tag:blogger.com,1999:blog-36525100.post3415122021356347326..comments2024-03-08T21:48:07.481+02:00Comments on Sillä mennään mitä on: Koiramaista elämääUnknownnoreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-36525100.post-53315677098853023372007-06-15T09:00:00.000+03:002007-06-15T09:00:00.000+03:00Maire kiittää ja lupaa/uhkaa tulla uudestaan! On s...Maire kiittää ja lupaa/uhkaa tulla uudestaan! On sellainen "kivaa olla kotona, mutta voisi sitä vielä olla Töölössäkin" tunnelma tuolla sohvalla… Mutta nyt koiruus saarivaltakunnan raikkaaseen tuuleen, eli ulos ulkoilemaan. Siis ehkä se 30 metriä, jos oikein maanittelen. Ja kun ei justiinsa edes sada.<BR/><BR/>Kiitos! Norppa – Paras Babyvahti ikinä!Hanna Koprahttps://www.blogger.com/profile/12522552537601141565noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-36525100.post-71417546638818567002007-06-14T22:54:00.000+03:002007-06-14T22:54:00.000+03:00Koira on ihmisen paras ystävä - eikä siis Matti Va...Koira on ihmisen paras ystävä - eikä siis Matti Vanhanen, vaikka hänellä paljon ystäviä onkin.<BR/><BR/>Itse olin aikoinani puoli vuotta koiran yksinhuoltajana emännän lähtiessä ulkomaille töihin. Asuin tuolloin espoolaisessa nukkumalähiössä. Onni onnettomuudessa oli silloin se, että talouden rattaat kulkivat aika hitaasti eikä töissä tarvinnut tehdä pitkiä päiviä. Silti: aina oli kiire kotiin ja se huono omatunto - sen määrä oli suurempi kuin voivuori aikoinaan! Onneksi poika sai hyvän kodin josta löytyi myös koiramaista seuraa. Se oli kaikkien kannalta paras ratkaisu vaikka luopuminen olikin isännälle vaikeaa.Prepehttps://www.blogger.com/profile/05034130797372973055noreply@blogger.com