Kevyt tilitys - "mä sanon viimeisen sanan, ja se on Eiiii, eiku Ehkäää, eiku Joo sit "

Lauantaina sain ilahduttavan kutsun lähteä Las Palmasiin. Ajatus oli monesta syystä sykähdyttävän ihana. Talviloma pitämättä, väsy aikamoinen, lenkkikausi kaipasi täydellisiä harjoitusolosuhteita, eikä tänä vuonna ole löytynyt edes reissuseuraa, joten ajatus siitä että olisi viikon varran puuhakavereita tuntui ihanalta. Eikun tekstaria esimiehelle ja lentoja selaamaan.

No lomaa ei tippunut. Asiasta käytiin asiallista ja järkevää mielipiteiden vaihtoa. Olin se asiallinen ja järkevä. Katsoin että ammattitaitoni riittää ymmärtämään voinko työni puolesta lähteä vai en. Osoittaakseni joustavuuttani suostuin vielä tulemaan maanantaiksi töihin. Silti ei. Vastaus oli jyrkkä "Ymmärrän mutta ei käy".

MUTTA - voihan ananasakäämä - TÄNÄÄN sitten valon näkemänä, loma olisi irronnutkin.

HARMI vain että koneessa oli TÄNÄÄN tilaa, lento oli puoli-ilmainen TÄNÄÄN.

Huomasinko muuten jo kertoa, että olisin tänään voinut lähteä superkivaan paikkaan, superhalvalla, supersopivaan aikaan, superkivan porukan kanssa, ja että se olisi ollut musta superkivaa. But no.

Kuva 1. reissumajoituskohteesta.

Kuva 2. työpaikan ikkunasta.