Vanne kiristää ja sillä lailla

Viime sunnuntain Länkkärin jälkeen paukahti päälle taas kröhä. Seuraavana aamuna tuntui kurkku karhealta ja sitä seuraavana olikin jo räkää nenäliinassa. Ja sitten alkoikin vanne kiristää päätä. Tämä on niin nähty.
Tukholmaan on 27. päivää, ja olisiko ollut täysin mahdotonta, että viimeisen kuukauden olisi voinut hölkkäillä kunnossa pitkin maita ja mantuja hyvällä fiiliksellä. Maratonin pystyy juoksemaan kuka tahansa, jos treenaa. Joku saattaa pystyä ilman treenamattakin. Minä en pysty.
En viitsi kaivaa arkistoista kuinka monta kertaa tämän vuoden puolella olen ollut flunssassa mutta tuntuu että tammikuun puolen välin jälkeen ei ole ollut kokonaista kaksiviikkoista joilloin olisin ollut täysin terve.
Nyt sitten järki ja tunteet käyvät hirveää painia. Ollakko vai eikö olla, siinäpä kysymys.
Tänään piti käydä kysymässä neuvoa Paavolta. Nurmen neuvo oli että "Itse tiedät, itse päätät."