keskiviikkona, huhtikuuta 01, 2009

Tik-Tak...Tik-Tak...

Ei vieläkään mitään. Päivä on jo kääntynyt puoleen, eikä uudella kansalaisella tunnu olevan kiire. Ymmärtääköhän hän tilanteen vakavuuden. Tämä saattaa olla ainut mahdollisuuteni päästä mukaan synnytykseen, ja kello käy. Jos tätä menoa jatkuu pitkäänkin, niin kaveri saa oman isänsä mukaan syntymäänsä, ja mikäs tarina se on jälkipolville kerrottavaksi.. Kysyn vaan.

Käykää muuten Minkki P:n blogissa äänestämässä ja kertomassa mitä haluaisitte lukea liikunta-aiheisesta blogista. Kerrankin saa toivoa, ja esittää mielipiteensä sisällöstä.

4 kommenttia:

Hanna Kopra kirjoitti...

Tänäänhän se olis ihan aprillipila, mutta huomenna olis sentään Helmisenkin synttärit… Ja isälle voi AINA sanoa, et tee viel vähän töitä.

Anonyymi kirjoitti...

Pieniä tuntemuksia ei sen suurempaa.. en hyppäis taksiin, mutta toivotaan et joskus kuitenkin syntyis..

jännitystä elämään -norppa kirjoitti...

No niinhän siinä sitten kävi, että lapsukainen koki turvallisemmaksi odottaa vielä aprillipäivän yli. *huokaus* Niin kuin sitä yrittää osallistua uusiin juttuihin ja olla lähimmäinen..
onneksi jännitystä elämään tuli sitä kautta, että kotiavaimet ja kukkaro henkilöllisyyspapereineen jäivät työpaikalle..

Hanna Kopra kirjoitti...

No mitä niillä edes tekee??!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...