"Juu,
olisihan se pitänyt arvata blogia lukiessa. Vihreys on itseisarvo ajattelematta Presidentin roolia suomen keulakuvana.
Pekan poikaystävä, tuo juopuneena ajanut ja pahoinpitelystä syytetty. Kyllä sen on oltava hyvä presidentin puoliso! Jokainenhan meistä hakkaa vastaantulijoita ja juotuaan GT:itä, hyppää auton rattiin.
Niin, onhan Haavisto ollut ulkomailla ja osaa ajatella... Kuten 5,3 M suomalaista."
En ollut yllättynyt. Politiikka on yksi niistä asioista, joka saa ihmisen kommunikoimaan hyvin suoralla ja suppealla tavalla. Silti.
Vihreys. En tiedä mitä kirjoittaja sillä tarkoittaa mutta on se minulle arvo. Niin kuin solidaarisuuskin, toisten ihmisten, ja luonnon tai yleensäkin elämän kunnioittaminen. Se, että Haavisto "on ollut ulkomailla" ei ole ainakaan presidentin työssä haitaksi, tai että hän osaa ajatella.
"Jokainenhan meistä hakkaa vastaantulijoita ja juotuaan GT:itä, hyppää auton rattiin."(?!)
Tämä blogi on ollut minulle kuluneina vuosina yksi tapa ajatella puoliääneen, toisinaan jakaa tunnelmia valokuvien välityksellä, joskus taas välittää tietoa tai muuten vain fiilistellä ajatusten olavivirtaa. Mutta se, että tätä blogia lukiessa tulisi mieleen, että kritiikittömästi ihailisin mitä vain, väkivaltaisuudesta tai rikoksista huolimatta, on minusta melko epäreilu tulkinta.
Kiinnostavampaa kuin se, että kummasta tulee seuraava preseidentti on se, että mitkä seikat yhteiskunnassamme saavat ihmiset niin äärinmäisen suvaitsemattomiksi tai ahneiksi. Mistä tulee viha, katkeruus ja pelko - ja minkälaisia konkreettisia tekoja hallituksemmme pitäisi tehdä, jotta meillä kaikilla olisi täällä helpompi elää ja olla.
Toivoisin myös, että kouluissamme harjoiteltaisiin väittelyä. Oman mielipiteen perustelua ja toisen mielipiteen kuuntelua sekä kommentointia. Tyylikkäästi.
Peace.