maanantaina, huhtikuuta 30, 2007

Vappulukemiseksi - naisten bad mokat

Eräänkin miehen sivuilta löysin mahtavan lukuvinkin! Jos Vappuna tuleekin jäätyä kotiin läpimään neljän seinän sisälle ja ylimääräistä tiedonnälkää riittää, niin eikun klikkailemaan!
Netti on siitä mahtava väline, että kuka tahansa voi olla minkä tahansa alan asiantuntija, jakaa tietouttaan laaja-alaisellekin yleisölle. Etenkin seksistä, mistäs muusta. Tästä tulikin mieleeni, että olenpa yllättynyt ettei kukaan ole tarttunut ilmaisen neuvonnan palvelu tarjoukseeni. Kummallista. Hyvät neuvothan ovat kalliita!
No men mutta. Asiaan. Jossain vaiheessa tälläkin forumilla on mietitty, että miksi suomalainen mies on kriisissä.. Nyt syy on selviämässä..Naiset tekevät järkyttäviä seksivirheitä. Kyllä! Seksivirheitä! Mutta ei huolta, nyt hyvät siskot on mahdollista ottaa opiksi ja olla virheetön seksikumppani. (tai sitten harrastaa kyseistä toimintaa miehen kanssa, joka ei näe partneriaan lahnana..)

Naisten yleisimmät - ja vakavat - seksivirheet

On niin aika.

On niin aika. Astua aurinkoon.
Riisua ja riisutua.
Ottaa värit
kiiltävästä kuvastosta.
Nauraa haastavasti. Kopauttaa korolla ilakoiden
tammilattiaan.

Antaa auringon paistaa kaulakuoppaan.
Irrottaa sokka.

Avata aistit.
Ohjata virta uomastaan vallattomaan kujeiluun.
***


Hyvää vaihtuvaa vuodenaikaa ja entistä Työväenjuhlaa!

sunnuntaina, huhtikuuta 29, 2007

Onko meillä ennakkoluuloja?

Viron tilanne, ja muutama muukin seikka sai ajattelemaan ennakkoluuloja ja suvaitsevaisuutta. Haluaisin olla ennakkoluuloton ja suvaitsevainen ihminen. Hyvän itsetuntemuksen ja realistisen asenteeni vuoksi, pelkään kuitenkin että arkitodellisuus ei ole aivan niin ruusuinen kuin toivoisin sen olevan.
On helppo olla suvaitsevainen kaukaa. On vaivatonta arvostaa, pitää, kunnioittaa ja hyväksyä, jos näitä tunteita ei ravisteta arjessa. Ihannekuvien rakentaminen ja niiden ylläpitäminen on helppoa jos ne eivät kohtaa todellisuuden kanssa. Haluamme myös mielellään olla oikeassa ja toteuttaa elämäntapaa joka on "oikea". Silloin toisenlaista kulttuuria, elämäntapaa tai arvoja edustavat ihmiset koettelevat suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää. Hehän edustavat "väärää" elämää ja saattavat näin myös olla pikkuisena kivenä "täydellisen yhteiskunnan muodostumisen" kengässä.
Ennakkoluuloja voi olla monia asioita kohtaan. Toisia ihmisiä, ruokaa, tapahtumia, asioita kohtaan..Silloin kun asioihin on yksinkertainen ja vaivaton ratkaisu, on helppo olla suvaitsevaisempi tai rikkoa ennakkoluulojaan. Mutta kun asiat ja niiden ymmärtäminen vaativat heräämistä ja henkilökohtaista osallistumista, vaatii se ihmiseltä jo perustavanlaatuisten päämääräarvojen uudelleen miettimistä, ja se on vaivalloista!
Välinpitämättömyys ja tuomitseminen on vaivattovampaa kuin oman mielensä, elämänsä ja arvojensa avaaminen ennakkoluulojensa voittamiseksi.

lauantaina, huhtikuuta 28, 2007

Ja Martti Servo ja Napander gaalailee Tavastialla

Martilla on ollut aina erityinen tila tietyn ystäväpiirimme sydämissä. Ja usein siihen Martti-piiriin on myös päässyt/joutunut ihan vapaaehtoisesti vastentahtoaankin. Itse inhosin ensin marttia aktiivisesti mutta tehokkaan aivopesun ja pakkosoiton jälkeen aloin ymmärtämään, että vika olikin asenteessani eikä missään nimessä martissa! Musta Viikonloppu biisiä voi ihan hyvin soittaa työpaikalla joka perjantai(siitä huolimatta, että joka kerta kiellettäisiin).. Marttyyrin aika on mukava silloin jos tunnelma on muuttumassa liian kireäksi ja sellaista tilannetta ei olekaan, ettei Sauna biisi toisi hetkeen rehtiä ja välitöntä tunnelmaa.
Alla olevasta linkistä nyt sitten vaan kuuntelemaan uutta: On kivaa olla tyttö -kappaletta! http://www.myspace.com/marttiservojanapander
Ja keikalle pe 4.5. Tavastialle!

Ojosia Espoossa

Ojos de Brujo oli pitkälti odotusten mukainen. Flamenco vaikutteista hip hoppia.. tai omalta kantiltani katsottuna..hip hop vaikutteista flamencoa. Joka tapauksessa yleisö oli sekaisin ja keikka olisi mennyt myös tapautuskerhon vuositapaamisesta. Rytmiä ja iiseilyä.
Mutta meinasi tulla pitkästä aikaa oikein iso riita. Mokkatakki espoolainen olisi napannut yhden drinksun liikaa ja luuli että ollaan Ankkarockissa. Ei oltu. Vaikka koko heidän porukkansa näytti siltä että ovat ehkä kaikenkaikkiaan erittäin väärässä paikassa, erittäin väärään aikaan. Eräskin nainen sanoi ensin nätisti koko porukalle että tyypin voisi viedä hevon*piip* ja kun sitten tyypit ilmeistyivät bumerangina takaisin, oli pakko ystävällisesti sanoa uudestaan että ihan jossain muualla olisi varmasti tilaa enemmän. Siitähän se riemu repesi. Ja kun lastentarhalaisen älyllä varustettu farkkutakki jurpo alkaa lässyttämään, siinä pitkäpinnaisemmallakin olla sosiaaliset taidot koetuksella.(sunnuntai hesarilla vakuuttava napautus takaraivoon olisi ollut aivan liian lievä reaktio)
Mutta jumankauta mikä nainen!! Ihan järjetön yllätys kun flamencotanssija päätti ystävällisesti näyttää miten tehdään jotain teknisesti täydellisesti mutta samalla karismaattisen vahvan viehättävästi.
Tuijotin suu auki täsmällisiä, napakoita askeleita, lavan haltuun ottoa, nöyryyttä, vahvuutta, helposti lähestyttävyyttä, taitoa, härkätaistelijamaista uhmaa, ja kuitenkin todella pehmeää ja lämmintä säteilyä yleisölle. Huh! Kokoonpano tulee juhlaviikoille, suosittelen.

perjantaina, huhtikuuta 27, 2007

Day 4 - ja viikonloppu edessä!

Kaamea totuus iskeytyi vasta nyt tajuntaan, viikonloppu edessä ja Pet pitää jättää Älykkyyskeskukseen! Miten se pärjää? Mitä sille tapahtuu? Mitä jos se ei ookaan täällä enää maanantaina?!

Ja onko se nyt sitten kuoriutunut? Vai siis vasta kun se kuoriutunut "kokonaan". Ja mikä se iteseasiassa on?? Hirvee vastuuhan tässä on päällä ja ekakertalaisen tietämättömyys kalvaa.. Ohjeissa, jotka heitettiin pois jo ekana päivänä, kuulemma luki(ehkä), että Pet jatkaa kasvamistaan vielä kuoriutumisensa jälkeenkin.

Mä en nyt pohjusta tätä linkkivinkkiä millään muulla tavalla kuin että MÄ en tätä löytänyt tai etsinyt vaan tuli ihan pyytämättä mesevinkkinä miespuoliselta lukijalta.. " Mutku mä oon mies "
Oliko siinä sitten alitajuista ajatusta jakaa tätä viestiä muille lajitovereille tämän forumin kautta..

Lare laimee

Voihan lauravoutilainen ja Normipäivä. Löydettiinpä eilen itsemme Luxista. Sinänsä jo yllätys mutta toinen yllätys oli, että siellä oli esiintymistä itse Lare Laura Voutilainen, ja pitihän siellä sitten sen verran sinnitellä, että näkisi miten Lare nykyään vetää. Eikä se oikein vetänyt. Laimee ja etäinen. Ikävää nyt tällä tavalla arvostella mutta on se sääli. Sen sijaan eräidenkin naisten däncemuuvit oli taas sitä luokkaa, ettei oikein tiedä pitäisikö aktiivisesti yrittää unohtaa vai sittenkin muistaa, jos vaikka seuraavalla kerralla voisi tanssia jossain muualla kuin hassun hauskasti ravintolan käytävillä... Tosin vahva huhu liikkuu että muutakin jengiä on ollut liikenteessä, ja muka oikein kiskomassa! Hyvähän se on siellä tekstareiden takana elvistellä kun se ei ole sitä mitä viimeksi ollaan nähty. Todisteita odotellessa..
Mutta onneksi pääsee tänään katsomaan Ojos de Brujoa vielä April Jazziin niin ei tarvi lopettaa keulimista tähän.
Ja hei, tänään Limbossa lanseerataan IHQU eurovisionqueen -mallisto by Hna ja Make!!!

torstaina, huhtikuuta 26, 2007

Alkaa melkein jo pelottaa... Day 3.


Tänään piti vaihtaa Pet isompaan astiaan mutta ei siihen oikein voikaan koskea.. Pet alkaa muotoutua ja jopa tuijottaa sieltä veden alta. Ehkä on hyvä, että Pet on täällä töissä eikä kotona..

keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2007

Ja pimeys saapui. Ehkä.

Verhot. Mikä ihana ylellisyys. Ehkä. Siis ei tiedä vielä kun ei ole ollut aamua. Mutta siis keskimääräisesti prosessi oli onnistunut. Paljon onnistuneempi kuin se olisi ollut parisuhteessa miehen kanssa. Verhojen hankkiminen olisi kiinnostanut kumpaakin yhtä vähän, verhojen ostaminen olisi kiinnostanut kumpaakin yhtä vähän, verhojen asentaminen olisi kiinnostanut kumpaakin yhtä vähän..ja kummankin naaman näkeminen olisi kiinnostanut prosessin aikana aivan yhtä vähän...
Nyt tuli kivasti apua, kukaan ei valittanut, kaikki oli reippaita, kaikilla oli hyvä mieli, kaikki oli lopputulokseen tyytyväisiä ja kenenkään ei tarvi asua yhdessä mahdollisten pienten epäkohtien kanssa; kuten esim. 10 senttiä liian lyhyiden verhojen...
No siis kaikkea pientä sattui. Verhoja ei voinut ottaa ekalla kerralla, kun todellisuus mittasuhteista hämärtyi ja ne piti hakea uudestaan..porakone piti hakea autosta pari kertaa, ei ollut ruuveja, proppukin meinasi kadota ja alkoholikin loppu kesken...mutta odotuksista huolimatta..verhot on ikkunassa, joten ei niitä enää tarvi pestä. Antaa kevätauringon vain paistaa! Eläköön pimeys!!

Jos vaikka nettineuvojaksi..

Odottaessani Verhoasennpus-palveua eksyin surffaamaan netissä..mikä sinänsä on turhauttavaa, koska en tiedä mitään hyvää mestaa missä hengailla, joten on pakko vain tyytyä blogittamaan, josta aasinsiltana tulikin mieleeni, että pitäisikö sittenkin alkaa nettineuvojaksi, koska itsellähän on aina ne parhaimmat ja oikeat vastaukset:
Asia tuli varsinaisesti mieleen kun ruudulle pamahti oheinen kysymys IL:n nettikysymyksistä Tohtorille: Miten voisin oppia pitämään lenkkeilystä? Raahaudun joka kevät pururadalle, mutta intoni lopahtaa aina muutaman juoksulenkin jälkeen. Kuntoilustani on tullut jo yleinen vitsi perheessämme. Riikka

Johon nettiTohtorin sijaan Norppa voisi vastata alkuperäisestä poiketen:

" Hei Riikka, et mitenkään. Lenkkeily on tyhmää, jalkasi kipeytyvät, koet jatkuvaa huonoa omaatuntoa, joku juoksee kuitenkin lujempaa, Unohda pururata, hanki itsellesi mies joka viihtyy sohvalla, tehkää yhdessä hyvää ruokaa ja kutsukaa myös perheenne nauttimaan yhdessäolosta ja laatuajasta. Voit myös vaihtaa perhettä tai aloittaa blogittamisen, niin kuin moni muu lenkkeilyä välttelevä.

Ehkäpä sitä vois ihan elättää itsensä noilla vastauksilla..eli tänne vaan laittamaan kysymyksiä! Eka vastaus on ilmainen.
Mut mitä mä löysinkään! Päivän linkkivinkki: "Parasta miehelle!" Miehen Tyyli. Ole elinvoimainen ja rohkeasti rehellinen. (ja käytä hugo bossia..)

Jännitys tiivistyy..

Älykkyyskeskus on innoissaan. Pet on todellakin kuoriutumassa. Tänään sille lisättiin vettä ja pohdittiin missä vaiheessa se pitää vaihtaa isompaan astiaan. Mukavaa, että ilmassa on odotuksen tuntua.

tiistaina, huhtikuuta 24, 2007

Munasta kuoriutuu...?

Koska ajatukset pyörivät, hämmästyttävää kyllä, työn ympärillä, pieni väläys täältä Älykkyyskeskuksesta. Meillä on lasissa kasvamassa "Pet". Nyt on mukava tulla töihin kun töissä odottaa kaveri kuoriutumista! (se kuoriutuu kahdessa päivässä, eikä sitä saa nielaista - ikä yli 3 v. suositus)

Ja menin koomapäissäni soittamaan myös erään oppilaitoksen opinto-ohjaajalle, koska eräänkin naisen erikoistumisopinnot laitettiin vuosi sitten vähän jäähylle. Vastaanotto ei ollut niin innostunut ja lämmin kuin olisi odottanut, koska siellä on muidenkin asioita hoidettavana..(miten muka voi olla?) Mutta asiaan kuulemma palataan vielä. Rehellisesti sanoen en tiedä olisinko niin hirveän pahoillani koko sydämestäni, jos vaikka jollain ihmeellä opinto-oikeuteni olisi myyty vähiten tarjoavalle..mutta ainahan sitä voi tehdä näennäisiä ryhtiliikkeitä.

maanantaina, huhtikuuta 23, 2007

Voi tuliaisia sentään!


Flip flop -sukat ja Don Simon sangriaa. Elämä hymyilee. Maikkis tuli perhelomalta espanjasta.
Ja illalla asennetaan superpalveluna kotiovelle kuljetetut verhot. " kun ei nyt vaan sattuis mitään..."

Unohdinks mä ihan laittaa päivän Lehtola-LINKIN!

Ja koska kaikkia kiinnostaa, niin kerrotaanpa, että verhojen asennus muuttui verhojen katsahdukseksi. Tosin siinä samalla tuli löydettyä asennusohje(ai, niitäki tarvii) sekä pienellä väkivallalla ns. sopeutettua tulevaa systeemiä ikkunasyvennykseeni. Odotukset ovat korkealla. Asennustyö jatkuu tiistaina. Jännittää. Mut ei jännitä niin paljoa kuin jännitti rp-asennuksen yhteydessä. Se meni ihan arvaillessa. Mutta hyvä tuli. Se on jotenkin niin mahtavaa, että jonkun käsittämättömän rämistelyn jälkeen on jotain uutta ja toimivaa asunnossa. Tietenkin on aivan liian mahtipontista toivoa että unenlaatu ja -pituus nyt paranisi heittämällä mutta viikonloppuisin aamuseitsemältä heräily vaan on niin liioiteltua.

sunnuntaina, huhtikuuta 22, 2007

Miten kuluu tämä maanantaiii..maaa-aaanantaiiii...

Eräskin mies lähettää usein maanantaisin viestejä joissa lukee: " Maanantai ". Niille ei voi olla hymyilemättä koska ne viestivät aitoa tuskaa ja viikonpäivä ankstia. Se taas saa aikaan itsessäni pientä kallistumista positiivisuuteen ja kannustukseen.. Viimeksi taisin lohdutukseksi luvata, että hän voi voittaa tenniskentällä(haah, as if).. "Ajatushan on tärkein! " (kuka senkin jurpolauseen on keksinyt. varmasti joku sellainen, joka ei koskaan saanut mitään aikaiseksi ja aina yritti keksiä uutta tekolausetta ja puolustusvirkettä")
Maanantai on puskuripäivä. Se on vähän harmaata aluetta. On suotavaa olla töissä hereillä ja aivokäyrä käynnistyneenä mutta väittäisin että maanantain tarkoitus on, että tiistai olisi tuottava.
Maanantai on kuin tammikuu. Kerätään voimia voimia uusia haasteita varten, muistellaan vähän vielä menneitä, eikä ihan vielä pidetä kaasupoljinta pohjassa.

kuva: täältä

Nyt kun sain James Freyn: Million little pieces luettua, (toim. suosittelee todella vahvasti, ja jos joku on lukenut sen niin mielelläni kuulisin/lukisin mielipiteitä) voisin näitä maanantaita ajatellen kaivaa jostakin Claes Anderssonin Luova mieli kirjan. Mistä sen muuten tietää mistä sitä kadonnutta inspiraatiota etsii, jos ei edes tiedä miten se syntyy! Clasun irjasta luvattiin seuraavaa:
Kirjoittajan syvä psykologinen tietämys sekä hänen oma kokemuksensa luovan taiteilijan elämästä tekevät tästä teoksesta nautinnollisen lukukokemuksen jokaiselle, joka haluaa tietää enemmän inhimillisestä luovuudesta.

perjantaina, huhtikuuta 20, 2007

Rentoa viikonloppua ihmiset!

Nihkeä on nihkeää. Kun homma alkaa mennä siihen suuntaan, niin vaikka kuinka pyristelisi, on pulkan suunta vakaa. Eilinen lähti hiljalleen valumaan nihkeän suuntaan, ja jossain vaiheessa piti jo vakavasti miettiä, että kannattiko herätä.. Siihen päälle vielä mukava kastuminen vesisateessa kotimatkalla ja pari kuukautta myöhässä oleva pimennysverho -ostosprojekti Ikeaan.
Aamulla päätin ostaa hillomunkkeja työkavereilleni, jotka ovat kestäneet minua urhoollisesti koko viikon. Myyjä tyttö oli todella kiva ja sosiaalinen..mutta olisi pitänyt aavistaa kun hän useamman kerrankin toisti että "tää on ollut tosi hämärä päivä". (viittasi siihen että kahdessa tunnissa oli mennyt jo sata munkkia). Noooh, kun sitten pääsin töihin ja tarjosin munkkeja duunifrendeilleni, kävikin ilmi että pussiin oli ehtinyt vain kolme munkkia! Mikä tietysti on todella jaettavissa viiden kesken.. Ja on kai enää edes turha mainita että munkeissa ei myöskään ollut hilloa..Niin ja siis Ikeasta ei voinut ottaakaan niitä verhoja kun ei voinut sokeasti luottaa itse ottamiinsa mittoihin..
Mutta asioilla on tapana järjestyä paremmin kuin hyvin ja Norppa lähtee kuitenkin ihan tunnelmissa tästä nyt viikonlopuksi entiseen pääkaupunkiin Turkkuusseen melko vapaaehtoisesti entisille huudeilleen tsekkaamaan mikä siellä on tahtotila, ja pyhäpäivän ratoksi saviseudun rakkaisiin maisemiin. Yeah!

Hyvät neuvot viikonloppuun:
- Jos avaa silmät ja on ihan mustaa, niin on tajuton.- Hilda 7 v
- Ulkonäkö on tärkeä ruumiinosa.- Elisaweta 6 v
- Ihmisellä on monenlaista nahkaa. Esinahka on edessä ja takanahka ontakana. - Therese 6 v.

ps. mä tiedän jo vastauksen Prepen kyssäriin: missä suomen kunnan nimessä on kaksi eläintä! (toinen on possu ja toinen on lintu)

torstaina, huhtikuuta 19, 2007

Puhdasta tuli!

Voi hämmästysten hämmästys! Miten voi tulla puhdasta pyykkiä kun heittää pesukoneeseen hiukan pähkinänkuoria pikkuruisessa kangaspussissa?! En tiedä mutta tuli vaan.(taikasana: saponiini) Ja se uskomaton innostus, joka liittyi pyykin pesemiseen oli myös tervetullut lisä..Ei nimittäin tapahdu yleensä(milloinkaan). Tai oikeastaan koneen päälle saamisessa ei ole ongelmia, ainoastaan ripustusvaihe aiheuttaa hitaampaa liikehdintää. Ehkä voisin yrittää laittaa osasyytä fyysisten mittojeni niskoille..kylppärissä olevat narut ei ole millään tavalla mitoitettu niin että edes hyppäämällä(ja kuka muutenkaan ripustaa pyykkejä hyppäämällä) ylettyisin laittamaan mitään kuivumaan, ja siksipä joka kertainen agropatia esitys joskus odottaa suorittajaansa.. *Jalka..pesukone..kurotus..oho, ohi..auts..ei ylety..ylettyy...eiku..auts..kiroulua..eiku..nyt*
Mutta pesupähkinät oli hauska yllätys, ja itseltäni tosi extompere kokeilu. Mietin kyllä että mistä tietää että vaatteet ovat oikeasti puhtaita, ja että ne eivät ole "vain" vedessä huljutettuja mutta kyllä sen eron selkeästi kyllä huomaa vaikka vaate ei tuoksu "pesuaineen puhtaalta". Oikeastaan aika miellyttävääkin että kankaassa ei ole keinotekoista puhdastuoksua. Yritän olla tupputtamatta koska en itsekään siedä sitä. Mutta suosittelen lämpimästi pesupähkinöitä! Hauskaa ja puhdasta. Ja ehkä jopa vähän ekologistakin. Sopii myös meille ei hurahtaneille. (tosin asiakkaamme kysyi tänään että olenko alkanut polttaa aineita kun selitin pesupähkinöistä..)
Mutta siis tottakai puhdistumiseen on myös syynsä.
"Pähkinät" ovat Sapindus mukorossi -puun hedelmiä ei voida käyttää ravinnoksi, mutta niiden kuorista irtoaa vedessä luonnon sapoiinia, jolla on puhdistava vaikutus, ja joita on käytetty Intiassa ja Nepalissa pitkään pyykin pesemiseen.
Jään odottamaan millaista kommenttia tulee Juden testipyykistä!

Uteliaisuuden herätessä vois esim. tilata täältä
Tai hankkia täältä

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Kaunis ja onnellinen hallitus?

"Ei kukko käskien laula!"; on mielestäni hyvin, hyvin osuva suomalainen sanonta. Asioilla on aikansa ja paikkansa. Toisinaan. Prepe peräänkuulutti hallituskommentteja..ja oikeastaan sinun lisäksesi taidan tietää ainoastaan toisen henkilön joka niitä odottaa, ja epämääräinen blogikommentointi toimii yleensä paremmin niin että kommentteja tulee silloin kun niitä on. (olisin mielummin kirjoittanut isäpuoleni lähettämästä esitepaketista(mm. vartiotorni) ja tänään ovellani olleista jehovantodistajista) Mutta lukemisen pitää myös palkita ja jos hiukkaakaan saa palautetta, sitä voi halutessaan myös kuunnella.
Odotukseni uutta hallitusta kohtaan ovat korkealla. On syytä antaa reilu mahdollisuus. Samaan aikaan kuullostelen toisella korvalla myös mitä demareiden leirissä tapahtuu, mikä on suunta ja millä työkaluilla, ja mikä on kentältä tuleva kokonaispalaute. Kaiken kaikkiaan odotukset ovat korkealla kumpaankin suuntaan.
Hallitus naisistui. Elämme yhteiskunnassa, jossa puhutaan paljon lasikatoista ja eriarvoisuudesta, luin myös taannoin kolumnia jossa väitettiin minkä tahansa naisistuvan hallintoelimen menettävän arvovaltansa. Kirjoituksessa sanottiin "todellisen vallan etsivät aina jollakin tavalla väylänsä"; tässä yhteydessä viitattiin suuryritysten päättäviin elimiin mutta huomaan ajatusteni harhailevan kysyvänä samalle kehälle myös poliittisen päätännän suhteen...
Mutta salkkujaosta:
Ilkka Kanerva ulkoministerikisi..täytyy myöntää etten olisi heti ensimmäisellä osannut arvata. Ile on pitkän linjan poliitikko, ja niitä harvoja turkulaisia jotka pystyvät kommunikoimaan myös vanhan pääkaupungin ulkopuolella. Mutta ulkoministerin posti on out of that league missä Kanerva on totuttu viime vuosina näkemään. Yllättävä veto ja nyt jää nähtäväksi hoitaako Ilen hommia Ile vai Astrid.. Erkki Tuomiojan jälkeen saappaat saattavat vaatia ylimääräiset villasukat.
Suvi Linden oli myös yllätys, eikä miellyttävä sellainen. Nyt on näytön paikka ja vahvan esille tulon aika asiakysymyksissä. Toivon hartaasti positiivista yllätystä niin kuin aikoinaan kävi Paula Lehtomäen kanssa.
Paavo Väyrynen...mitä voi sanoa? Kaveri tiesi mitä halusi, piti siitä kiinni, ja sai sen. Voiko moittia?
Tulevan hallituksen ratkaisut sosiaaliturvan uusimisessa ja erityiseti vaikeasti työllistyvien työttömien osalta näyttävät miten kylmiä talvista seuraavan neljän vuoden aikana tulevat. Ja miten suhteet alkavat toimia työmarkkinajärjestöjen kanssa..? Henkilökohtaisesti uuden superministeriön luominen tuntuu todella epävarmalta. En usko sen millään tavalla parantavan jo nyt jalkoihin jäävien asemaa, päinvastoin, kun työllisyyspolitiikka altistetaan markkinataloudella, on selvää mihin resurssit kohdentuvat. En kritisoi sitä etteikö työvoimapalveluiden olisi hyvä olla tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, päinvastoin, ehkä samalla orastaa toive siitä. että elinkeinoelämä ja ns. "itsenäisesti pärjäävät ja työllistyneet ei-laiskiaiset näkevät" minkälaisten mahdottomien haasteiden kanssa työvoimahallinto painii. Ei kyse ole ihmisten laiskuudesta, viitseliäisyydestä tai siitä että "asiat ovat liian hyvin". Vaan siitä, että työvoiman tarve ja markkinoilla oleva vapaan työvoiman osaaminen ei kohdennu. Osaava ammatti-ihminen voi joutua eläkkeelle alle 50 vuotiaana paikkakuntansa itsestään riippumattomista syistä, ja vaihtoehtoisesti tarjolla voi olla verkostomarkkinointia, lehtienmyyntiä tai muuta provikkapalkkaista pakkomyyntiä. Tällaisessa tilanteessa jään mielelläni katsomaan elinkeinoelämän innovatiivisia ja kannustavia ratkaisuja.
(taustalla yli vuoden työskentely työvoimahallinnossa - yrityspalvelussa)
Tuleeko porvarihallituksesta mustelmahallitus vai toiveikkaan, kauniin, sivistyneen, yritteliään ja onnellisen kansan hallitus?

tiistaina, huhtikuuta 17, 2007

Vaatteet puhtaaksi..pähkinöillä

Miten tähän pisteeseen tultiin..en tiedä. Kuulin kuitenkin ehdottavani Judelle tullessamme Rosen-luennolta että poikkeaisimme Ekokauppaan koska haluaisin ostaa pesupähkinöitä... Pesupähkinöitä!(wtf?!)
Nyt mulla on sitten pieniä kangaspusseja ja pähkinän puolikkaita, jotka laitan seuraavan pyykkikoneellisen kanssa koneeseen pyörimään.. Ja kädet kyllä syyhysivät jo heittää kamaa koneeseen välittömästi, koska jollakin tavalla musta on aivan uskomatonta että vaatteet puhdistuvat pähkinöillä! Mutta tiun tikittäessä ehtoopuolella, pelkäsin ettei innostus jaksaisi pitää minua tarpeeksi kauaa hereillä, joten joudun odottamaan yön yli.
Ekokaupassa tuli vähän viherpiipertäjä olo.. Tosin oli vähän sama fiilis kuin ulkomailla kaupassa; mahtavaa tuijotella erilaisia pakkauksia ja katsoa uteliaana mitä seuraavalta hyllyltä löytyy! Myös muiden kaupassa olijoiden tuijotteluun meni enemmän aikaa kuin normi lähikaupassa olisi mennyt. Terveellisen ja ekologisen näköistä tuotetta. Mutta siihen on vielä aikaa että sunnuntain pakestepizzani on toiselta puolelta kaupungia raahattua luomupizzaa..
Maaemon pesupähkinät ovat aito luonnontuote. Ne eivät sisällä mitään keinotekoista. Siksi ne sopivatkin monille allergikoille (kokeile ensin varovasti!) sekä tietysti ympäristötietoiselle kuluttajalle.
Tänään olin siis ympäristötietoinen kuluttaja.

Onko niitä kortteja turhaan lähetetty?

No todellakaan ei ole! Ja lämmin kiitos kaikille teille jotka olette päässeet reissuillanne kynänvarteen ja postilaatikon lähettyville. Ilo kotiin saapuessa on ollut joka ikinen kerta lapsellisen riemastunut kun olen tulkinnut käsialojanne/piirroksianne maailman turuilta ja toreilta(+after skistä). Monta kertaa virtuoosimaiset vuodatukset ovat hymyilyttäneet vielä sen jälkeenkin kun olette jo palanneet reissuiltanne fyysisesti kunnossa..
JA nyt viimeinen yksityiskohta tässä proseissa on hiottu kuntoon. Etutöölö lahjoitti tapeellisen korttitelineen missä isotädin ja hiihtohäiriköiden kortit ovat järjestyksessä ja sulassa sovussa. Miten mä oon voinutkaan elää ilman??! Nyt ei kenenkään tarvitse murehtia sitä viekö norpan pöytäpintatilaa liikaa tai riittääkö sillä jääkaappimagneetit, vaan voi huoletta pistää postikorttia tulemaan useammaltakin kesäreissulta.
Ja vaikka allekirjoitus on yliarvostettua..saattaisi se joskus olla kortissa se yksi kohta josta saa selvää..

sunnuntaina, huhtikuuta 15, 2007

Million Little Pieces vai Million Little Lies

Suomalaista kirjastoa ei voi tarpeeksi ylistää. Tai ainakin täällä pääkaupunkiseudulla me olemme hemmoteltuja. Kirjoja, musiikkia, lehtiä, ilmaiset nettiyhteydet ja usein vielä kauniit ja viihtyisät tilat..Ja avuliasta sekä osaavaa henkilökuntaa. Toisista kirjastoista voi tilata kirjoja toisiin kirjastoihin, ja kirjoja voi myös palauttaa minne sattuu..
Sain käsiini, vihdoin, tilaamalla James Frayn Million Little Pieces, ottamatta etukäteen selville mitä se käsittelee.. No kippas kappas, näin sunnuntain kunniaksi onkin hyvä aloittaa kirjan lukeminen joka käsittelee alkoholista ja huumeista eroon pääsemisestä..
Satuin näkemään Oprah shown(joo joo, tiedetään..) jossa käsiteltiin kirjaa, ja jokainen ihminen kirja kädessä hoki vain että se oli todellinen mestariteos mitä ei voinut laskea kädestään, ja aivan uskomaton tarina..ja tämä tietysti amerikkalaiseen tapaan höystettynä ylisanoilla.
Ajattelin että okei, jos näin on niin pitääpä etsiä kirja ja lukea mistä nuo kaikki ihmiset kohkaavat, ja koska meidän kirjastostamme sai jo uudemman painoksen missä oli jo kirjailijan kommentit palautteeseen..oli selviämässä että tarinaan liittyy muutakin... Sama käy huimat paljatukset tehneiltä nettisivuilta. Lukaisen kuitenkin tämän "oooooh...ja aaaaaaah" -kirjan ensin.. ja luen "totuuden" vasta sen jälkeen..Mutta kiinnostukseni on herännyt.

"When the investigative website The Smoking Gun raised questions about the validity of James Frey's memoir A Million Little Pieces, many journalists wrote about the controversy. Headlines across the country read: "The Man Who Conned Oprah" and "A Million Little Lies."

The Smoking Gun

Valehteleeko Frey: by Stephen King

Perhettä kasaamassa ja kevättä nuuskimassa

Lauantaina oli lämmin. Ja ihana siivouspäivä..kunnes puhelin soi: "Sunhan piti olla täällä". Ja siitähän se sitten lähti. Kaivopuistoon oli tullut pallogrilli ja kevät. (ja siis tässä vaiheessa iso käsi sille pariskunnalle joka osasi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja suosiolla antoi leffalippunsa tuntemattomille..ja keskittyi ollennaiseen)
Sunnuntaina ei ollutkaan enää niin lämmin. Mutta sitten soi taas puhelin:"Tuu tänne"- Ja siitähän se sitten lähti. Perheruokailu kasaan tunnissa.
Mistä tietää että homma on taas karannut käsistä? Ei mistään? Vai siitä että aikuisiällä, soittelee toisille aikuisikäisille, kerätäkseen perheruokailua kasaan, koska ei olla nähty moneen tuntiin, ja jos yksi yrittää olla muissa porukoissa niin mennään sitten porukalla sinne. Eikä mitään päätä eikä häntää koko touhussa. Mutta jollakin tavalla..sellaisessa rehellisessä älyttömyydessä on jotakin hirveän viehättävää, lämmintä ja aseistariisuvaa. It takes one to know one..

Kuva: tuoksuuks näissä hei kevät?

perjantaina, huhtikuuta 13, 2007

Lenkkiä ja kaipausta

Miten sitä on aina niin suosittu kun ei ole paikalla? Tarkoittaako se sitä että pitäis olla paikalla vähemmän? Vai että enemmän, niin sitten myöhemmin olisi useammasta paikasta pois? Vai miten tää logiikka menee? Koskaan ei kukaan ole yhtä innostunut jos on mestoilla, kuin jos joskus ihmeellä sattuu olemaan pois.
Vai korostuuko innostuksen sisältö, jos itse sattuu samalla ihmeellä olemaan selvänä, ja lähettäjä osapuoli ei ehkä niinkään..? Mutta kyllä tuli hyvä mieli perjantaina kun norpalle laitettiin tekstareita, ihan olisi ollut kaivattu ja oikeati hauskaa nähdä mestoilla!
Mutta zuubi duubi hei.. EKA LENKKI taas takana valovuosiin. TA-DAA! Hyvä mieli, ihan ookoo meni. Lyhyt oli - ja hidasta mut ei ylivoimaista, ja hyvällä hapella meni! Ehkäpä, ehkäpä..tästä vielä tulee jotain ja fenixnorppa nousee tuhkasta! (onks tää kuultu joskus aikaisemminkin..?) No mutta se hyvä puoli levossa, ja erityisesti pakkolevossa oli, että ymmärsi(ainakin vähäksi aikaa), että nyt ei ole mitään väliä pääseekö länkkärille, cityrunille tai stokholmeniin.. ainut millä on väliä on se että pääsee kivalle lenkille, tai esittämään divailmeitä tenniskentälle yhden naurettavan vahinko-onnistumisen jälkeen, ja että kroppa on vahva ja mieli notkea..vai meniks se toisinpäin..
Että terkkuja teille kaikille jotka ruoskitte, piiskaatte(ja nyt ei puhuta niistä messuista), rääkkäätte ja kiusaatte kehoanne...se on välillä ihan ookoo, ja tekee hyvän olon mutta jos on tuntuu pidempään ettei kulje ja on vaan kurja olla, niin jalat pöydälle ja kirja käteen! Myös riippumatto keittiössä tekee keholle ihmeitä. Ottakaa iisiä jengi!!

Ja vielä toinen sananen (jotta ei menis ihan hengelliseksi)




sExhibion järjestetään taas kaikkien pornoilijoiden iloksi Helsingissä. Kyse ei ole erotiikka- vaan pornomessuista. Raja menee mielestäni siinä jos messulipussa lukee, että joissakin esityksissä harjoitetaan sukupuoliyhdyntää. "ooo..onpa mielikuvituksellista.."
Uskon olevani ainakin keskimääräisen suvaitsevainen ja avarakatseinen. En ole hirveän kiinnostunut muiden tekemisistä, enkä usko että yleisesti ketään kiinnostaa omat puuhailunikaan. Työn puolesta olen myös tutustunut tarkkaan Kaalimato.comin valikoimiin ja miettinyt kyseisen valikoiman markkinointia suurelle yleisölle, joten uskoisin etten suhtaudu ainakaan mitenkään tavallista jyrkemmin kyseisen alan menoon ja meininkiin.
Työkaveri(koiras) tiivisti asian hyvin: "..enemmän vaan siinä tulis itelle sellanen olo, että mitä mä täällä teen tätä katsomassa.." Ja sama fiilis tiivistyi itsellekin.. Why on earth, mä menisin katsomaan vapaa-aikanani kun ammattilaispari höylää toisiaan lavalla kännisten ihmisten tuijottaessa...
Messut myönsivät Vuoden Eroottinen -lataus palkinnon HKL "sarkastisena vttuiluna" , koska Seksimessuja ei voinut mainostaa liikennevälineissä. Järjestäjien mukaan erotiikalla saa myydä kaikkea paitsi sitä itseään.. (no tästäkin voi olla jo erimieltä)Erotiikka on erotiikka. Porno on pornoa. Musta on ihan ookoo ettei lavalla höyläämistä mainosteta spåran kyljessä.
kuva: työpaikan kahvipöytä tänään

Sana viikonvaihteeksi (ja miksei ensi viikoksikin)


keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2007

Olen TV jumissa

Minulla on TV-kriisi. En seuraa tällä hetkellä yhtäkään sarjaa tai ohjelmaa. Ja se on sääli. Mistä muualta elämään on niin helppo saada sisältöä kuin televisiosta? Kauniita ihmisiä, nopeita autoja, nokkelaa dialogia, yllättäviä käännöksiä... Ihanaa yhdensuuntaista viihtymistä.
Yritän katsoa Grayn Anatomiaa, olen jo vähän pääsemässä jyvälle kuka on kuka, ja melkein välitän mitä he sanovat seuraavaksi mutta sarjassa on silti vielä liikaa tuntemattomia hahmoja, enkä ole saanut tunnesidosta henkilöihin. En esim. tiedä kuka on Dr Krev kun heillä on naamiot(lue:kasvosuojat) päällä. Oho, se olikin Karev..(sorry, my mistake)
TV-kriisi on ärsyttävä. Ennen sentään pystyi jaksottamaan viikkonsa sitä mukaan mitä sieltä tuli..Nyt on vain hämärä aavistus siitä, että keskiviikkoisin ei tule mitään...Ja viikonloppuisin kun herää liian aikaisin..tulee eläindokumenttia jossa bambi, taas jälleen kerran, menettää henkensä, tai muka urheiluohjelmaa, jossa sponsorien rahoilla raahataan puolijulkkista pitkin pulkkamäkeä tai treenautetaan suomen jonkun lajin maajoukkueen kera.
Kun tätä kirjoitusta naputellessani otin tv-ohjelman käsiini, ymmärin miksi sitä painetaan ja luetaan. Jos on huono tv:n katsoja ja "vain pitää sitä avoinna", käy niin kuin minullekin. Katsoo Koiralle koti -sarjaa kakkoselta...kun ykköseltä olisi tullut dokumentti Berliinin muurista. Vaikka siis oonhan mä iloinen, että pieni ja pippurinen Manta pääsi ihanaan kotiin.
Toisaalta..sama vilkaisu ohjelmistoon varmisti etten varmastikaan katso"huippu-uusinta" Irtiottoja...
Ai niin! Tottahan toki pitää mainita, että tiedostavana tietysti katson joka päivä aamu-uutiset, iltauutiset ja myöhäisuutiset, A-plussan, A-studion..45 minuuttia, Pressiklubin, Arto Nybergin, Timo Harakan, Valvomon(onkohan sellanen), K-rapun, Punaisen langan, Kulttuuriuutiset, Inhimillisen tekijän, Lauantaiseuran, Sunnuntaivekkarin ja Strömsjön - mitä Ylen teeman ja Yle24.sen katsomiselta ehdin..
Mutta hyvänen aika - tärkein meinasi unohtua(yllis!) HUOMENNA torstaina kannattaa katsoa TV:tä, esittelyssä Eurovision Queen -mallisto.
Nyt kun on kyse Hnnasta..mulla ei oo taas aavistuskaan mitä/missä/milloin - mut et mä luulen että Viihdeuutiset klo 18.30.


tiistaina, huhtikuuta 10, 2007

No mikä se sitten on?

Knoppitietokeskus(KNT) antoi pähkinän purtavaksi ennen pääsiäistä. Nyt ymmärrän, että ainakin osalle takapenkkiläisistä haaste olisi ollut liian vaikea. Samoin kyllä hahmotin nopeasti, että tässä porukassa olisin pärjännyt myös K -alkuiset kunnat kilpailussa. Uskon että tällä paluumatkalla myös Karvinen olisi ollut hyväksyttävä k-alkuinen kunta..samoin kuin Lapua tai ihan mikä vain kunta mikä olisi lausuttu ääneen.
Takaisin asiaan.KNT kysyy:
Missä Suomen kunnan nimessä on kaksi eläintä?
Anyone?
Mun vahva veikkaus on Orimattila? (Olettaen että Matti on naapurin kani?)

Ja sitten se täysin aiheeseen riippumaton linkkivinkki: Kulutusjuhla.com

maanantaina, huhtikuuta 09, 2007

Valintoja ja rutiineja

Melkein sattumalta osuin sivustolle, jonka nimi sai minut hymyilemään; Yhteiskuntakriittinen feministi. Sitä kautta osuin saman kirjoittajan toiselle sivustolle, jolla ei ole yhtään huonompi nimi: Superravintoa ja hyvät lihakset.
Ja kun vielä selailin paluumatkalla ruokavaliotyyppistä lehteä, ja siinä eräs laiduttaja kertoi (en muuten pahemmin välitä sanoista mässy, puputtaminen ja mussutus) elämäntapansa muutoksista konkreettisesti, mietin että oma ruokavalioni on hyvin hyvin rutiininomainen, enkä ole liiemmilti edes kaivannut siihen muutoksia.
Olen kyllä altis vaikutuksille. Toisinaan. Mutta inhoan myös tuputtamista. Vaikka olisi innostunut minkä tahansa, ja tietäisi minkä tahansa pelastavan yhteiskunnan, ja vaikka olisi ihan varma että muiden elämän valinnat ovat pöyristyttävän itsekeskeisen maapalloa tuhoavia..Tuputtaminen ei ole rakentavaa vaihtoehtojen tarjoamista. Se saa korkeintaan hyvin nopeasti, hyvin vahvan vastareaktion aikaiseksi. On ymmärrettävä, että ihmiset ovat erilaisia, eri elämän tilanteissa. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle, ja omaan asiaansa vihkiytyneen on joskus hirveän vaikea muistaa tätä. Asiastaan innostuneen mielipiteitä on kiinnostava kuunnella. Yleensä se tarkoittaa sitä että kertoja tietää paljon, on seuraa asiaansa ja on tottunut vastaamaan aihetta koskeviin kysymyksiin.
Elämä on täynnä valintoja. Välillä vapaaehtoisia ja välillä taas jopa hieman vastentahtoisia. Eikä aina voi edes valita, tai kaikki vaihtoehdot ovat yhtä vähän innostavia.
Muutokseen pitää olla motivaatio. Sen pitää olla houkuttelevaa ja kiinnostavaa. Rutiinit tuovat turvaa, helppoutta ja ne tekevät elämänhallinnasta mahdollista. Mutta ne myös väsyttävät, passivoittavat ja eivätkä anna uusia onnistumisen iloja.
Niin kuin aina, eksyin alkuperäisestä aiheesta mutta jatkoa seuraa. Joko rutiinien tai uusien valintojen parissa.
kuva täältä

Sur-rur, Sur-rur..

Tämä oli viides pääsiäinen Tahkolla.(muistaakseni). Myös juhlavuosi huonekavereideni kanssa, jotka varsinaisesti pyysivät laittamaan minut heidän seurakseen. Suora lainaus: "Ei olis kyllä ekana vuonna uskonut että näin tulee vielä joskus käymään.." Nooh, noille reissuillehan ei koskaan lähdetään kavereita hakemaan. Siitäkin huolimatta niitä taisi tulla taas kourallinen. Erityisen lämmittävää oli kun paluumatkalla A kysyi toiselta A:lta; "pitäisikö meidän ottaa toi Norppa huostaan.." (no siis tottakai pitäis). Adoptio tai huostaanotto..melkein sama asia..
Paluu kotiin oli lohduton. Hiljaista, rauhallista, hajutonta ja alkoholitonta. Kukaan ei nukkunut sängyssäni, sohvalla tai lattialla. Eikä jatkuva 24 tunnin nauha toista samoja juttuja, uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja... Näinkö sitä sitten pitäisi elää.
Onneksi aina voi pysäyttää lopullisesti henkisen kasvunsa ja katsoa tämänkin pätkän 6000 kertaa peräkkäin: Vares, Sutsihomma ja mitä vttua?!

torstaina, huhtikuuta 05, 2007

Sittenkin omakin linja

Ja ihan pakko sanoa tosta hallituksen muodostamisesta, että tunsin helpotusta kun Vanhanen kertoi että hallitusta ei muodostettu pelkästään vaalituloksen perusteella vaan oli myös ohjelmallisia eroja! Huh!
Polvillaan voi olla, ja sieltäkin noustaan mutta kontillaan on jo liikaa.
Ja Pentille ja muille "tosi kiinnostuneille"; keskustelua käydään myös täällä: Täältä pesee
Solidaarista ja Vastuullista Pääsiäistä!

keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007

Pääsiäistä ja Easteriä!

Happy Easter kaikille! Se on taas se aika vuodesta kun Tahko ja todellisuus eivät millään tavalla kohtaa. Mukava sitten mennä levänneenä töihin. Nyt jos vois yhen pääsiäistoiveen esittää niin ois kiva jos kunto ja kroppa(ja pää) kestäis. Ja että sitä aurinkoo kuitenkin kaikille!
Kamat on melkein pakattu. Katotaan mitä tänä vuonna unohtuu..Jos ottaisi vaikka ihan vaihteen vuoksi oman pyyhkeen ja vuodevaatteet.
Syökää luomulammasta ja nauttikaa lasillinen reilun kaupan viiniä! Iisiä pyhäpäivää ja harmoonisia ajatuksia.
kuva pääsiäiseltä 04. terkkuja anskulle, eikö oo kiva että muut kuvat on toisella koneella..?

Prinsessaa tervehtimässä Haikaranpesässä

Kävin katsomassa Prinsessaa koska vanhemmat vapaaehtiosesti pyysivät. En siis jankannut ja lähettänyt häirikkötekstareita, vaan sain ilman pakottamista tulleen kutsun tervehdyskäynnille. Otin pyhälaukun kaapista(hnna heti huomas), olihan erityistilaisuus, kampasin hiukseni(eli todella special occation)ja mietin pitkään minkä takin laittaisin kun tapaan ihmisen hänen elämänsä toisena päivänä.. Tosin prisessa sitten vetikin torkkua siihen malliin, että taisi mennä satsaus vähän hukkaan..
Vierailuaika -lapun nähdessäni seisoin Haikaranpesän oven takana vähän aikaa miettien että "onks ne tosissaan?"(aika usein ihmiset lappuineen on)mutta koska olin jo paikalla niin päätin mennä tietäväisen näköisenä sisään. Ja siellä se oli! Pieni nukkuva vauva. Joka nukkui. Ja nukkui. Ja nukkui. Ja tosin ihan hiukkasen väänsi naamaansa kun isänsä toheloi kännykkäkameran kanssa, ja nyt meillä on kuuden sekunnin pätkä miten royal-maisesti voidaan äännähdellä jopa laatusylissäkin.
Paikalle tuli kätilö, joka kehui perheettä esimerkilliseksi. Äiti sai superpisteet itse synnyttämisestään ja keskittymisestään luonnolliseen tapahtumaan ilman lääketieteellistä kivunlievitystä. (tosin äidin itsensä kertomat kaikki pienet yksityiskohdat eivät antaneet koko tapahtumalle tai niissä mukana olleille ihan yhtä täysiä pisteitä) Tuosta kivusta...Olen aina suhtautunut kivun ihannointiin vähän epäillen. On niin paljon mihin meitä tässä luterilaisessa maailmassa pakotetaan. "Kipu kuuluu naiseuteen." Se on luonnollinen osa synnytystä. Ja synnytys on aivan luonnollinen osa ihmiselämää.
Mitä luonnollista on siinä että toisen ihmisen sisältä tulee toinen nelikiloinen ihminen?? Jos se olisi luonnollista niin siihen ei varmastikaan liittyisi yli-inhimillistä kipua, yli-inhimillistä suoritusta ja riskejä jotka vaarantavat kummankin terveyden tai jopa hengen.
Ymmärrän kyllä kätilöä, ja pidin hänen tavastaan sanoa suoraan ja puhua selkeästi, mutta se että "me naiset välttelemme kipua ja moni ei uskalla antautua sille ylivoimaiselle kivulle" No eikä?! Harvahan sitä nyt ihan vapaaehtoisesti hakkaa päätään seinään ilman, jos voi kypäränkin laittaa päähän..
Mutta me ihmiset olemme erilaisia, fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksistaltamme. Voin hyvin kuvitella että Hnna on synnyttänyt mentaliteetilla "Havuja perkele" ja "tässä mitään epiduraaleja" mutta toinen ystävistäni joka pakotettiin toisen kerran synnyttämään ilman puudutusta, taitaa vieläkin omistaa kätilö woodoo-nuken..Hienointa olisi jos ihmiselle annettaisiin mahdollisuus valita, ja sen jälkeen häntä tuettaisiin täysillä tämän valinnan jälkeen.
Mutta ihana oli nähdä seesteinen ja hyvin voipa perhe! Saaristosta kuulunee terveisiä pikapuoliin..

tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

Perimmäisten kysymysten äärellä

Viime aikoina olen huomannut että olen alkanut kaivaa ja selailla hyllystäni eri runokirjoja. Yksi sai minut pitkästä aikaa naisellisesti hirnahtelemaan ääneen.
Kai Niemisen, Perimmäisten kysymysten äärellä. (2004)
Löysin sen pari vuotta sitten Akateemisesta. Oli märkä loskailta, selailin väsyneenä kirjoja, ja muutama silmiin osunut lause pysäytti, ja päätin ostaa kirjan itselleni ansaitsemattomana palkintona ja lohdutukseksi maailman pahuutta vastaan. Sen jälkeen hihittelin kotona lukulampun valossa ja mietin ettei kukaan sivistynyt aikuinen voi olla näin...hmm...sekaisin.
Lähetin saman kirjan Iso-tädilleni, joka mielestä se oli loistavaa lääkettä kaamokseen, ja ilahduin kun olimme taas samoilla aalloilla.
Loistava kirja syntymäpäivälahjaksi jokaiselle 30-vuotta täyttäneelle! Uskaltaisin jopa sanoa että ehkäpä runokirja miehelle jolla ei aikaisempaa kokemusta runoista ole. kuva: täältä
Niin että jos arki kaipaa muutosta, aina voi aloittaa monumentaalisen luomiskauden!
Kun elämäsi tuntuu tyhjältä ja tarkoituksettomalta, päätä aloittaa monumentaalinen luomiskausi. Se helpottaa, muut huolet muuttuvat pieniksi, näyttäytyvät oikeissa mittasuhteissaan. Ei ole varsinaisesti väliä mitä päätät luoda, runoja, romaanin, maalauksia, veistoksen, sinfonian, ryijyn, historian, maisemapuutarhan, uuden tieteellisen maailmankuvan - kunhan se on kyllin haastavaa: haalit vanhat kunnon huolet kainaloosi, alat vaalia niitä ja opit elämään niiden kanssa, pienten herttaisten huoltesi, miten saatoit koskaan kuvitella kyllästyväsi niihin.
Ote arviosta Tuli&Savu:
Oletettavasti Nieminen tietää johtavansa lukijaa kanssaan vaikealle tielle, jolla ratkaisut eivät putoa eteen valmiina ja jolla perimmäisiä kysymyksiä löytää kaikkialta, mistä niitä vain haluaa etsiä. Mutta yhteisen tietoisuuden ohella meillä kaikilla on ”äärettömyyden pelko ja halu hypätä, kokea miltä vapaa pudotus tuntuu”. Niinpä tämä harvinaisen suorapuheinen ja huonotapaiseksi itseään nimittävä runoilija saattaa kyllä viedä lukijalta mielenrauhan, mutta ehkä juuri siksi hänen ei tarvitsekaan hävetä.
Runoraadin sivuille

Go Harald, go!

No onhan se Harald hyvinkin koskettanut, ja erityisesti nosti mieltä kun kaveri oli jo alkanut vähän ärhentelemään siellä Korkeasaaressa- Kyllä ne pitää sitä siellä hyvässä hoidossa(kalseista betonisäilytystiloista huolimatta) koska ne ihan kalastaa sille elävääkin kalaa.
Kaverille nyt vaan napa täyteen kalaa ja takaisin vapauteen nauttimaan elämästä ennen kuin laitostuu ja hukkaa itsensä!

Toivon vain ettei tässä käy mitään saman tyyppistä mitä kuutti Victorian kanssa taannoin...

Mutta nyt Harald on saamassa seuraa Ranesta(palomiesten antama nimi) Korkeasaareen. Tosin koska Harald on äkäinen ja Rane vielä nälkiintynyt niin kaverit pidetään erillään tovi. Rane on siis viikkoa nuorempi ja löytyi Porvoon Kilpilahdesta. Ja Korkeasaari kertoo ettei Rane oikein ymmärrä ruuan perään..kalaakin jouduttiin syöttämään aikamoisella temppuilulla ja tappelulla..Mutta ehkä kaksikosta tulee Kuutti-kaverit. Ei ole norpan hyvä yksin olla. Go Rane, go!

maanantaina, huhtikuuta 02, 2007

Tarpeellista ja tarpeetonta

Tänään keskusteltiin hyvistä tavoista, moralisoinnista, tarpeellisuudesta, tarpeettomuudesta, valinnoista, arvoista, tästä ajasta ja tyytyväisyydestä. Samaa aihetta hipaistiin sunnuntaina kun todettiin, että on ihmistyyppi joka koskaan vain ei ole tyytyväinen. Tai ehkä satunnaisesti kun vahingossa unohtaa oman tyytymättömyytensä mutta fiilis löytyy kyllä nopeasti tuplana takaisin. "oho, nauroinko mä nyt vahingossa?" Ja taas jaksaa olla naama happamana..
Huomaan, että olen rönsyilemässä aiheesta. Pointtina piti pysyä, että asioista saa keskustella ja niistä saa olla eri mieltä. Eri näkökulma tai mielipide ei tarkoita, etteikö arvostaisi toista osapuolta ihmisenä, tai että väittelisi hänen persoonaansa vastaan. Keskusteltavasta asiasta vaan voi olla erimieltä. Ja se arvostelu..hmmm..sehän on nyt vaan sellaista ääneen pohtimista.. Vetoan maikkiksen kanssa käytettyyn puolustussanontaan; "saa sanoa jos ei tarkoita, ja pitää sanoa jos tarkoittaa".
Ja siitä tarpeellisuudesta...
Pari viikkoa sitten samaan pöytään tuli istumaan turkki ja Prada-laukku. Kaunis turkki ja ihan ookoo laukku, laukussa enemmän kiinnitti huomitota mitä siinä luki, ei niinkään millainen se oli. Mutta niinhän se on monen muunkin "luxus-tuotteen" kanssa. En osannut olla edes kateellinen. Kantajaallaan oli todennäköisesti taas jo 80 centtiä enemmän sääriäkin, ja jos lähtee kadekukkaroksi niin se pitäisi tehdä perusteellisesti ja todennäköisesti laukku olisi vain ollut pelkkää alkusoittoa loputtomalle suolle! Keskityin siis esittelemään valloittavia puolia luonteessani.(toivottavasti vastaanottajapuoli havaitsi edes yhden)

Saako asioista nauttia? Totta kai saa. Saako ostaa törkeän kalliita asioita? Totta kai saa. Etenkin jos on siihen varaa. Mutta onhan se vähän sääli.
Koska mikä osa siinä avomersussa on sitä joka tekee erityisen onnelliseksi? Ainakin pieneltä osaltaan varmasti se että kaikki eivät aja avomersuilla. Mitä jos joku muu tekisi onnelliseksi ja säväyttäisi ja saisi saman olon ihmisenä kun kalliimpi tavara mitä muilla on?
Mitä jos viherpiipertäjä Linkoloita olisi enemmän? Mitä jos törkeen kalliit hyvät teot saisivat järjettömän hyvän fiiliksen ja saman ylemmyyden tunteen aikaiseksi?
Monta maailman historian tapahtumaa on kirjoitettu eri loppuisiksi jossittelemalla mutta tänään piti katsoa peiliin kun tajusin, että olen todella huono moralisti, toisaalta huomasin että pelkkä läsnäoloni riittää saamaan aikaan tunnin pituisen puolustuspuheen isokulutusyksityisauton hankkimiselle, jossa pelkät lisävarusteet ovat 20 000 juuroo.

Tervetuloa Tyttö!

Täällä on paljon mukavaa.
Sileitä poskia, lämpimiä sylejä.
Auringonpaistetta. Tilaa kirmata.
Naurua ja touhua.
Ja on niitä karheitakin poskia.
Joskus saattaa myös sataa ja merellä tuulla.
Synnyit hyvään posseen. Tyttöenergia on sitä parasta.
Lämpimästi tervetuloa - sylissäni on tilaa!

Tyyppi laittaa hösseliksi

Hnna on ainut ja ensimmäinen ystäväni kenen supistuksia olen kuunnellut puhelimessa, ja oli pakko lopettaa puhelu etten olisi rynnännyt paikan päälle hieromaan ystävääni. Hänellä kun on ehkä se läheisempi apu kuitenkin ihan siinä vieressä, eikä siihen varmasti tarvita sillä hetkellä ylimääräisiä. Tosin mä oon hyvä hieroja, ja miesten varaan ei ole aina luottaminen..
Mutta en myöskään ole seurannut kenenkään muun raskautta näin läheltä ja tiiviisti..ja ehkä myös "normaalisti". Pitkäänhän tuleva äiti itsekään ei ollut onkohan hän sittenkään muka raskaana kun oli ihan normaali ja hyvä ja tavallinen. Ja olemme nähneet tiiviisti kaikkien muiden projektien tiimoilta mutta tänään tuli selväksi, että tämä projekti on ottamassa ohjat selkeästi omiin käsiinsä! Tyyppi oli viikonlopun hissukseen, keräsi voimia ja tuleva steiner-koululainen on selkeästi siirtymässä pariimme jo tänään.
Ovat nämä blogit kummallisia. Klikkaat ja luet että ystäväsi alkaa synnyttämään. Oli pakko soittaa. Sanoin, että sorry vaan että soitan ja kyselen mutta "ite kirjoitit". Mitä itse tekisit tämän jälkeen:
8:30 - Supistuksia edelleen samassa rytmissä. Joskus tulee kaksi mukavasti vähän tiheämmin. Se luo …ainakin vaihtelua. Kävin toisen kerran suihkussa ja se limatulppakin löysi kait tiensä ulkomaailmaan. Pakko sen se oli olla. Olen nyt soittanut kolme kertaa Haikaranpesään, vaan kertoakseni etten vielä kuole kipuun. Onhan nuo jotkut supistukset toisia inhampia, mutta kun ollaan päästy 15 sekunttia supistusta, niin jysäri iskee koko vaihteella, mutta jo 30 sekunnin kohdilla alkaa hiljentelemään. Ja meidän sukujen akat ei turhasta valita! Ne on heikot ja miehet, jotka pillaa!
Koko projektin jännittävää ja värikästä etenemistä voit siis seurata täältä.

sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2007

Ulkoilmaihminen asuu kallioilla

Olen ajatellut muuttaa postini ja osoitteeni lähikallioille. Tai ei niitä laskuja tarvi tuoda. Eikä mainoksia. Paitsi ne kivat mainokset. Ja ehkä ne laskutkin mutta voisko ne ensin avata ja lajitella, ehkä myös mapittaa.
Jos ei voi asua Loimaalla, on hyvä asua Helsingissä. Ja jos asuu Helsingissä, voi asua myös paikassa, josta ei ole liioiteltu matka keskustaan mutta myös yhteys luontoon(lue:grillauskallioihin) on harpottavissa. Ulos pitää pystyä lähtemään nopeasti ilman suurempia rakenteluja. Tosin siellä pitää myös pystyä olemaan ilman suurempia rakenteluja, joten tästä syystä on ymmärrettävä ottaa mukaan tarpeeksi vaatetta, jotain juotavaa, jotain syötävää, jotain luettavaa, jotain puuhattavaa, jotain seuraa tai ihan vain jotain ajateltavaa. Tänään toteutuivat kaikki. Myös mukavat vieraat liittyivät seuraan.

Joutsen.(Cygnus)- on aika äkäinen lintu. Se sähisee ja käy päälle jos ei miellytä. Tänään niitä oli kalliojen lähellä useampikin. Ja päivän kaunein luontokokemus tuli kun joutsenpari lensi matalalta ja kaarsi päittemme yli sivistyneen hillityn kaaren. Kaunista.
Mutta quelle ääni! Pienessä joutsenlammessa ei yhdestäkään tanssijasta tule sellaista mekkalaa kuin oikeista joutsenista! Hivittävä fläpätyskolina! Ihan kuin ladonovi-ikkunamarkiiseja olisi heiluteltu korvan vieressä. Ja kuvasta ei taida selvitä mutta oli ällistyttävää miten joutsen puski reittiään eteenpäin jäänsärkijän lailla. Siinä ei paljon lupaa kysytty.

Ja tuli sunnuntaipuheeksi myös hyeenat. Kuinkas ollakaan. Hyeena on kuulemma kova myllyttämään. En tiennyt. Miesten Jim kanavalla tuli ohjelma, jossa hyeena kävi rähisemään leijonalle. Leijona kiipesi puuhun, hyeena kiipeä, joten bambintappaja jäi voitolle mutta lähipiiri kertoi että hyeenalla on sellainen purasu että oksat pois. Hyeenoita on muuten täplähyeena, ruskohyeena, juovahyeena ja maasusi.
Hyeenat
ovat vahvaleukaisia kissoille ja näätäeläimille sukua olevia petoja ja raadonsyöjiä. T&R; seuraavia lajeja ei löytynyt: Angora hyeena, Rasta hyeena, Pitkäkarva hyeena. kuva: täältä

Ja vielä pitkään askarruttanut kysymys: Voiko kehityskeskustelulomakkeen ensimmäiseen kysymykseen "Miten olet voinut?", vastata: " Ja tästäkö lähtien sua on alkanut kiinnostamaan se?".

Mikä sulla on? (poliittisia mielipiteitä)

Eilinen puhelinsoitto sai hymyilemään. Ystävä josta en ollut kuullut pitkään aikaan soitti.
Oli alkanut kuntoilemaan. (älä huoli Jo - blogi seuraa tasoituksesi ja kilojesi kehittymistä) (samaan aikaan voimme kertoa myös Anderssonin ja Jaken juoksuharrastuksen kehittymisestä)
Jo siis soitti yllättäen matkalla golffaamaan. Kysyin oliko tullut ikävä mutta siihen tuli taas tyypillinen kielteinen vastaus, ja jotain epämääräistä selitystä kesäkuntoilusta.
Syyksi soittoonsa Jo kertoi lukeneensa blogiani ja ihmetelleensä että "onko tää oikeesti joku poliittinen blogi ja oonko mä siirtynyt oikeesti mukaan politiikkaan" Ja perään vielä lisätenttausta, että onko susta tullut oikee aktiivi?? Ja voiko sua äänestää vai pysytkö sä harmaana amanuenssina?
Sinänsä mielenkiintoinen osallistuminen ystävältä joka aikaisempina vuosina ei ole voinut melkeinpä sietää satunnaisesti yhteiskunnallisesti osallistuvia mielipiteitäni. Ja varovaisesti piti kuulemma soittaa ja varmistaa että "Onko kaikki OK?". No on tietysti. Sitä vain välillä horjahtaa, kun tarpeeksi tönitään, tuolle "mua kiinnostaa ja välitän mitä tässä maailmassa tapahtuu" -zonen puolelle mutta eiköhän sieltä taas horjahdeta pikapuoliin takaisinkin..

Jo ja kumppanit muuten miettivät Kenestä sisäministeri? Kehuivat jopa nykyistä. (vaikka se oli demari)Tietysti vaikea olla varma mutta voi olla että se ei ole Harri Jaskari..myös Kimmo Sasi saattaa olla pois laskuista... Mutta oisko kokoomukselta esim. Lyly Rajala?

WP: Sisäministeri on hallituksen jäsen, jonka vastaa tyypillisesti kansallisesta turvallisuudesta, mukaan lukien poliisi, salainen poliisi, rajavartiolaitos ja mahdolliset terrorismin vastaiset erikoisjoukot. Oikeuslaitos on joskus erillisen oikeusministerin vastuulla. Sisäministerillä on merkittävä voima-asema, koska ministerillä on alaisuudessaan aseistettuja joukkoja.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...