Viime viikonloppuna lähdimme "maalaislasten" kanssa kaupunkiin teatteriin. Kahdesta syystä, siksi että on hauskaa ja siksi, että se on myös..hmm..opettavaista. Itsellänikin on jäänyt hyvät ja voimakkaat muistot esityksistä joita pienenä, tai vähän isompanakin pääsi katsomaan.
Tarjolla oli kaupuninteatterissa Peppiä. Kuullosti hyvältä. Varmasti reipasta menoa, eikä liian prinsessaa. Ja olihan se! Lastenteatterista oli tehty koko perheen teatteria ja luotu kohtauksia eri-ikäisiäkin ajatellen. Tosin, eritehuumori taisi naurattaa läpi ikärajojen..
Me kaikki pidimme esityksestä. Lavastus oli taas kerran upea, puvuissa oli nähty vaivaa ja esiintyjät esiintyivät koko kropallaan. 18-vuotias innostui vielä joraileman penkkien välissä poistuessamme. Lyhyesti mutta kuitenkin. Se on jo jotain. Kymmenvuotias taas katseli keskittyneenä myös suurta salia ja yleisöä. Kokonaisuudesta muodostui vahva elämys. Lyhyesti mutta kuitenkin. Se on jo jotain.
Ihminen tarvitsee välllä jotain muutakin digiä ja mainoksia. On yllättävää miten kauan pienikin katsoja jaksaa keskittyä kun ihminen esiintyy koko sydämellään ja ammattitaidollaan.
Vie lapsi teatteriin. Nautit itsekin. Kännykkä tosin täytyy pitää esityksen ajan kiinni.
tiistaina, maaliskuuta 31, 2015
sunnuntaina, maaliskuuta 29, 2015
Keppana-Kellari - keskellä ei mitään
Pikku-eno täytti 50 vuotta - jo tovi sitten mutta olihan sitä hyvä juhlistaa näin myöhemminkin. Syntymäpäivälounas suuntautui Tammelaan Keppana-Kellariin. Suosittelen ajelemaan sinne kesällä, jos vähänkään reitit osuvat kulmille. On ainakin persoonallinen paikka ja mukavasti "keskellä ei mitään."
Ruoka sai peukun kaikilta. Seurueemme söi härkää, kuhaa, lohja ja possua sekä nuorin nakkeja. Kaikki tuntuivat tyytyväisiltä. Erityisesti härkä ja kuha saivat kiitosta. Myös savulohen savuisuutta kehuttiin. Ei mitään turhan hienostelevaa, vaan ympäristönsä mukaista. Paikka on saanut vaihtelevia arvosteluja somessa, joten ilmeisesti joko laadun vaihtelua tapahtuu tai keittiössä on tapahtunut ryhtiliike. Toki paikalle kannattaa mennä ihmettelemään pelkkiä juomiakin.. Eri viskilaatuja löytyy 470 ja olutmerkkejä 280.
Linkki Keppana-Kellarin sivuille.
Ruoka sai peukun kaikilta. Seurueemme söi härkää, kuhaa, lohja ja possua sekä nuorin nakkeja. Kaikki tuntuivat tyytyväisiltä. Erityisesti härkä ja kuha saivat kiitosta. Myös savulohen savuisuutta kehuttiin. Ei mitään turhan hienostelevaa, vaan ympäristönsä mukaista. Paikka on saanut vaihtelevia arvosteluja somessa, joten ilmeisesti joko laadun vaihtelua tapahtuu tai keittiössä on tapahtunut ryhtiliike. Toki paikalle kannattaa mennä ihmettelemään pelkkiä juomiakin.. Eri viskilaatuja löytyy 470 ja olutmerkkejä 280.
Linkki Keppana-Kellarin sivuille.
perjantaina, maaliskuuta 13, 2015
"Se on teidän lapsi."
Meillä ei ole lapsia. Meillä on koira. Sekin tuli vähän pyytämättä ja tilaamatta mutta onneksi tuli. Tiesin kyllä, että borderterrieri on hauska ja persoonallinen rotu, mutta että näin hauska ja näin persoonallinen. Lapsettoman perheen lemmikkieläintä saatetaan luulla "lapsen
korvikkeeksi". Voihan toki olla, että on perheitä, joissa näin onkin. Meillä
ei ole. Meillä asuva koira on koira. Eläin. Ei ihminen. Tuskin ihmiset
tarkoittavat tuolla lauseella sen enempää. Haluavat vain kuitata
lapsettomuuden jollakin ja todeta, että "no se teidän koirahan on teidän
lapsi." Joka kerran vastaan ystävällisesti ettei ole. Meidän koira on koira. Ei
ihminen, eikä eikä lapsi. Koira.
Melkein 12 -vuotias ei-lapsi. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)