torstaina, maaliskuuta 24, 2011

Hieno Rouva & Hey Dude!

Nuoriso tarkkailemassa kulmakunnan meininkiä.
Kävi vieraita. Melko tyylikkäitä ja hienostuneita. Tai ainakin vanhempi rouva oli hienostunut, nuorempi oli..hmm..tyylikäs..ja spontaanin sympaattinen.
Emäntää hieman jännitti kun ei ollut aluksi aivan varma, olisivatko vieraat mielummin kotonaan vai kylässä. Nämä vieraat kun vilkuilivat tavallista tarkkaavaisemmin ulko-ovea ja jopa katsoivat ulos ikkunasta tavallista kaihoisemmin. Mutta eipä hätää, kun tarjoilu alkoi, tuntui tunnelmakin nousevan. Jopa melkeinpä riehakkaaksi.
Mutta kun kyläläisiä tultiin noutamaan  kotiinsa - pankki suorastaan räjähti - tietysti omalle väelle oli mukavaa, että vastaanotto oli vähintäänkin Rion karnevaalit-tasoista - mutta jäähän sitä vähän miettimään, että oliko se oma tarjolla ollut seura kuitenkin ollut hieman..*haukotus?*
Hieno rouva ottaa iisiä.

tiistaina, maaliskuuta 22, 2011

Piipahdus mäkeen

Pikkuserkukset
Kiitos sille ystävälliselle anonyymille, joka toivoi, että pääsisin mäkeen tänä talvena. Ihan talven aikana se ei onnistunut, kevääseen se meni mutta kivaahan se oli. Luonnollisesti se vain aiheutti sen että "kuinka kivaa olisikaan päästä laskemaan hieman isompiin mäkiin nauttimaan auringosta, maisemista ja smootheista laskuista...*TÖKS*(tuossa kohdassa laudan etureuna haukkasi kiinni)
Kiitokset myös teinille, jonka ansiosta tuli päästyä/lähdettyä Vihti-skihin viime pe ja la. Viikkoa aikaisemmin puhelimeen tuli tekstiviesti missä kysyttiin ystävällisesti, että "voitaisiinko joskus mennä mäkeen kun iskä ja äiti ei laske" - Tottahan toki.
Ei muuta kuin teini bussiin ja kamat kassiin!
Matkalla Vihtiin mietin koska olin ollut viimeksi laudalla. En tänä talvena..ja ou mai gaad, en myöskään viime talvena! Ja siltä se sitten näyttikin mutta - puolustuksekseni sanottakoon, että jätin itselleni tyypilliset normi urpoilut väliin ja homma alkoi sujumaan paremmin jo siedettävän ajan kuluessa. Myöt Teini tuntui tyytyväiseltä, vaikken vielä saanutkaan häntä kokeilemaan lautaa.
Harrastukset ja taidot ovat tärkeitä. Niistä monelle ihmisille tulee kuitenkin se elämän sisältö ja usein myös paljon iloa. Vaikkakin saisi toteuttaa aikuisena unelma-ammattiaan tai omaisi maailman ihanimman perheen. Aina tulee tilanteita, jolloin haluaa tehdä jotakin itse ja kokea sitä tekemisen iloa vapaa-ajalla.  Näiden vanhempien lastan suhteen ajattelen myös, että esim. uudet harrastuksissa opitut taidot ovat aina eteen päin tulevaisuudessa. Koskaan et tiedä kenet tapaat missäkin, ja jos silloin sinulta kysytään että pidätkö laskemisesta, voi olla että se avaa ovia johonkin aivan uuteen.

Mutta olipa kuulkaa norppa tavallista tönkömpi pari seuraavaa päivää. Vaikka tunteja ei niin ihmeellisesti kertynyt niin taisi siinä kuitenkin joku lihas joutua tekemään jotakin.
 nimm. Pääsiäisenä olisi kyllä mukava päästä mäkeen...

torstaina, maaliskuuta 17, 2011

Kummiksi keväällä?

Moni onkin varmasti kaivannut uutisia Loimaalta, ja nyt niitä tulee, ja vielä kummiasiaa mukana. Oleninimittäin ilmoittanut halukkuuteni kevään kummiksi. No nyt näen jo muutaman lukijan ilmeen siellä - mutta hei - kyse on vasikasta! Heikkilän Luomutila - Loimaalta ilmoitti facebookissa, että nyt pääsee kevätvasikoille kummiksi. Tilalla odotetaan satakuntaa vasikkaa syntyväksi, ja ainut mikä kummin tehtäväksi jäi - oli I -alkuisen nimen keksiminen. Lehmien lapsien syntyvuodenhan tietää nimen alkukirjaimesta, kun kaikille samana vuonna syntyneille annetaan samalla alkukirjaimella alkanut nimi. Ai mitäkö ehdotin? No, jos se on poika - niin sen nimi voisi olla Ilmo ja jos taas tyttö - niin olisiko reippaampaa kevätnimeä vasikalle kuin Ilonoora! Nyt vain jännitetään, koska se "oma" vasikka syntyy ja miltä näytää. Kesällähän olisi mukava käydä tilalla katsomassa omien ihmiskummilapsien kanssa tuota nelijalkaista kevätpoikata.
Olen myös ylpeä Heikkilän Luomutilasta, joka nimeettiin viime vuonna Suomen ympäristöystävällisemmäksi viljelijäksi. Upeaa työtä ja hienoa malli tulevillekin viljelijöiden aluille!
Tuomariston mielestä Heikkilän luomutilan vesiensuojelutoimien kirjo on vaikuttava. Tämän lisäksi Heikkilän tilalla hoidetaan merkittäviä perinneympäristöjä, huolehditaan eläinten hyvinvoinnista ja kiinnitetään huomiota energiankäytön tehokkuuteen.
Tällaiselta tilalta olisi ilo ja kunnia saada kummivasikka!

keskiviikkona, maaliskuuta 16, 2011

Norppa saapui kotiin

Eräänä päivänä äkkäsin, että Erik Bruun on saapunut facebookiin. Sivustolla myös mainittiin hänen verkkokauppansa, ja pitihän siellä käydä kurkkaamassa, josko tarjolla olisi norppaa grafiikkana. Mutta eipäs ollut. Ei edes pienen pientä kuuttia, vaikka otin erikseen kaupanhoitajaankin yhteyttä. Ystävällinen asiakaspalvelija, Sebastian - hänen poikansa olettaisin - kuitenkin kehoitti tilaamaan julisteen, ja lohdutukseksi lupasi siihen Erikin nimikirjoituksen. Miten olisin voinut kieltäytyä.
Eilen se sitten saapui, ja oli vielä samana iltana päästävä hakemaan se postista. Ja kuinka iloiselta norppa näyttikään! Niin kuin kotiin saapuessa tietysti näyttääkin. Nyt täytyy vielä löytää hyvä kehystäjä, paikka on jo valmiina.

tiistaina, maaliskuuta 15, 2011

Räsynukkena shiatsussa

City-deal on "tarjousjärjestelmä" joka lähettää ohjelmaan kirjautuneen sähköpostiin joka päivä tarjouksen joltakin palveluntarjoalta, yleensä melko hyvällä alennusprosentilla. Alennuspalvelut tai tuotteet voivat olla esim. liikuntakortteja, hierontaa, kampaajapalveluita, autohuoltoa tai oikeastaan mitä vain. Käsittääkseni yrittäjät haluavat näin madaltaa kynnystä eri palveluiden kokeiluihin, ja kun olet kerran käynyt, voit käydä toistekin.
Sain sähköpostiini tarjouksen Shiatsu-hieronnasta ja päätin tarttua siihen. Viime aikoina olkapäät ovat olleet jumissa, samoin alaselkä, johtuen todennäköisesti siitä etten ole tehnyt niiden kanssa mitään avaavaa liikuntaa. Varasin ajan K-Shiatsusta ja kävin siellä eilen. Kokemus oli positiivinen ja miellyttävä. Siis sen lisäksi, että se oli hyödyllinen ja hyödyllisyyden havainnoin uskomattomina jumikohtina erityisesti alaselässä ja rintarangassa. Aivan uusi kokemus oli "roikkuminen toisen käden varassa kun hoitaja venytti sitä". Ajatus kehonhuollosta kirkastui mielessäni hetkessä. On aivan turha päästää itseään liian huonoon kuntoon tai totuttautua vajaisiin liikeratoihin. Katsoimme nimittäin toisen olkapääni liikkuvuutta, joka oli samaa luokkaa kasikymppisten kanssa..Eeeh..
Soile Naskalille myös pisteet hyvästä hoidosta ja täysin järkevistä ohjeista. Tapaamme vielä, kunhan ensin virittelen itsehoito-puolen kuntoon. 

maanantaina, maaliskuuta 14, 2011

" Kukkuu, mikäs lintu se siellä? "

Pariviikkoa sitten äkkäsin oravan, tai itseasiassa kaksi etupihalla olevassa tuijassa. Toinen oravista huomasi myös minut ja siinä sitten tuijotimme tovin toisiamme. Orava piha-alueella on ristiriitainen veitikka. Lapsesta asti meille on opetettu, että orava on suloinen ja pörheä kurre - kun taas jonkun mielestä orava saattaa olla vain varsin ahne jyrsijä, jonka ruuaksi kelpaavat niin linnunmunat kuin -poikasetkin.
No ainakaan ei tarvitse pelätä, että tämä kaveri tuntisi olonsa jotenkin vieraskoreaksi. Tänään tämä vikkelä jyrsijä päätti ruokkia itsensä lintulaudalla. Minun lintulaudallani. Eikä muuten hätkähtänyt misään maltillisista ikkunaan koputteluista. Ihan piti mennä pihalle asti kysymään, josko herralla alkaisi olla vatsa täynnä, jotta muutkin pääsisivät apajille. Saapa nähdä löytyvätkö talven aikana "linnuille syötetyt" jyvät pihanurkista ja koloista kevään kuluessa. Oravahan muistaa vain noin suunnilleen, minne jemmapaikkansa on perustanut..

keskiviikkona, maaliskuuta 09, 2011

Tuli se tänäkin vuonna

Kevät on tullut. Ei siitä mihinkään pääse. Aamuisin on valoisampaa, kotiin tullessakin riittää vielä päivänvaloa ja lämpötila on käynyt inhimilliseksi. Ulkona ja sisällä. Katolta ovat lumet tippuneet ja jalkakäytävilläkin pystyy kävelemään.
Kevät on kasvun aikaa. Aloitetaan viherpuolelta. Jatketaan henkisellä  sitten myöhemmin.
Tänä vuonna aion kasvattaa paljon hienommat kevätruohot, mitä viime vuonna. Tai no, ainakin tuuheammat. Sitä ennen päätin varautua jo muutamalla krookuksella ja liljalla. Muuten käy niin, että onkin jo juhannus, kesä on ohi, eikä ikkunalaudalta löytyy vain auringonpistokseen kuukahtanut kärpänen..

Krookus
Sinililja
Pakkasta kestävä narsissi

tiistaina, maaliskuuta 08, 2011

Eikä tässä vielä kaikki

Ja mitä odottikaan kotipostilaatikossa?! Askarreltu kortti! Tässä kohtaahan viimeistään kuuluu Suomessa sanoa, että "tämä on kyllä ihan liikaa." Ja höpön höpön - kyllä sitä ihmisellä on kapasitettia ilahtua ja iloita kahdestakin kortista saman päivän aikana.
Aivan mahtavaa. Nyt on kyllä hyvä mieli! Ei tullut viime lauantaina lottovoittoa, eikä kyllä maailman rauhakaan ole vielä julistettu mutta ihminen voi silti olla iloinen. KIITOS!

Oikea postikortti on erityisen erityinen. Aidosti.

"Sulle on tullut POSTIKORTTI!", huudahti päivän postejamme läpikäyvä työkaveri. En uskaltanut heti innostua, koska kaikenlaisia lippulappusiahan sitä singahtaa pöydälle  harvasepäivä. Mutta kyseessä oli kuin olikin, ihka oikea - itse käsinkirjoitettu - fyysinen postikortti. Varmuuden vuoksi työkaverini vielä pohti ääneen vielä, että "älä nyt vaan sano että se on kuitenkin joku mainosposti". Ei ollut mutta ehkä suhtautumisemme kertoo jotakin ympäristöstä josta elämme.
Siinä se oli. Ja nauratti myös ensimäiselle riville kirjoitettu sähköpostiosoite, tätähän se on. Lähetämme sähköisesti kirjeitä mutta postipojalle jää enää vähän euroihin liittymätöntä postia kannettavaksi. Tietysti minua myös lämmitti kortin painettu viesti, runsaasta käsialakirjoituksesta puhumattakaan. Korttiin oli painettu:  "Muut ovat muita - Sinä olet erityinen! " Ihanan egoa hivelevää. Lähettäjän piti vielä varmistaa, että " ei siis, sillä tavalla erityinen vaan aidosti erityinen." Kummasta erityisestä sitä sitten olisi enemmän huolissaan..Kiitos Sinulle lähettäjä, Sinäkin olet erityinen, sekä aidosti oikea Aarre. Tästä ilahtuneena lupaan myös tsempata ja  lähettää erityisiä kortteja erityisille lähimmäisille erityisen usein. (alkoipas tuo erityinen sana vähän keulimaan)

sunnuntaina, maaliskuuta 06, 2011

Sudden Death and Condom Paprika postilaatikossa

Orange Flame, Habanero Sudden Death, Thai Chili... Postilaatikkooni oli tullut kirjekuori, joka tuntui pullealta ja rapisevalta. Avasin sen, ja sisältä löytyi keltaisista post it -lapuista taitellut "kuoret", joissa jokaisessa oli chilinsiemeniä. Lappujen päälle oli siis  merkitty huolellisesti lajikkeen nimi. Kaikki itselleni vieraita.
Ei, en ole saanut yhtäkkistä innostumista perustaa chilifarmia vaan nämä siemenet tulivat minulle tavallaan kuin faksi eräällekin lyhytaikaiselle pääministerille. Tilasin huuto.netin kautta isokokoisen ruukun, joka kuvauksen mukaan oli hyvässä kunnossa. Kun ruukku saapui, se olikin yllättävän paljon naarmuisempi mitä saattoi olettaa. Annoin myyjälle julkisen mutta maltillisen palautteen asiasta, ja hän tarjoutui lähettämään chilinsiemeniä hyvitykseksi. Hieman erikoista mutta miksikäs ei.
Mutta jos esim. Condom Paprikasta kasvaa jo itsessään kaksi metrinen - niin minkälainen kasvihuone pitää olla, että chilejä pystyy kasvattamaan useampia..

Suomen chiliyhdistyksen sivut täällä
Lisää tietoa myös täältä 
Ja täältä taas löytyy Chilin kasvattajan blogi

perjantaina, maaliskuuta 04, 2011

Oman fiksuuden korostaminen vs roskaboikotti

Luin lehdestä kommentin, jossa mediatutkija määritteli että esim. facebookissa leviävät Tuksu-boikotit ovat halu korostaa käyttäjän omaa fiksuutta. Mietin asiaa hetkisen käsi sydämmellä. Vaikka yleensä pistelee kovastikin kaikkien asioiden kanssa painiskellessa, niin nyt ei pistänyt yhtään. Ei siis edes pienen pientä vihlaisua.
Olen nimittäin tehnyt iltapäivälehti -boikotin, MariaMaria -boikotin, enkä todellakaan klikkaa Tuksu-videoiden linkkejä, enkä katso kyseisen - tai muiden vastaavien hahmojen - häitä, polttareita tai muita meediatapahtumia mistään välineestä. Olen myös uskaltanut kertoa asiasta, siitä huolimatta, että joku nyt menisi tulkitsemaan sen itsekorostukseksi. Hirveän vaikea kuvitella mutta olemmehan erilaisia.
Eilen työkavari sattui osuvasti lounastunnilla toteamaan ohimennen että "tuntuu, että kaikki maailmalla olevat kaverit voivat paremmin kun ovat ilman tätä paskaa". Keskustelu lähti liikkeelle kovinkin suositusta renkutusmusasta, ja jatkui kuinka kaikki höttö vie tilan oikealta ajattelulta. On ahdasta luoda ja ideoida kun joka puolelta painaa päälle aivotonta sälää ilman minkäänlaista sisältöä.
Omassa boikotissani ei ole kysymys siitä, että haluaisin vaikuttaa fiksummalta kuin olen. En usko, että se olisi edes mahdollista. Haluan vain vähentää kierroksia ja säilyttää mielenrauhani. Huomaan vetävänäi jengoja ja kierroksia iltapäivälehtien lööpeistä ja jutuista, joten jos ne kerran vaikuttavat minuun negatiivisesti, silloin on parempi olla lukematta niitä. Ja kieltämättä, jo nyt tuntuu aivoissa hieman avarammalta. 


keskiviikkona, maaliskuuta 02, 2011

Voihan koiranpentu..





Aina välillä minulta kysytään, että miksi minulla ei koiraa. Yksi syy on, ettei kukaan ole tuonut pentua kynnykseni yli. Kaikki kynnyksen yli tulleet ovat aina saaneet jäädä, kunnes omistajat ovat tulleet hakemaan.
Viime viikolla sain kutsun lähteä seuraksi katsomaan 11 dalmatialaisen pentua. Yhtätoista! Ei olisi tullut mielenkään kieltäytyä. Etenkin kun ne eivät olleet luovutusikäisiä, joten ei ollut vaaraa, että olisin sullonut taskuni ja kassini täyteen uusia perheenjäseniä.
Ja olivathan ne aivan hurmaavia! Pikku täplikkäät possuset, pömppömahoineen ja jo varsin terävine hampaineen. Farkkujen lahkeet olivat suosituinta viihdettä, mutta paremman puutteessa myös villasukka tai hihan suu kävi. Myös nenänsä kanssa oli syytä, niin kuin tietysti aina muulloinkin, varoa mihin sen työnsi.. Kavereilla oli myöskin loistavat unenlahjat. Ensin touhukierrokset päälle nollasta sataan - sen jälkeen muutama minuutti erittäin innostunutta tonttuilua, jonka jälkeen totaalinen simahdus yhtäaikaa. Mielummin kylläkin kasassa, ja jos tuntuu siltä, että jää liian kauaksi muusta jengistä, paras tyyli on kiivetä muiden kaverien yli ja mätkähtää itse torkkukasan ylimmäiseksi. 

JK: Kasvattajan must see video: http://www.youtube.com/watch?v=J29EahAC6UQ

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...