Menin heikkouspäissäni ostamaan muutaman kesäpokkarin Bookplussalta, "kun halvalla sai". Toisaalta houkutti myös huolettomien pokkareiden kesäkassissa kuljettaminen. Kirjasto ja muiden lainakirjojen kanssa kun joutuu vähän varomaan. Muuten olen jättänyt kirjojen ostamisen entistä vähemmälle ja entistä helpommin laitan niitä myös kiertoon.
Ensimmäisenä poimin tuosta Keltaisen kirjaston pokkarikasasta Ernest Hemingwayn Nuoruuteni Pariisi. Eihän siitä ole kuin vasta pari kesää kuin luin Vanhuksen ja meren - oli siis aika tutustua Hemingwayhin paremmin. Nuoruuteni Pariisi olikin aivan erityyppinen tarina, tai pitäisikö sanoa tarinakokoelma mitä olin ajatellut, ja hyvä niin. Nuoruuteni Pariisi onkin muistelmateos, jossa Hemingway hyvin värikkäästi ja nuoren ihmisen silmin kertoo ajastaan ja tapaamistaan ihmistä siellä.
Seuraavaksi valitsin pinosta samoihin aikoihin kirjoitetun mutta täysin erilaisen Junichiro Tanizakin Avaimen. Hyvin omanlaisensa, kirjassa vaimo ja mies keskustelevat päiväkirjojensa välityksellä, pakkaa sekoittamaan kirjailija on tuonut vielä pariskunnan tyttären sekä ns. kolmannen miehen. Seuraavana yöpöydällä on John Steinbeckin Torstai on toivoa täynnä. Kyllä, sekään ei ole vielä aiemmin osunut käteeni. Kumma miten maailma voikin olla täynnä kirjailijoita joiden nimen ja teoksenkin nimen tiedät, mutta sinulla ei ole aavistustakaan sisällöstä. Viimeisenä tuossa pinossa on Kurt Vonnegutin Jumala teitä siunatkoon Herra Rosewater. Tämän jälkeen kyllä toivoisin osuvani vuoden sisällä samaan illallispöytään ihmisten kanssa jotka haluavat keskustella kesälukemisestaan...
Kummipoikani muuten totesi muutama viikko sitten laiturilla että, "Ajattele, että joku lukee raamatun." Niinpä. Niin joku tekee. Mutta on myös miljoonia muita jotka eivät lue. Mutta hänen viittauksensa koskikin lähinnä raamatun laajuutta, ei sen sisältöä. Hänellä oli itsellään mukana Harry Potter, joka sekään ei näyttänyt niiltä ohuimmilta opuksilta. Voin muuten aivan avoimesti tässä myöntää, että katson erittäin suopein silmin lasten lukuharrastusta.
Eikä hätää, ei tässä kesän aikana pelkkää Keltaisen kirjaston pokkareita käydä läpi, vaikka ilmeisten aukkojen vuoksi saattaisi olla syytäkin. Reissulta kotiin palattua piti oitis hypätä fillarin selkään ja suunnata Lohjan kirjastoon. Erittäin ystävällistä asiakaspalvelua sielläkin. Kirjaston hyllystä halusin ottaa yhden varmuuden vuoksi viihteen Cecelia Ahernin Mitä huominen tuo tullessaan, sekä Anne Te Velde-Luoman Kaaoksen kesyttäjä, jottei totuus unohtuisi joulusiivoa odotellessa.
4 kommenttia:
Sikalat ja Elisabeth Taylorin elämäkerta saattaa lähteä täältä kiertoon lähiaikoina. MinkkiP
Olivatko hyviä? Tosin mullakin menee tovi vielä noiden klassikoiden kanssa vaikka ohuita ovatkin. Samalla kun pitäisi lukea hieman Panu Kailaa ja Talotohtoria...
Kun kuljen Steinbeckia taaksepäin, huomaan vähän kokemukseni pohjalta pitäväni enemmän kirjoista, jotka hän kirjoitti nuorempana - miksi, en osaa arvioida. Oletko muuten viettänyt Hyvien ihmisten juhlaa? Suosikkini on kyllä Ystävyyden talo.
Mistä aineksista koostuu onnistunut kesälukemisestaan keskustelu? :-)
Joku: että edes saa keskustella lukemistaan kirjoista, se on jo paljon. Ymmärsin tuon kysymyksesi ansiosta, että kaipaan keskustelua kirjoista, siihen ei tunnu olevan mahdollisuutta. Varmastikin pitäisi liittyä kirjapiiriin mutta tällä hetkellä se tuntuu hieman kaukaiselta. Eihän se nyt pitäisi olla niin vaikeaa sopia muutaman ystävän kanssa että sopivan väljällä aikataululla luetaan sama kirja ja sitten jonakin iltana keskustellaan siitä. Kyllä, tuota minä kaipaisin.
Otan Jyvien ihmisten juhlan ja Ystävyyden talon listalle. :)
Lähetä kommentti