sunnuntaina, elokuuta 23, 2009

Risusavottaa ja anteeksipyytelyä

Olipa kummallinen viikonloppu. Tuli nähtyä sekin päivä, että Loimaannorppa lähti piha-&puutarhahommiin. Pihamaalle, minne periaatteessa ei olisi asiaa. Suvussamme toisten asiat ovat olleet hyvin liukuva käsite, joten viikate autoon ja menoksi.

Ihan vielä japanilaisen kivipuutarhan muotoilemiseen en päässyt, eikä bensatrimmerillekään ollut käyttöä. Projekti vaati näin aluksi isompia linjoja. Niin kuin esim. oikean lanneheilautuksen löytymistä viikatteen heilahtaessa oikeassa kulmassa.. (löytyi ja ei löytynyt)

Aloittelevan puutarhurin tuli kuuma nopeasti ja tottumattomuus näkyi. Sen verran onneksi on tullut elämän aikana ulkoilma/maalais/talli yms. -elämää harrastettua, ettei homma aivan pelleilyksi mennyt mutta amatöörivirheiksi mainittakoon mm. alimitoittu juomavesi, kuokan, sahan, viilan(ja lampaan) puuttuminen sekä ajoittainen omien voimien yliarvioiminen. En myöskään ole aivan varma, kuinka usein ammattilaiset pyytelevät pahoitellen ääneen anteeksi leikkaamiltaan puilta ja pensailta..

Kuitenkin oksa oksalta ja nokkonen nokkoselta "Kadonneen pihan metsästys09" edistyi. Valmista ei tullut, ei edes sinne päin mutta yllättävän nopeasti oman käden jälki konkretisoitui. Piha avartui ja koiranputki sai kyytiä. Kun päivätyössään viettää aikansa neljän seinän sisällä, on virkistävää hyvä päästä työskentelemään myös ulkona. Nyt on kädet, kyljet ja selkä kipeänä.Tietysti projekti olisi voinut olla pienempikin. Järkevyydestä puhumattakaan.

Maaseutu palkitsi kävijänsä myös todella kauniilla kurkiauralla. Ehdin kyllä ajatella, että niinkin mahtava kurkilauma omalla pellolla tuskin hivelisi silmiä aivan samalla tavalla. Ovathan kauppatorin lokitkin turistien mielestä niin vekkuleita..


Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...