Melkein 12 -vuotias ei-lapsi. |
perjantaina, maaliskuuta 13, 2015
"Se on teidän lapsi."
Meillä ei ole lapsia. Meillä on koira. Sekin tuli vähän pyytämättä ja tilaamatta mutta onneksi tuli. Tiesin kyllä, että borderterrieri on hauska ja persoonallinen rotu, mutta että näin hauska ja näin persoonallinen. Lapsettoman perheen lemmikkieläintä saatetaan luulla "lapsen
korvikkeeksi". Voihan toki olla, että on perheitä, joissa näin onkin. Meillä
ei ole. Meillä asuva koira on koira. Eläin. Ei ihminen. Tuskin ihmiset
tarkoittavat tuolla lauseella sen enempää. Haluavat vain kuitata
lapsettomuuden jollakin ja todeta, että "no se teidän koirahan on teidän
lapsi." Joka kerran vastaan ystävällisesti ettei ole. Meidän koira on koira. Ei
ihminen, eikä eikä lapsi. Koira.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Pienet sylissä pidettävät koirat ehkä helposti mielletään lapsiksikin.Mutta koiriahan ne ovat. Niin on minun Bambinikin,siis koira;;D
Ja onhan se pieni vähemmistö joka pukee ja leikkii pienellä eläimellään niin kuin nukella mutta meillä kyllä koira on koira. Erittäin tykätty mutta ei korvaa eikä sijaista mitään muuta. :)
Meidän koirat ovat myös koiria. Rakkaita perheenjäseniä, jotka täyttävät rooliaan koirina, ei lapsen korvikkeina. Lapsuudenkodissanikin on aina ollut koiria, perheenjäseninä siinä missä lapsetkin.
"Tunteella ei ole pohjimmiltaan lajieroja. Samalla lämmöllä, samalla huolella, samalla ilolla, samalla hellyydellä silitän rakasta ihmistä kuin pientä mustaa koiraa. On köyhää luulla, että eläinrakkautta voi arvostella sillä ettei eläin voi korvata ihmistä. Onhan se myös päinvastoin. Ei ihminen voi korvata rakasta eläintä, vaikka hän olisi kuinka rakas. Ne eivät kilpaile keskenään rakkaudesta, jos ne ovat kyllin rakkaita molemmat."
-Uma Aaltonen
Viisaita sanoja Umalta. Se, että rakastaa eläimiä tai esimerkiksi luontoa, ei ole pois keneltäkään, päinvastoin.
Mutta lapsi on lapsi ja koira on koira.
Lähetä kommentti