Kun astuin ulos, toinen terassilla paikkaa hakeneista haalaripukuisista miehistä seisahtui, tuijotti hetkisen ja tervehti minua kohteliaasti ottamalla kypärän pois päästään ja kumartamalla! Ällistyneenä repesin lämpimään hyvmyyn (toivottavasti se ei näyttänyt idioottimaiselta virneeltä), ja ilahduin suuresti. Kuinka huomaavaista ja kohteliasta! Olen todella vaikuttunut.
Viimeksi herramies on tervehtinyt minua hattua nostamalla kahdeksan vuotta sitten. Kyllä, nämä asiat jäävät mieleen, ja on ihastuttavaa huomata, etteivät kauniit eleet ole sittenkään kuolleet.
3 kommenttia:
Hatut on niin out! Moni suomalainen mies on niin muotitietoinen ettei käytä hattua ja sen takia ei voi sitä mimmeille nostellakaan.
Voi v....! Oikeesti: mä laitoin vain yhden kommentin ja se tuli taas kahteen kertaan!?! Eikä ollut kyse edes Guzenina-Richardssonista!
Eräs tapa viestiä, ja korostaa asiaansa on toisto; tyyliin "venäjä, venäjä, venäjä" - mutta menkööt nyt tällä kertaa tämäkin it-bugien piikkiin.
Mutta kyllä mä satsaisin suomalaisena muotitietoisena miehenä pieniin eleisiin, ja sen jälkeen vain ällistelisin niiden vaikutusta.
Lähetä kommentti