Käsi alas, kaikki jotka haluavat auttaa!

Hei taas on tämä "kerran kolmessa kuukaudessa" -kannustus. Mutta minkäs teet, veren tarve ei lopu, ja luovuttajia tarvitaan tuhat, joka arkipäivä, jotta verivarastot pysyvät riittävinä.
Verta tarvitaan tällä hetkellä kiireellisesti monessa eri veriryhmässä! Käykää luovuttamassa ja ottakaa kaveri mukaan. Helsingin keskustassa työskentelevät voivat käydä Yrjönkadulla ruokatunnilla, ja pääkaupunkiseudulla onkin verestä erityinen pula.
Tarjolla mehua, kahvia, leipää, jätskiä, pullaa - ja hemmetin hyvä mieli. Samalla saa selvitettyä oman veriryhmänsä ja hemoglobiininsa, mikä eräälläkin naisella oli taas aivan siinä ja siinä.

Ja taidanpa haastaa Miedon Marinadin, Viiniä ja Villasukkia, Vantaan Tähden
Oton, Hnnan aviomiehen Jaakon, Kuisman kämppikset, Aatelismiehen ja sen
lökäpöksykaverit, Salkkiksen sekä Noran. + kaikki Net Effectissä työskennelleet
ja ikkunalaudalla istuneet. + yhden niistä lapsen kummisedän. + yhden joka on
siellä vieläkin töissä ja on suomen ainut konsultti, joka pystyy tekemään
naisista vakuuttavasti hysteerismysteeris-nelikentän, ja itsekin uskomaan
tuotokseensa. + sen kenen omatunto mä olen. ai niin, +kaikki Tahkolla
pehkubaarissa jorailleet.

Täältä kaikki luovutuspaikat

Finska mat viikko - HAASTE

Blogeissa on nykyään tapana haastaa. Useissa haastetaan esim. kertomaan itsestään seitsemän seikkaa joita kukaan ei ole tiennyt aiemmin, tai vaikkapa kertomaan blogin nimensä alkuperän. Koska olen jo kertonut kaiken, oma haasteeni liittyy ruokaan.
Loimaan Lapsen vieraillessa käytiin piknik-jälkeisen kahvipöydän ympräillä kiivasta keskustelua ruuasta. Tähän ja aiemmin mainittuun geeniruokaan liittyeb, aloin miettiä kuinka paljon yleensäkin syön suomalaista ruokaa, etenkin kun en kaupassa käydessäni ole niitä ahkerimpia alkuperämaan tutkijoita. Tästä virisi viikon kokeiluidea ja ruokahaaste.
Näin ollen niin haastan mm. juden sekä hakiksen, hnnan perheineen, anderssonin tulevan vaimonsa kanssa, prepen, foguesin, jiipeen, minkki p:n, kossun, joulun kimppakyytiläisen, konsultit, käsityöharrastajat, äidit, nestorin, etu-töölön, pulinan, jogen, noran, elkin, larun pojat..pöhkön pojan jensin..maikkiksen kun tulee bostonista, ja tietysti kaikki tällä palstalla säännöllisesti käyvät, myös muusikot ja virkavallan edustajat. (ulkomailla asuvat voivat toki tukea omia lähituottajiaan)
Kokeilusta tulee hauska ja hyödyllinen. Olen jo todennut, että huomaamattaan tulee valittua latviasta tai portugalista tuotuja kasviksia kun "luulee" niiden olevan kotimaisia. Tai ei varsinaisesti aktiivisesti ajattele, että paraisilla purkitettu silli tulee norjasta tai islannista. Tai että ravintolassakin voi ihan reippaasti piristää tarjoilijan päivää, ja kysyä että mikä on heidän suomalaisin lounasannoksensa, ja onko leipä leivottu suomalaisesta viljasta.(usein ei ole)
Haasteena on siis syödä viisi päivää suomalaista ruokaa. Pitäkää ruokapäiväkirjaa ja heittäkää tänne kommentteja. Paras ja pahin palkitaan!
Finnfood myöntää ravintoloille tunnuksia; Hyvää Suomesta ravintola, jos ravintola käyttää suomalaista lihaa, maitoa ja kananmunaa. Lista ei ole pitkä. (soitin samalla finnfoodiin ja pyysin heitä päivittämään listan, tiedottajat olivat lomalla mutta heti elokuussa sitten)
ps. kahvia, suolaa, kaakaota jne. ei taida olla suomessa tuotettuina mutta jos niitä ostaa esim. reilun kaupan versiona, saa tähän haasteeseen liittyen "hyvän omantunnon pisteitä".
kuvat: täältä ja täältä

Norpan kanssa golffaamaan

Koska yksi pieni rivi edellisen postauksen loppupuolella sai jo puhelimen piippaamaan niin eiköhän sekoiteta pakkaa oikein kunnolla.
Saamani tekstiviesti: " golffaamaan, ootko sä käynyt hermojen vaihdossa??" oli mielestäni hivenen turhan ennakkoasenteinen ja vihjaileva.
Näkisin että halutessaan tempperamenttiaan on ainakin periaatetasolla mahdollisuus hillitä millä tahansa kentällä, etenkin kun tenniskentälläkin olen pystynyt jo pitkään teeskentelemään itselleni ei niin luonteenomaisia käytöstapoja sekä hermojen hallintaa. V-sanaa on lipsahtanut suusta vain nivelsiteiden antaessa periksi, ja muutenkin mahdolliset mielenilmaukset ovat korkeintaan heijastuneet muutamaa milliä paremmasta ryhdistä.
Niin että eiköhän lähdetä rangelle treenaamaan. Kesää ja yllätyksiä on vielä jäljellä. Vapaaehtoiset voivat nyt ilmoittautua.
Tosin viestin lähettäjän mielestä kentällä hillittyä on vain ollut pukeutumiseni..(vahva vastalause)