Jatketaan nyt tällä kroppalinjalla vielä tovi. Viime muutossa lähti talouden vaaka autuammille mittausmaille. Se oli jo parhaat päivänsä nähnyt, eikä muutenkaan ollut aktiivisessa käytössä. Vaa`alla käyminen on sitäpaitsi kohtuullisen typerää. Mitä väliä sillä on, paljonko minäkin päivänä painaa, ellei sitä joudu tekemään terveellisyys yms. syistä. Tavallinen ihminen kyllä pystyy järjen kanssa päättelemään, koska on tullut muutama kilo lisää, koska niitä on taas tippunut. Paitsi vaatteidensa istuvuudesta, sen myös tuntee. Painon putoamiseen liittyy yleensä myös hyvän olon tunnetta, virkeyttä ja tyytyväisyyttä. Kiloja kerännyt usein taas tuntuu olonsa epämukavaksi, tyytymättömäksi, väsyneeksi yms. Tunsin siis omalla kohdallani, että vaaka on melko tarpeeton kapistus.
Joku saattaa muistaakin, että jätin viime lokakuussa sokerin pois kahvista. Ensin piti hieman irvistellä ja muutaman kerran viikonloppuisin tai juhlavammassa tilanteessa lisäsin kahviini hieman sokeria mutta sitten sekin jäi pois. Arvioisinkin, että painon putoamisellani on linkki tähän. Kilot ovat vähentyneet hitaasti ja tuntuisivat nyt jäävän tälle kohdin. Kaksi sokeripalaa kahvissa ja neljäkin kuppia parhaana päivänä, on jo jonkinmoinen energiamäärä. Mitään muuta mullistavaa muissa elämäntavoissani ei ole tapahtunut. Muuta kuin että istun bussissa noin 60 tuntia viikossa...
Karppaamisesta haluaisin muuten todeta sen verran, että kaikki äärinmäiset "en syö koskaan tuota, enkä tuota tuon kanssa, enkä tuota tuon kanssa" tuntuvat hieman ruuan kanssa pelleilyltä. Perussääntö sille, että ihminen voi hyvin, on se että syö terveellisen monipuolisesti - ja että myös kuluttaa ruuasta saamaansa energiaa. On täysin selvää, ettei ihminen voi vetää kokonaista ranskanleipää iltapalaksi tai kuutta sämpylää välipalaksi, ilman ettei ala tulla jossain vaiheessa hieman tukkoinen ja huono olo.
Ymmärrän kyllä senkin, että toisille sopii ehdottomuus ja tiukat ohjelmat. On helpompi olla kokonaan ilman, kuin että käyttää jotakin kohtuullisesti. Näissä tapauksissa myös retkahdusten vaara on suurempi. Mitä enemmän itseltään kieltää jotakin, sitä enemmän sitä jostain kumman syystä alkaa ajatella. Mutta pienilläkin muutoksilla voi saada pysyviä tuloksia, eikä aina tarvitse olla itselleen niin älyttömän ankara tai sotilaallisen kurinalainen. Kevyttä viikkoa ihmiset!
ps. ihan mielenkiinnosta, käyvätkö muut vaa´alla ja onko omaan painoon liittyviä tuntoja?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste norppa laihduttaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste norppa laihduttaa. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, syyskuuta 28, 2011
tiistaina, marraskuuta 02, 2010
Viikko nutrausta
Tie helvettiinhän on kivetty hyvillä aikeilla. Olen varma, että olen jo aikoja sitten iskenyt myös reunakivet omaan polkuuni ja ehkä jopa asentanut katuvalotkin menoa siivittämään. Mutta mitenkäs se Irwin lauloi aikoinaan; " kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan.."?
Työkaverini päättivät nutrata eli hankkia Nutriletin Quick Start -paketin viikoksi ja hieman pudottaa painoa. Minähän olen jo aikoja sitten päättänyt jättää väliin kaikki kuurit, vedonlyönnit ja muut itsekidutuksen muodot mutta niinpä vaan kävi, että huomasin nyökkääväni kun osallistumistani kysyttiin.
Nyt on menossa toinen päivä. Aamu alkoi mukavasti suklaa"pirtelöllä". Ei hassumpaa. Eikä eilisessä päivässäkään ollut tiukkoja kohtia. Nutrauksen lisäksi saa "ruokaansa" lisätä kuitenkin esim. makua antamaan vaikka rucolaa, versoja, salaattisipulia yms, joten aivan pelkkien jauhojen ja veden varassa ei tarvitse sinnitellä.
Ehkä ikä tuo tietynlaista varmuutta ja rentoutta tekemisiin. Ei ole yhtään sellainen "apuaaa, en saa mitään ruokaaaa" -olo, vaan ihan hyväntuulinen "tätä nyt tämä päivä" -tunnelma.
Lounaaksi on luvassa hieman epäillyttävä juustopasta mutta välipalaksi saa vielä kasvisliemen ja illalla kotona jopa jälkiruokavanukkaan. Eilinen päivällispasta oli hieman haastava. Pussisekoitus tehdään maitoon, eikä kotona ollut muuta kuin aina varalla olevaa hylamaitoa. No, hylamaitohan ei ruuan seassa yleensä niin ihmeelliseltä maistu mutta annoksesta tuli hieman...möhnäinen..Ei kaunis arvio ruuasta mutta sitä se suu- ja makutuntuma vain oli.
Ai, mikäkö on tavoitteeni? Se voisi olla kahden kilon tiputtaminen mutta sehän tulee takaisin heti seuraavalla viikolla kun ns. "normaali ruokailu" alkaa. Tavoitteeni on katkaista rutiinit. Kun vähitellen valuu arkirutiineihin, jotka eivät ehkä ole niitä parhaimpia - on äkillinen kuuri hyvä herätys. Kun normaalisti tulisi kotiin töistä pää himmeänä valon vähyydestä, alkaa suhtautua ruuankin laittamiseen ajattelematta. Mitä kaapista löytyy, on aivan hyvä. Myös annoskoko saattaa näin kaamoksen lähestyessä(vai onko se jo täällä?) nousta. Pieni herätyskuuri tähän väliin, osuu ajankohdallisesti juuri nappiin, ennen kuin mopo alkaa kokonaan liusua ojan puolelle. Lisäksi vielä Möllerin tuplaa ja kirkasvaloa niin ehkä marraskuustakin selvitään hengissä.
Työkaverini päättivät nutrata eli hankkia Nutriletin Quick Start -paketin viikoksi ja hieman pudottaa painoa. Minähän olen jo aikoja sitten päättänyt jättää väliin kaikki kuurit, vedonlyönnit ja muut itsekidutuksen muodot mutta niinpä vaan kävi, että huomasin nyökkääväni kun osallistumistani kysyttiin.
Nyt on menossa toinen päivä. Aamu alkoi mukavasti suklaa"pirtelöllä". Ei hassumpaa. Eikä eilisessä päivässäkään ollut tiukkoja kohtia. Nutrauksen lisäksi saa "ruokaansa" lisätä kuitenkin esim. makua antamaan vaikka rucolaa, versoja, salaattisipulia yms, joten aivan pelkkien jauhojen ja veden varassa ei tarvitse sinnitellä.
Ehkä ikä tuo tietynlaista varmuutta ja rentoutta tekemisiin. Ei ole yhtään sellainen "apuaaa, en saa mitään ruokaaaa" -olo, vaan ihan hyväntuulinen "tätä nyt tämä päivä" -tunnelma.
Lounaaksi on luvassa hieman epäillyttävä juustopasta mutta välipalaksi saa vielä kasvisliemen ja illalla kotona jopa jälkiruokavanukkaan. Eilinen päivällispasta oli hieman haastava. Pussisekoitus tehdään maitoon, eikä kotona ollut muuta kuin aina varalla olevaa hylamaitoa. No, hylamaitohan ei ruuan seassa yleensä niin ihmeelliseltä maistu mutta annoksesta tuli hieman...möhnäinen..Ei kaunis arvio ruuasta mutta sitä se suu- ja makutuntuma vain oli.Ai, mikäkö on tavoitteeni? Se voisi olla kahden kilon tiputtaminen mutta sehän tulee takaisin heti seuraavalla viikolla kun ns. "normaali ruokailu" alkaa. Tavoitteeni on katkaista rutiinit. Kun vähitellen valuu arkirutiineihin, jotka eivät ehkä ole niitä parhaimpia - on äkillinen kuuri hyvä herätys. Kun normaalisti tulisi kotiin töistä pää himmeänä valon vähyydestä, alkaa suhtautua ruuankin laittamiseen ajattelematta. Mitä kaapista löytyy, on aivan hyvä. Myös annoskoko saattaa näin kaamoksen lähestyessä(vai onko se jo täällä?) nousta. Pieni herätyskuuri tähän väliin, osuu ajankohdallisesti juuri nappiin, ennen kuin mopo alkaa kokonaan liusua ojan puolelle. Lisäksi vielä Möllerin tuplaa ja kirkasvaloa niin ehkä marraskuustakin selvitään hengissä.
keskiviikkona, heinäkuuta 30, 2008
Kaloreita ja kulutusta
Muutama rivi painoasiaa tähän väliin. Naiselle kaloritaulukot ja energiankulutukset saattavat olla helppoja sisäistää, kun vuosien aikana luetut naistenlehdet ja -ohjelmat ovat niitä täynnä. Vähintään joulun jälkeen pitää sulattaa kinkkua, keväisin päästä rantakuntoon ja syksyisin sitten päästä eroon niistä kesäkiloista, mitä varten koko kevät laihdutettu. Ja kyllähän tässä kulttuurissa muutenkin kommentoidaan naisen ulkonäköä ja -muotoa helposti. Isosta perseestä tai pienistä rinnoista suomalainen mies saa kyllä suunsa auki julkisilla paikoillakin.
No, painon pudottaminenhan on periaatteessa melko yksinkertaista matematiikkaa. Ihminen laihtuu, jos kuluttaa enemmän energiaa kuin sitä saa. Itse olen sitä mieltä, että yksi tyyli sopii toiselle ja toinen taas kolmannelle. Jos haluaa alakarpata tai paastota niin fine, mutta mikään yksittäinen keino ei sovi kaikille. Mutta jos liikkuu lisätäkseen kulutusta, ja järjestelmällisesti katsoo mitä syö, ei oikeastaan paino voi muuta kuin pudota.
Niin sanotun pieni muotoisen ryhdin parantamisen jälkeen, olen käynyt lenkillä nelisen kertaa. Kolme kertaa tökki, ja yhden kerran tuntui tossu luistavan vähän helpommin. Alkupisteeseen palaaminen näyttää olevan helppoa. Tosin, ehkä homma myös lähtee kevyemmin nousuun kun alla on ainakin viisikymmentä "aloituskertaa".
Lenkkeilyllä olen lisännyt energian kulutusta, samoin töihin fillaroinnilla. Vaikkei matka ole pitkä niin sekin on parempi kuin ei mitään. Olen myös avannut kuntokeskuksen aikataulusivun, minkä uskon myös osaltaan vaikuttavan positiivisesti kaloreiden kulumiseen. (niin kuin lenkinjälkeisen urheilujuomankin)
Nämä rivit eivät kumpua nyt ulkonäkötekijöistä, vaikka kyllähän ihminen usein näyttää paremmalta silloin kuin voi paremmin. Painolla ja voinnilla taas ei välttämättä ole suoraa yhteyttä toisiinsa. Tikku voi olla onneton, ja pullukka voi onnellinen - mutta myös toisin päin, eikä millään tavalla ulkoisista seikoista johtuen.
Kalorihässäkkä kumpuaa siis tuosta typerästä painonpuodotusvedosta. Ja siitä, että tänään olen tainnut ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti lukea kaikkien pakkausten kylkiä. Oikeastaan uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta.
Hauskaa vielä, että tavoitteeseen jo päässeen ruokavalioon on kuulunut uskomaton määrä jäätelökakkuja, pullapitkoja ja jopa muutava virvoittava six päckikin.
Onneksi viikonloppuna sataa niin ei tarvitse pääsevänsä terassille useammaksi päiväksi.
Me naiset kaloritaulukko laskee puolestasi.
Ruoka-aineiden kaloritaulukko
Jumankekka, ankeriaassa on muuten kaloreita!
Painoindeksi
Paljonko liikkuessa kuluttaa?
*********
"Lettupannu ei usko liikunnan laihduttavan"
"Täällä alkoi voimakas keskustelu kainaloläskeistä"
No, painon pudottaminenhan on periaatteessa melko yksinkertaista matematiikkaa. Ihminen laihtuu, jos kuluttaa enemmän energiaa kuin sitä saa. Itse olen sitä mieltä, että yksi tyyli sopii toiselle ja toinen taas kolmannelle. Jos haluaa alakarpata tai paastota niin fine, mutta mikään yksittäinen keino ei sovi kaikille. Mutta jos liikkuu lisätäkseen kulutusta, ja järjestelmällisesti katsoo mitä syö, ei oikeastaan paino voi muuta kuin pudota.

Niin sanotun pieni muotoisen ryhdin parantamisen jälkeen, olen käynyt lenkillä nelisen kertaa. Kolme kertaa tökki, ja yhden kerran tuntui tossu luistavan vähän helpommin. Alkupisteeseen palaaminen näyttää olevan helppoa. Tosin, ehkä homma myös lähtee kevyemmin nousuun kun alla on ainakin viisikymmentä "aloituskertaa".
Lenkkeilyllä olen lisännyt energian kulutusta, samoin töihin fillaroinnilla. Vaikkei matka ole pitkä niin sekin on parempi kuin ei mitään. Olen myös avannut kuntokeskuksen aikataulusivun, minkä uskon myös osaltaan vaikuttavan positiivisesti kaloreiden kulumiseen. (niin kuin lenkinjälkeisen urheilujuomankin)
Nämä rivit eivät kumpua nyt ulkonäkötekijöistä, vaikka kyllähän ihminen usein näyttää paremmalta silloin kuin voi paremmin. Painolla ja voinnilla taas ei välttämättä ole suoraa yhteyttä toisiinsa. Tikku voi olla onneton, ja pullukka voi onnellinen - mutta myös toisin päin, eikä millään tavalla ulkoisista seikoista johtuen.
Kalorihässäkkä kumpuaa siis tuosta typerästä painonpuodotusvedosta. Ja siitä, että tänään olen tainnut ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti lukea kaikkien pakkausten kylkiä. Oikeastaan uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta.
Hauskaa vielä, että tavoitteeseen jo päässeen ruokavalioon on kuulunut uskomaton määrä jäätelökakkuja, pullapitkoja ja jopa muutava virvoittava six päckikin.
Onneksi viikonloppuna sataa niin ei tarvitse pääsevänsä terassille useammaksi päiväksi.
Me naiset kaloritaulukko laskee puolestasi.
Ruoka-aineiden kaloritaulukko
Jumankekka, ankeriaassa on muuten kaloreita!
Painoindeksi
Paljonko liikkuessa kuluttaa?
*********
"Lettupannu ei usko liikunnan laihduttavan"
"Täällä alkoi voimakas keskustelu kainaloläskeistä"
tiistaina, heinäkuuta 22, 2008
Vedonlyöntiä kiloilla
" Kaikesta oppii - paitsi ei välttämättä "; on edelleen käyttökelpoinen sanonta. Kävi nimittäin niin, että toukokuussa tuli lyötyä isäpuolen kanssa pienimuotoinen painonpudotusveto. Jos olen mitään oppinut näinä vuosina niin a) isäpuolen kanssa ei kannata lyödä vetoa - mistään ja b) painonpudottamisesta ei kannata lyödä vetoa ollenkaan. Näin.
Veto oli siis että kummankin piti pudottaa painoa tietty määrä elokuun viimeiseen päivään mennessä. Punnitus tapahtuu Loimaalla. Ja kuinka ollakaan, isäpuoli on tavoitteessaan jo nyt - ja eräskin nainen on suunnilleen lähtökuopissa. Periaatteessa kaikki on vielä mahdollista. Vedin siis lenkkitossut jalkaan, ja kieltäydyin mahdollisuudesta kieltämättä houkuttelevasta saunaillasta juomineen.
Sillä:
Lonkero ja makea siideri sisältävät puolen litran pullossa jopa yli 27 sokeripalan verran energiaa, puolen litran IV-oluttuoppi taas yli 22 sokeripalan verran. Puolesta litrasta kuivaa siideriä saa energiaa noin 20 sokeripalan ja III-oluesta yli 18 sokeripalan verran.
Mutta oli miten oli, älyttömät 100 euroa on pelissä ja valitettava mahdollisuus kuulla aiheesta koko loppuelämän, joten erityisesti tämä jälkinmäinen ajatus mielessä saattaa hyvinkin innostaa yrittämään nämä hätäiset loppuviikot.
Atkins
Laihdutus.net
Älytön määrä muita dieettejä
Lihavuudesta
Veto oli siis että kummankin piti pudottaa painoa tietty määrä elokuun viimeiseen päivään mennessä. Punnitus tapahtuu Loimaalla. Ja kuinka ollakaan, isäpuoli on tavoitteessaan jo nyt - ja eräskin nainen on suunnilleen lähtökuopissa. Periaatteessa kaikki on vielä mahdollista. Vedin siis lenkkitossut jalkaan, ja kieltäydyin mahdollisuudesta kieltämättä houkuttelevasta saunaillasta juomineen.
Sillä:
Lonkero ja makea siideri sisältävät puolen litran pullossa jopa yli 27 sokeripalan verran energiaa, puolen litran IV-oluttuoppi taas yli 22 sokeripalan verran. Puolesta litrasta kuivaa siideriä saa energiaa noin 20 sokeripalan ja III-oluesta yli 18 sokeripalan verran.
Mutta oli miten oli, älyttömät 100 euroa on pelissä ja valitettava mahdollisuus kuulla aiheesta koko loppuelämän, joten erityisesti tämä jälkinmäinen ajatus mielessä saattaa hyvinkin innostaa yrittämään nämä hätäiset loppuviikot.
Atkins
Laihdutus.net
Älytön määrä muita dieettejä
Lihavuudesta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)