Ensimmäisellä lenkillä - taas

Jaa-has. Ja urheilun pariin. Koska en ole muutamaan päivään enää ollut kuumeessa enkä oksennellutkaan, toiveissa on jonkinlaisen hölkkärytmin löytäminen. Lisäreippautta lähdin hakemaan myös työmatkaan siitä ilosta, että uutisissa luvattiin aurinkoa ja lämmintä, ja lähdin pyörällä töihin mutta menihän se mukavasti tihkusateessakin.
Miten monta "ensimmäistä lenkkiä" voi vuodessa käydä juoksemassa? En tiedä mutta tänään oli taas se yksi. Onneksi Miss C tuli mukaan niin aika meni hujahtaen(siis niin hujahtaen kuin se nyt muka juostessa voi ikinä mennä) ja tuli keskusteltua nopeasti läpi ne tärkeimmät. Eihän se tunti nyt yksityiskohtiin riitä.
Mutta Länsiväylä lähestyy, ja jos nyt pysyisi loppu ja ensi viikon terveenä niin siitä voisi selviytyä ainakin samassa kuosissa kuin viimeksi. Eipä silti, tärkeintähän on osallistuminen ja kaduttavat ideat.
Mutta tunnin lenkki sujui suhteellisen ookoosti. Ensimmäinen kilsa tuntui siltä, että olisin kantanut itseäni reppuselässä mutta vähitellen keho antoi peräksi järkytykselle ja uskoi että parempi vain hölkätä hapen kanssa kuin ilman, ja loppu tunti alkoihin tuntua kohtuulliselta. Välillä metsäpolulla tuntu kropassa lähestyi jopa miellyttävää mutta se taisikin olla hetki jolloin pysähdyimme ottamaan luontokuvaa. Kevään ensisilmut.