Omenapuu ja länsiväylää

Huh, eilinen gaalailta vei veronsa-Vaikka aikaisin aloitti osallistumisen, hieman aikaisemmin olisi voinut lopettaa, mutta koska ei mennyt aamuun saakka, voi olla tyytyväinen eiihenkin. Illan parasta antia oli seuran lisäksi ruoka. Buffetsafka oli kerrankin ylivertaista ja vastapainoksi puheet sekä esitykset sitä hohhoijaakkaa. Tarkistin catering-firman ja muistin että oli ollut Ruokalähettiläästä ennenkin hyviä kokemuksia, ja jälleen kerran kaikki oli tuoretta ja todella hyvin tehtyä. Samaa mieltä olivat myös liharuokia syöneet joten taso riitti läpi koko tarjonnan. Ohjelamn yksi haukotushuippu oli kun paikalle oli raahattu eduskunnan puhemies Sauli mä luen puutarhalehtiä Niinistö selittelemään miten kaikkeen elämässä tarvii aikakausilehtiä.. "Sisustaminen on meillä aina aloitettu sisustuslehtiä lukemalla ja puutarhanhoito puutarhalehdillä" Tilaisuus oli aikakausilehtigaala mutta silti...
Mutta katse eteenpäin. Huomenna on luvassa jännittävä päivä kun Vannista tulee kummityttöni. Myöhäisheränneet vanhemmat olisivat toki voineet tehdä tämän toisessakin järjestyksessä mutta ehkä tämä erilaisempi järjestely sopii myös omaan pirtaani. Kummilahjaksi hankin omenapuun, jotta lapsella ja minulla olisi ainakin yksi pysyvä yhteinen tekijä. Pitänee vielä kirjoittaa puulle oma runo jonka voimme sitten tulevina vuosina lukea syntymäpäivillä. Jude on luvannut lukea tilaisuudessa pätkän Pikku prinssiä, vaikka prinsessasta onkin kyse, ja pappi huolehtinee epävirallisen toimituksemme evankelisluterilaisesta puolesta. Ollaanhan kuitenkin Espoossa.
Papin pyytäminen paikalle oli oma ideani, mikä sinänsä on jännittävää koska en ole kovinkaan..hmm..uskonnollinen. Ajattelin kuitenkin pikemminkin lasta, että kun hänet on jo kastettu ja muut kummit ovat olleet paikalla, ja pappi on siunannut heidän suhteensa, niin saattaisi tuoda huonoa karmaa lapselle, jos yksi kummisuhde jäisi vähän oman onnensa nojaan. Se olisi kuin suojaamaton langaton yhteys u know.
Ja sunnuntaina olisi Länsiväyläjuoksu. Edellisvuonna päätin että jos IKINÄ enää koskaan milloinkaan ever, menen uudestaan Länkkärille niin sitten pitää treenata sitä ennen mutta tässä ollaan. Flunssa, oksennustauti ja toipumiset tekivät sen ettei juoksemaan päässyt ja varmasti siinä kymmenen kilometrin kohdalla alkaa naurattaa todella paljon. Etenkin jos se hemmetin huoltoauto ajaa taas etupuskuri kiinni omassa takapuskurissani. Mutta niin monesta muustakin asiasta on jäänyt oppimatta, niin eiköhän sitä. Palkinnoksi on tiedossa ainakin porukalla grillausta niin eiköhän se kannusta jatkamaan loppuun saakka. Kuisma on myös luvannut lähteä hölkkäilemään seuraksi, niin että ehkä ei ole edes niin supernoloa ja kurjaa kun ei joudu ypöksin jolkottelaan peränpitäjänä. Nyt vain peukut pystyyn että räkä pysyy kaukana!