Ja sitä seuraava potilas

Tänään oli aika palata kodintarpeiston kunnostuksen ääreen.
Ja koska astiakaapista tuli sen näköinen, että joku olisi oksentanut pehmistä sen päälle, piti mennä tyynesti rautakauppaan ja ostaa seuraava vaihtoehto. Silloin kun tekeminen on vapaaehtoista ja virhevalinnat täysin itsestä johtuneita, on helppo ottaa iisisti. Ei muuta kuin kaappi uudestaan tuuletusparvekkeelle(loistava huonekalujen hiontapaikka muuten) ja hiekkapaperia käteen. Hieman liian pieni maalipurkki auki, ja homma uusiksi.
Apumestari Kuismastakin oli iso ilo. Kaappia ei olisi pystynyt liikuttamaan itsekseen, ja minusta on kehkeytymässä loistava työnjäljen valvoja. (idolini on gordon ramsey) Homma oli kolmessa tunnissa viups vaups -valmis, ja koska on kyse omasta kaapista, ja ilmiselvästi en tule sitä missään myymään vaan korkeintaan lahjoitan sen jonnekin, tuli kaappi sellaiseksi jonka kanssa pystyn arkea elämään.
Lisäksi vinkki myös ruokapuolelle. Soijasuikaleet. Aivan todella hyvä keksintö. En ollut aiemmin kokeillut, ja pussi oli odottanut kaapissa jo tovin. Eilen hetkeen tarttujana, päätin irrotella ja kokeilla. Makuelämys oli valmis!
Kätevää. Jauhelihaa tai kanaa tarvitsee säilyttää kylmässä ja käyttää tuoreena. Soijasta saa proteiinia, sitä voi säilyttää normaali kaapissa, ja eri mausteilla siitä saa eri makuista(yllis). Tosin, soijasuikaleet näyttävät hieman epäilyttävästi minusta kielisuikaleilta mutta jos en ajattele sitä niin pärjään aivan hyvin. Eihän eläimenkään liha raakana ole visuaalisesti unelmien täyttymys. Suikaleet imevät myös tosi hyvin mausteita ja ovat kuitenkin ruokaisampi vaihtoehto mitä pelkkä kasviskastike. Keveys kyllä häipyy kun lisää siihen kookosmaitoa niin kuin tänään tämän ruoka-artikkelin kirjoittaja.