Kyllä se vain niin on ettei se juoksemattomuus ole pelkästään viitseliäisyydestä kiinni. Terveenä ja pirteänä lenkille lähteminen on a) järkevämpää ja b) huomattavasti miellyttävämpää - ja c) varmasti kaikin puolin muutenkin hyödyllisempää.
Tänä herran(ja rouvan) aurinkoisena lauantai aamupäivänä oli ensimmäinen kerta piiiiitkästä aikaa kun oli miellyttävä hölkkäillä. Keli oli lenkille täydellinen. Auringon paistetta ja sopivasti virkistävää tuulta. Kierros Arabianrannassa sujui mukavasti. Alus oli pehmeä, maisemat uusia, eikä sykemittarikaan huutanut punaisella aivan koko aikaa. Vaikka olen töissä Arabianrannassa, päiväaika kuluu hyvin alueen toisella puolella, ja merenranta kävelyt ovat vähissä. Työmatkan aikana on ehtinyt rekisteröimään valtavaa vauhtia nousseet uudet kerrostalot mutta nyt tuli tarkistettua mitä kuuluu rannan puolelle. Osa alueesta on vielä valtaisana työmaa alueena, osa jo kauniin vihertävää puisto/ranta-aluetta. (ja osa aivan helvetillistä vieri viereen rakennettua kerrostaloasumista)
Pientä katkosta lenkkii tuli kuvien nappailusta mutta siinäkin oli vapauden tuntua. Omalla lenkillään saa pysähtyä viideksi sekunniksi jos haluaa. "Kyllä, minä harrastan lenkkikuvailua".
Helsingin kaupunkialueella ei ole hassumpi asua. Kymmenessä minuutissa hölkkäilee kallioille, metsäalueille, merenrantaan tai vaikka vanhalle koskelle. Rauhaisaa, kaunista ja vielä hyvät mahdollisuudet liikkumiseen tai virkistyskalastukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti