Virkistystä rautakaupasta

Eilen oli taas hymyssä pitelemistä kun sain apua peilin seinään poraukseen ja sijoittamiseen. Yleisöstä huolimatta, päätyi peili äänin 3-1  valitsemaani paikkaan. Demokraattisesti kuuntelin kaikkien mielipidettä ja itsevaltiaasti päätin lopputuloksesta. Erittäin toimiva malli. Kiitos etu-töölölle joka kävi taas jelppaamassa. Eihän siihen tarvittu kuin pora, tyttöjen vasara, teippiä, työpaikalta löydettyjä ruuveja ja proppuja sekä 38 nokkelaa ilmettä ja saman verran käteviä lausahduksia. Ja hyvä tuli. (etenkin sen jälkeen kun vatupassilla tarkistettiin, että se on kuin onkin peili joka on vinossa, eikä seinä..)

Koska kaappini odottaa vielä fiksausta, piti hakea rautakaupasta lisää hiontapaperia. Siitäkin huolimatta että "ainoa oikea tapa" poistaa alusmaalia tai lakkaa on kuumailmahionta (mitä siinä nyt voisi sattua) tai maalinpoistoaine + kaapiminen. Eli siis hionnalla mennään.

Rautakappias ei ollut juonut vielä aamukahvikuppostaan ja joutui laskemaan viiteen kysymysteni välillä. " Haittaako jos maalaa seinämaalilla kalusteita? "  " Tarviiko lakka eri siveltimenkin?" Onko petsiä valkoisena? " 

Ilmeisesti hän ei kokenut pihalla oloani sympaattiseksi, ehkä pikemminkin ahdistavaksi mutta loppujen lopuksi väittäisin että hän suli koska oli tarjoamassa kutsumiaan pullasuteja kaupanpäälle. 

Menin rautakauppaan ostamaan hiekkapaperia. Tulin ulos vaalean puolihimmeän sävytetyn lakan ja lakkapensselin kanssa. Virkistävää.