Sur-rur, Sur-rur..

Tämä oli viides pääsiäinen Tahkolla.(muistaakseni). Myös juhlavuosi huonekavereideni kanssa, jotka varsinaisesti pyysivät laittamaan minut heidän seurakseen. Suora lainaus: "Ei olis kyllä ekana vuonna uskonut että näin tulee vielä joskus käymään.." Nooh, noille reissuillehan ei koskaan lähdetään kavereita hakemaan. Siitäkin huolimatta niitä taisi tulla taas kourallinen. Erityisen lämmittävää oli kun paluumatkalla A kysyi toiselta A:lta; "pitäisikö meidän ottaa toi Norppa huostaan.." (no siis tottakai pitäis). Adoptio tai huostaanotto..melkein sama asia..
Paluu kotiin oli lohduton. Hiljaista, rauhallista, hajutonta ja alkoholitonta. Kukaan ei nukkunut sängyssäni, sohvalla tai lattialla. Eikä jatkuva 24 tunnin nauha toista samoja juttuja, uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja... Näinkö sitä sitten pitäisi elää.
Onneksi aina voi pysäyttää lopullisesti henkisen kasvunsa ja katsoa tämänkin pätkän 6000 kertaa peräkkäin: Vares, Sutsihomma ja mitä vttua?!

Sittenkin omakin linja

Ja ihan pakko sanoa tosta hallituksen muodostamisesta, että tunsin helpotusta kun Vanhanen kertoi että hallitusta ei muodostettu pelkästään vaalituloksen perusteella vaan oli myös ohjelmallisia eroja! Huh!
Polvillaan voi olla, ja sieltäkin noustaan mutta kontillaan on jo liikaa.
Ja Pentille ja muille "tosi kiinnostuneille"; keskustelua käydään myös täällä: Täältä pesee
Solidaarista ja Vastuullista Pääsiäistä!

Pääsiäistä ja Easteriä!

Happy Easter kaikille! Se on taas se aika vuodesta kun Tahko ja todellisuus eivät millään tavalla kohtaa. Mukava sitten mennä levänneenä töihin. Nyt jos vois yhen pääsiäistoiveen esittää niin ois kiva jos kunto ja kroppa(ja pää) kestäis. Ja että sitä aurinkoo kuitenkin kaikille!
Kamat on melkein pakattu. Katotaan mitä tänä vuonna unohtuu..Jos ottaisi vaikka ihan vaihteen vuoksi oman pyyhkeen ja vuodevaatteet.
Syökää luomulammasta ja nauttikaa lasillinen reilun kaupan viiniä! Iisiä pyhäpäivää ja harmoonisia ajatuksia.
kuva pääsiäiseltä 04. terkkuja anskulle, eikö oo kiva että muut kuvat on toisella koneella..?

Prinsessaa tervehtimässä Haikaranpesässä

Kävin katsomassa Prinsessaa koska vanhemmat vapaaehtiosesti pyysivät. En siis jankannut ja lähettänyt häirikkötekstareita, vaan sain ilman pakottamista tulleen kutsun tervehdyskäynnille. Otin pyhälaukun kaapista(hnna heti huomas), olihan erityistilaisuus, kampasin hiukseni(eli todella special occation)ja mietin pitkään minkä takin laittaisin kun tapaan ihmisen hänen elämänsä toisena päivänä.. Tosin prisessa sitten vetikin torkkua siihen malliin, että taisi mennä satsaus vähän hukkaan..
Vierailuaika -lapun nähdessäni seisoin Haikaranpesän oven takana vähän aikaa miettien että "onks ne tosissaan?"(aika usein ihmiset lappuineen on)mutta koska olin jo paikalla niin päätin mennä tietäväisen näköisenä sisään. Ja siellä se oli! Pieni nukkuva vauva. Joka nukkui. Ja nukkui. Ja nukkui. Ja tosin ihan hiukkasen väänsi naamaansa kun isänsä toheloi kännykkäkameran kanssa, ja nyt meillä on kuuden sekunnin pätkä miten royal-maisesti voidaan äännähdellä jopa laatusylissäkin.
Paikalle tuli kätilö, joka kehui perheettä esimerkilliseksi. Äiti sai superpisteet itse synnyttämisestään ja keskittymisestään luonnolliseen tapahtumaan ilman lääketieteellistä kivunlievitystä. (tosin äidin itsensä kertomat kaikki pienet yksityiskohdat eivät antaneet koko tapahtumalle tai niissä mukana olleille ihan yhtä täysiä pisteitä) Tuosta kivusta...Olen aina suhtautunut kivun ihannointiin vähän epäillen. On niin paljon mihin meitä tässä luterilaisessa maailmassa pakotetaan. "Kipu kuuluu naiseuteen." Se on luonnollinen osa synnytystä. Ja synnytys on aivan luonnollinen osa ihmiselämää.
Mitä luonnollista on siinä että toisen ihmisen sisältä tulee toinen nelikiloinen ihminen?? Jos se olisi luonnollista niin siihen ei varmastikaan liittyisi yli-inhimillistä kipua, yli-inhimillistä suoritusta ja riskejä jotka vaarantavat kummankin terveyden tai jopa hengen.
Ymmärrän kyllä kätilöä, ja pidin hänen tavastaan sanoa suoraan ja puhua selkeästi, mutta se että "me naiset välttelemme kipua ja moni ei uskalla antautua sille ylivoimaiselle kivulle" No eikä?! Harvahan sitä nyt ihan vapaaehtoisesti hakkaa päätään seinään ilman, jos voi kypäränkin laittaa päähän..
Mutta me ihmiset olemme erilaisia, fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksistaltamme. Voin hyvin kuvitella että Hnna on synnyttänyt mentaliteetilla "Havuja perkele" ja "tässä mitään epiduraaleja" mutta toinen ystävistäni joka pakotettiin toisen kerran synnyttämään ilman puudutusta, taitaa vieläkin omistaa kätilö woodoo-nuken..Hienointa olisi jos ihmiselle annettaisiin mahdollisuus valita, ja sen jälkeen häntä tuettaisiin täysillä tämän valinnan jälkeen.
Mutta ihana oli nähdä seesteinen ja hyvin voipa perhe! Saaristosta kuulunee terveisiä pikapuoliin..

Perimmäisten kysymysten äärellä

Viime aikoina olen huomannut että olen alkanut kaivaa ja selailla hyllystäni eri runokirjoja. Yksi sai minut pitkästä aikaa naisellisesti hirnahtelemaan ääneen.
Kai Niemisen, Perimmäisten kysymysten äärellä. (2004)
Löysin sen pari vuotta sitten Akateemisesta. Oli märkä loskailta, selailin väsyneenä kirjoja, ja muutama silmiin osunut lause pysäytti, ja päätin ostaa kirjan itselleni ansaitsemattomana palkintona ja lohdutukseksi maailman pahuutta vastaan. Sen jälkeen hihittelin kotona lukulampun valossa ja mietin ettei kukaan sivistynyt aikuinen voi olla näin...hmm...sekaisin.
Lähetin saman kirjan Iso-tädilleni, joka mielestä se oli loistavaa lääkettä kaamokseen, ja ilahduin kun olimme taas samoilla aalloilla.
Loistava kirja syntymäpäivälahjaksi jokaiselle 30-vuotta täyttäneelle! Uskaltaisin jopa sanoa että ehkäpä runokirja miehelle jolla ei aikaisempaa kokemusta runoista ole. kuva: täältä
Niin että jos arki kaipaa muutosta, aina voi aloittaa monumentaalisen luomiskauden!

Kun elämäsi tuntuu tyhjältä ja tarkoituksettomalta, päätä aloittaa monumentaalinen luomiskausi. Se helpottaa, muut huolet muuttuvat pieniksi, näyttäytyvät oikeissa mittasuhteissaan. Ei ole varsinaisesti väliä mitä päätät luoda, runoja, romaanin, maalauksia, veistoksen, sinfonian, ryijyn, historian, maisemapuutarhan, uuden tieteellisen maailmankuvan - kunhan se on kyllin haastavaa: haalit vanhat kunnon huolet kainaloosi, alat vaalia niitä ja opit elämään niiden kanssa, pienten herttaisten huoltesi, miten saatoit koskaan kuvitella kyllästyväsi niihin.

Ote arviosta Tuli&Savu:
Oletettavasti Nieminen tietää johtavansa lukijaa kanssaan vaikealle tielle, jolla ratkaisut eivät putoa eteen valmiina ja jolla perimmäisiä kysymyksiä löytää kaikkialta, mistä niitä vain haluaa etsiä. Mutta yhteisen tietoisuuden ohella meillä kaikilla on ”äärettömyyden pelko ja halu hypätä, kokea miltä vapaa pudotus tuntuu”. Niinpä tämä harvinaisen suorapuheinen ja huonotapaiseksi itseään nimittävä runoilija saattaa kyllä viedä lukijalta mielenrauhan, mutta ehkä juuri siksi hänen ei tarvitsekaan hävetä.
Runoraadin sivuille

Go Harald, go!

No onhan se Harald hyvinkin koskettanut, ja erityisesti nosti mieltä kun kaveri oli jo alkanut vähän ärhentelemään siellä Korkeasaaressa- Kyllä ne pitää sitä siellä hyvässä hoidossa(kalseista betonisäilytystiloista huolimatta) koska ne ihan kalastaa sille elävääkin kalaa.
Kaverille nyt vaan napa täyteen kalaa ja takaisin vapauteen nauttimaan elämästä ennen kuin laitostuu ja hukkaa itsensä!

Toivon vain ettei tässä käy mitään saman tyyppistä mitä kuutti Victorian kanssa taannoin...

Mutta nyt Harald on saamassa seuraa Ranesta(palomiesten antama nimi) Korkeasaareen. Tosin koska Harald on äkäinen ja Rane vielä nälkiintynyt niin kaverit pidetään erillään tovi. Rane on siis viikkoa nuorempi ja löytyi Porvoon Kilpilahdesta. Ja Korkeasaari kertoo ettei Rane oikein ymmärrä ruuan perään..kalaakin jouduttiin syöttämään aikamoisella temppuilulla ja tappelulla..Mutta ehkä kaksikosta tulee Kuutti-kaverit. Ei ole norpan hyvä yksin olla. Go Rane, go!

Tarpeellista ja tarpeetonta

Tänään keskusteltiin hyvistä tavoista, moralisoinnista, tarpeellisuudesta, tarpeettomuudesta, valinnoista, arvoista, tästä ajasta ja tyytyväisyydestä. Samaa aihetta hipaistiin sunnuntaina kun todettiin, että on ihmistyyppi joka koskaan vain ei ole tyytyväinen. Tai ehkä satunnaisesti kun vahingossa unohtaa oman tyytymättömyytensä mutta fiilis löytyy kyllä nopeasti tuplana takaisin. "oho, nauroinko mä nyt vahingossa?" Ja taas jaksaa olla naama happamana..
Huomaan, että olen rönsyilemässä aiheesta. Pointtina piti pysyä, että asioista saa keskustella ja niistä saa olla eri mieltä. Eri näkökulma tai mielipide ei tarkoita, etteikö arvostaisi toista osapuolta ihmisenä, tai että väittelisi hänen persoonaansa vastaan. Keskusteltavasta asiasta vaan voi olla erimieltä. Ja se arvostelu..hmmm..sehän on nyt vaan sellaista ääneen pohtimista.. Vetoan maikkiksen kanssa käytettyyn puolustussanontaan; "saa sanoa jos ei tarkoita, ja pitää sanoa jos tarkoittaa".
Ja siitä tarpeellisuudesta...
Pari viikkoa sitten samaan pöytään tuli istumaan turkki ja Prada-laukku. Kaunis turkki ja ihan ookoo laukku, laukussa enemmän kiinnitti huomitota mitä siinä luki, ei niinkään millainen se oli. Mutta niinhän se on monen muunkin "luxus-tuotteen" kanssa. En osannut olla edes kateellinen. Kantajaallaan oli todennäköisesti taas jo 80 centtiä enemmän sääriäkin, ja jos lähtee kadekukkaroksi niin se pitäisi tehdä perusteellisesti ja todennäköisesti laukku olisi vain ollut pelkkää alkusoittoa loputtomalle suolle! Keskityin siis esittelemään valloittavia puolia luonteessani.(toivottavasti vastaanottajapuoli havaitsi edes yhden)

Saako asioista nauttia? Totta kai saa. Saako ostaa törkeän kalliita asioita? Totta kai saa. Etenkin jos on siihen varaa. Mutta onhan se vähän sääli.
Koska mikä osa siinä avomersussa on sitä joka tekee erityisen onnelliseksi? Ainakin pieneltä osaltaan varmasti se että kaikki eivät aja avomersuilla. Mitä jos joku muu tekisi onnelliseksi ja säväyttäisi ja saisi saman olon ihmisenä kun kalliimpi tavara mitä muilla on?
Mitä jos viherpiipertäjä Linkoloita olisi enemmän? Mitä jos törkeen kalliit hyvät teot saisivat järjettömän hyvän fiiliksen ja saman ylemmyyden tunteen aikaiseksi?
Monta maailman historian tapahtumaa on kirjoitettu eri loppuisiksi jossittelemalla mutta tänään piti katsoa peiliin kun tajusin, että olen todella huono moralisti, toisaalta huomasin että pelkkä läsnäoloni riittää saamaan aikaan tunnin pituisen puolustuspuheen isokulutusyksityisauton hankkimiselle, jossa pelkät lisävarusteet ovat 20 000 juuroo.

Tervetuloa Tyttö!

Täällä on paljon mukavaa.
Sileitä poskia, lämpimiä sylejä.
Auringonpaistetta. Tilaa kirmata.
Naurua ja touhua.
Ja on niitä karheitakin poskia.
Joskus saattaa myös sataa ja merellä tuulla.
Synnyit hyvään posseen. Tyttöenergia on sitä parasta.
Lämpimästi tervetuloa - sylissäni on tilaa!

Tyyppi laittaa hösseliksi

Hnna on ainut ja ensimmäinen ystäväni kenen supistuksia olen kuunnellut puhelimessa, ja oli pakko lopettaa puhelu etten olisi rynnännyt paikan päälle hieromaan ystävääni. Hänellä kun on ehkä se läheisempi apu kuitenkin ihan siinä vieressä, eikä siihen varmasti tarvita sillä hetkellä ylimääräisiä. Tosin mä oon hyvä hieroja, ja miesten varaan ei ole aina luottaminen..
Mutta en myöskään ole seurannut kenenkään muun raskautta näin läheltä ja tiiviisti..ja ehkä myös "normaalisti". Pitkäänhän tuleva äiti itsekään ei ollut onkohan hän sittenkään muka raskaana kun oli ihan normaali ja hyvä ja tavallinen. Ja olemme nähneet tiiviisti kaikkien muiden projektien tiimoilta mutta tänään tuli selväksi, että tämä projekti on ottamassa ohjat selkeästi omiin käsiinsä! Tyyppi oli viikonlopun hissukseen, keräsi voimia ja tuleva steiner-koululainen on selkeästi siirtymässä pariimme jo tänään.
Ovat nämä blogit kummallisia. Klikkaat ja luet että ystäväsi alkaa synnyttämään. Oli pakko soittaa. Sanoin, että sorry vaan että soitan ja kyselen mutta "ite kirjoitit". Mitä itse tekisit tämän jälkeen:

8:30 - Supistuksia edelleen samassa rytmissä. Joskus tulee kaksi mukavasti vähän tiheämmin. Se luo …ainakin vaihtelua. Kävin toisen kerran suihkussa ja se limatulppakin löysi kait tiensä ulkomaailmaan. Pakko sen se oli olla. Olen nyt soittanut kolme kertaa Haikaranpesään, vaan kertoakseni etten vielä kuole kipuun. Onhan nuo jotkut supistukset toisia inhampia, mutta kun ollaan päästy 15 sekunttia supistusta, niin jysäri iskee koko vaihteella, mutta jo 30 sekunnin kohdilla alkaa hiljentelemään. Ja meidän sukujen akat ei turhasta valita! Ne on heikot ja miehet, jotka pillaa!
Koko projektin jännittävää ja värikästä etenemistä voit siis seurata täältä.

Ulkoilmaihminen asuu kallioilla

Olen ajatellut muuttaa postini ja osoitteeni lähikallioille. Tai ei niitä laskuja tarvi tuoda. Eikä mainoksia. Paitsi ne kivat mainokset. Ja ehkä ne laskutkin mutta voisko ne ensin avata ja lajitella, ehkä myös mapittaa.
Jos ei voi asua Loimaalla, on hyvä asua Helsingissä. Ja jos asuu Helsingissä, voi asua myös paikassa, josta ei ole liioiteltu matka keskustaan mutta myös yhteys luontoon(lue:grillauskallioihin) on harpottavissa. Ulos pitää pystyä lähtemään nopeasti ilman suurempia rakenteluja. Tosin siellä pitää myös pystyä olemaan ilman suurempia rakenteluja, joten tästä syystä on ymmärrettävä ottaa mukaan tarpeeksi vaatetta, jotain juotavaa, jotain syötävää, jotain luettavaa, jotain puuhattavaa, jotain seuraa tai ihan vain jotain ajateltavaa. Tänään toteutuivat kaikki. Myös mukavat vieraat liittyivät seuraan.

Joutsen.(Cygnus)- on aika äkäinen lintu. Se sähisee ja käy päälle jos ei miellytä. Tänään niitä oli kalliojen lähellä useampikin. Ja päivän kaunein luontokokemus tuli kun joutsenpari lensi matalalta ja kaarsi päittemme yli sivistyneen hillityn kaaren. Kaunista.
Mutta quelle ääni! Pienessä joutsenlammessa ei yhdestäkään tanssijasta tule sellaista mekkalaa kuin oikeista joutsenista! Hivittävä fläpätyskolina! Ihan kuin ladonovi-ikkunamarkiiseja olisi heiluteltu korvan vieressä. Ja kuvasta ei taida selvitä mutta oli ällistyttävää miten joutsen puski reittiään eteenpäin jäänsärkijän lailla. Siinä ei paljon lupaa kysytty.

Ja tuli sunnuntaipuheeksi myös hyeenat. Kuinkas ollakaan. Hyeena on kuulemma kova myllyttämään. En tiennyt. Miesten Jim kanavalla tuli ohjelma, jossa hyeena kävi rähisemään leijonalle. Leijona kiipesi puuhun, hyeena kiipeä, joten bambintappaja jäi voitolle mutta lähipiiri kertoi että hyeenalla on sellainen purasu että oksat pois. Hyeenoita on muuten täplähyeena, ruskohyeena, juovahyeena ja maasusi.
Hyeenat ovat vahvaleukaisia kissoille ja näätäeläimille sukua olevia petoja ja raadonsyöjiä. T&R; seuraavia lajeja ei löytynyt: Angora hyeena, Rasta hyeena, Pitkäkarva hyeena. kuva: täältä

Ja vielä pitkään askarruttanut kysymys: Voiko kehityskeskustelulomakkeen ensimmäiseen kysymykseen "Miten olet voinut?", vastata: " Ja tästäkö lähtien sua on alkanut kiinnostamaan se?".

Mikä sulla on? (poliittisia mielipiteitä)

Eilinen puhelinsoitto sai hymyilemään. Ystävä josta en ollut kuullut pitkään aikaan soitti.
Oli alkanut kuntoilemaan. (älä huoli Jo - blogi seuraa tasoituksesi ja kilojesi kehittymistä) (samaan aikaan voimme kertoa myös Anderssonin ja Jaken juoksuharrastuksen kehittymisestä)
Jo siis soitti yllättäen matkalla golffaamaan. Kysyin oliko tullut ikävä mutta siihen tuli taas tyypillinen kielteinen vastaus, ja jotain epämääräistä selitystä kesäkuntoilusta.
Syyksi soittoonsa Jo kertoi lukeneensa blogiani ja ihmetelleensä että "onko tää oikeesti joku poliittinen blogi ja oonko mä siirtynyt oikeesti mukaan politiikkaan" Ja perään vielä lisätenttausta, että onko susta tullut oikee aktiivi?? Ja voiko sua äänestää vai pysytkö sä harmaana amanuenssina?
Sinänsä mielenkiintoinen osallistuminen ystävältä joka aikaisempina vuosina ei ole voinut melkeinpä sietää satunnaisesti yhteiskunnallisesti osallistuvia mielipiteitäni. Ja varovaisesti piti kuulemma soittaa ja varmistaa että "Onko kaikki OK?". No on tietysti. Sitä vain välillä horjahtaa, kun tarpeeksi tönitään, tuolle "mua kiinnostaa ja välitän mitä tässä maailmassa tapahtuu" -zonen puolelle mutta eiköhän sieltä taas horjahdeta pikapuoliin takaisinkin..

Jo ja kumppanit muuten miettivät Kenestä sisäministeri? Kehuivat jopa nykyistä. (vaikka se oli demari)Tietysti vaikea olla varma mutta voi olla että se ei ole Harri Jaskari..myös Kimmo Sasi saattaa olla pois laskuista... Mutta oisko kokoomukselta esim. Lyly Rajala?

WP: Sisäministeri on hallituksen jäsen, jonka vastaa tyypillisesti kansallisesta turvallisuudesta, mukaan lukien poliisi, salainen poliisi, rajavartiolaitos ja mahdolliset terrorismin vastaiset erikoisjoukot. Oikeuslaitos on joskus erillisen oikeusministerin vastuulla. Sisäministerillä on merkittävä voima-asema, koska ministerillä on alaisuudessaan aseistettuja joukkoja.

Roskaa päässä - roskaa kadulla

Heti kun alkaa viettämään aikaa ulkona ja yrittää tehdä siitä miellyttävää olemista taajama-aluella, törmää tietyn ihmistyypin jälkiin. Ylimieliseen ja välinpitämättömään roskaamiseen.
Roskien kadulle, pihalle tai ympäristöön heittäminen on törkeää. Millä oikeudella kukaan heittää karkkipaperinsa, röökiaskinsa, pullonsa tai minkä tahansa roskan autosta, taskusta, kassista tai kädestään vain kadulle??! Tai dumppaa roskansa metsätielle tai jättää piknik-kamansa korjaamatta?!
Ensinnäkin olen sitä mieltä että 100 euron sakko roskaamisesta olisi ihan aiheellinen. Pullojen rikkomisesta voisi tulla ylimääräinen 50 euroa, tai ei, mitä mä tässä maitoilen, toinen satanen. Samoilla mestoilla kävelee toiset ihmiset eläintensä kanssa, ja on se nyt hemmetti että pitää mennä eläinlääkäriin sen takia että joku ei saa vietyä pulloa palautukseen tai edes jätettyä sitä ehjänä kerääjiä varten! Jos ei ole ennen kouluun menoa oppinut, ettei roskia heitetä maahan niin sitten on aika oppia, vaikka sitten maksamalla.
Kuka sen maahan heitetyn roskan kerää?! " Joku ?" Häviääkö se siitä itsestään ja menee roskien taivaaseen? Vai maatuuko se, etenkin jos se on lasia tai muovia?
Myös sekopää lokkeja parveilee huomattavasti vähemmän ympärillä jos ei jätä niitä ruuanjämiä vain lopumaan nurmikolle, saatika heittele niitä tähteitä ympäriinsä.
Sama juttu kaikkien grillausten, piknikkien, vappujen ja muiden suhteen. Kaiken mitä saa kannettua jonnekin, saa myös kannettua takaisin. Eikä siihen kukaan kuole jos vahingossa poimii jonkun jonkun toisen roskan, ehkä joku tekee sen saman myöhemmin itselle.

Roska Päivässä liike

Perjantain nettiviihdettä

Siitä on jo aikaa kun viimeksi ollaan kurkattu internetin monipuoliseen deittimaailmaan ja täysin kuvitteellisiin sähköposteihin mutta koska ne ovat kutakuinkin syväluotaavia, opettavaisia, ja joskus jopa yllättäviä ja viihdyttäviä, niin on ehkä syytä tähän väliin taas vilkaista muutamia otteita:
*******************************************
- Olen syrjään vetäytyvä ja hiljainen määrättyyn pisteeseen asti ja ehkäpä siitä syystä tapahtuu pahoja tekoja jotka impulsiivisesti ovat räjähtäneet ulos?Eka tapaaminen voisi olla tavallinen tapaaminen.Ei sii sseksiä tms vaan sen aika olisi myöhemmin jos kiinnostusta riittää?

- Aurinkoista kevättä Sinulle, pidät paikat sileinä...

- kelpaisko tumma mies seikkailumielessä?

- Lähtisitkös nautiskelemaan kanssani nautinnollisesta seksistä??

- hei, how are you doing? do you like to meet and have fun now?

- moikka :) pimeässä, kynttilän valossa vai loisteputkien alla :)?


Jännä miten älykkään ja fiksun seuran etsiminen voidaan käsittää monella tavalla. Kesähäät.

Lööppivoitto norpilla

Ilta-Sanomat 30.3.2007
Kiekkonorpat veivät lööppivoiton
Suomen kiekkomaine vaarassa! Norpat kaukalossa! Norpat valtaavat jäähallit
terrorismilla. Tällä dramaattisella lööppitekstillä napattiin ykkössija IS:n Pelasta pallosi -koululaisliitteen lööppikisassa. Lööppinikkareina toimivat Mikkelin lyseon koulun 7D-luokkalaiset Olli Ottelin, Jukka Laamanen ja Casimir Ollila.
Tällä dramaattisella lööppitekstillä napattiin ykkössija IS:n Pelasta
pallosi -koululaisliitteen lööppikisassa.
- Pinnalta hauska, syvältä symbolinen, raati määritteli.
(vähän niinkuin norppakin -toim. huom.)

Kotiseutu huutaa apua - suomen hienoin kangasmaasto!

No niin. Pitihän se arvata. Taas turkulaiset asialla. Tällä kertaa yritetään törppöillä Loimaannorpan kotiseudulla. Tähän liittyen sähköpostiini tuli alla oleva pyyntö:

Haluatko, että yksi maamme hienoimmista kangasmaastoista arvokkaine runsaine pohjavesivaroineen säilyy tulevillekin sukupolville? Jos näin on, niin allekirjoitathan tämän adressin. Ja kerrot tästä ystävillesikin.
Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihanke Virttaankankaalla uhkaa muun muassa harjua, sen pohjavettä, ympäristön lähteitä, lirikaivoja ja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvaa Kankaanjärveä. Osa yhtiön toiminnasta on suunniteltu tapahtuvan Natura 2000 alueella. Turulla ei ole akuuttia vedensaannin tarvetta.Jos vettä kuitenkin väkisin halutaan saada, niin muitakin vaihtoehtoja on, kuin Kokemäenjoen vedensuodatus harjulla. Esimerkiksi suora putki Huittisista Turkuun.
Tekopohjavesilaitos toisi kuitenkin vain tilapäisen ratkaisun Turun "vesiongelmaan". Muutama vuosi sitten laitoksen esittelytilaisuudessa silloinen tutkimuspäällikkö vastasi kysymykseen, "kauanko harju kestäisi Kokemäenjoen veden suodatusta", hän vastasi, "se toimisi noin 20 vuotta". Nyt johtaja sanoo sen toimivan ainakin sata vuotta. Sekin olisi vain kaksi sukupolvea. Entä sen jälkeen? Kokemäenjoen saasteet olisivat harjussa ja aito pohjavesi pilalla ja mitä kaikkea muuta olisikaan tapahtunut herkälle harjuluonnolle ja sen ympäristölle, voimme vain arvailla.

Terveisiä kaupungista!

Oli pakko palata kaupunkiin vaikka arvelutti. Olin jo integroitumassa juurilleni. Kieleni oli vaihtunut alkuperäiskansan kielelle, muistin jopa huomauttaa isäpuolelleni tl. Ufolle, että en voi kirjoittaa hänen elämänkertanovelliaan Loimaan-kielellä, koska hän itse ei sitä niinkään käytä. Kävimme keskusteluja, että jos Päätalo kirjoitti Iijoki -sarjan, olisiko ihan ookoo kirjoittaa sitten myös Loimijoki -sarja. Päädyimme pelkkään novelliin.
Tänään kotiinpaluupäivänä huomasin käyttäväni luontevasti sanoja: toisaikainen, alkujans,ehtoolla ja kattottaan. Huomasin myös että kehittyneeseen kulinaarimakuuni maailman parasta ruokaa oli ruskeesoosi, keitetyt perunat ja munakas ilman turhia hörhötyksiä.
Mutta paluu kaupunkiin kuitenkin sujui. Perheeni heittää minut usein Forssaan varmistaakseni että todella lähden, ja sieltä sitten bussilla takaisin Isolle Kirkolle. Ufo kysyi tuleeko kantamaan kassit bussille. Tirskahdin. Perhehuumorissa sävyjä riittää. Ja näin tänäänkin.
Viehättävää oli toki, että sain historiallisesti sekä lounastarjouksen että, herrasmiesmäisen tarjouksen päästä Focuksella Helsinkiin.(samassa autossa pari tuntia on kuitenkin samassa autossa pari tuntia)Vaikkakin tekstiviestissä erikeen mainittiin Paavo Väyrynen ja tarjoilun puuttuminen..
Kaupunkiin palaamiselle oli syy. Elkin kanssa pitäisi saada kasattua lasten satukirja. Tosin, iiihme ihme, keksimme aikuisten satukirjaan huomattavasti helpommin piirroksia ja tarinoita mutta sovimme että kun saamme lastenkirjan tehtyä, voimme palkinnoksi revitellä aikuistenkirjan kanssa. Wikille tiedoksi: eräs satukirjassa toisena seikkalijana on poro.

Mutta kylläpä oli mukava palata. Ensimmäisissä liikennevaloissa tuhatkiloa hiekkaa suut ja silmät täyteen. On siis kevät.
Ilmanlaatu on muuttunut tänään huonoksi tai erittäin huonoksi laajalti pääkaupunkiseudulla. Ilmanlaatu on YTV:n mittausten mukaan heikentynyt erityisesti vilkasliikenteisillä alueilla..Hengitysilmassa on paljon hiukkasia ja typpidioksidia. Huono ilmanlaatu aiheutuu katupölystä ja liikenteen päästöistä, jotka laimenevat heikosti säätilanteen vuoksi. Myös tuuli on erittäin heikkoa

Terveisiä Loimaalta!

Keväinen lämmin tuuli hyväilee kasvojani. Tunnen auringonsäteiden tanssahtelevan riehakkaasti kasvoillani. Kevätlinnut laulavat kilpaa lehvikössä. Ilmassa tuoksuu kostea multa ja orastava lupaus vehreydestä.
Punatulkku tuijottaa pihlajasta. Isäpuoli on sen siihen laittanut. Pihlajan jälkeen punatulkku siirretään kuuseen. Selvä kevään merkki. Meillä on tapana kiinnitellä puihin asioita. Joskus se on omena narulla, joskus banaani, tänään oli sitten talvilinnun vuoro...
Elohopeaa ei palella. Ikkunalaudalla lämmintä on kolmekymmentä astetta. Meillä poltetaan tähtisädetikkua. Nyt tiedän että auringonpistos on varma. Välillä tehdään lumitöitä. Sekin on niin tavallista kun on helle ja muiden pihat lumettomia.
Maailman pienin suihkulähde pulputtaa. Sekin on jäässä.

Minibrake fiksaa

Eräskin nainen kirjoitti blogia. Ja juuttui paikoilleen. Sai kommentteja. Meilillä ja muutenkin. Sulkakynä raapi kuivaa paperia. Ei kulkenut. Piti antaa olla. Oli flunssaa, kevättä, uutta tukkaa, pääsiäishanukasta(+mel&kim+vanillaice), vanhaa päiväkirjaa, girlylauantaita, korjattavia saappaita ja etsittävä runokirjaa. Kirja piti tilata Turusta. Mutta ei blogimerkintöjä. Vierihoitoa tuli Mairelta.

Luonnollinen poistuma? Vai aktiivinen reagointi?

Keskustelin tänään puhelimessa nuoren naisen kanssa, huom. siis nuoren - en ikäiseni - ja hän kertoi että ilman vaalitulosta hän olisi ollut
eroamassa vuoden sisällä puolueesta.
Samoissa mietteissä on ollut varmaan moni kolmenkympin hujakoilla heiluva puolueen jäsen. Enkä ihmettele.

Onneksi tulos oli mitä oli. Moni lähtökuopissa ollut toivottavasti astuu nyt taaksepäin ja käärii hihansa, eikä vain jää seuraamaan miten puolue vastaa vaalitulokseen. Ainut mahdollisuus SDP:lle vastata oikealta tulleeseen herätystönäisyyn on saada tilaa tuoreimmille ja nuoremmille ajatuksille ja toiminnalle. Ja reagoinnin pitäisi tapahtua välittömästi, ei vuoden päästä.
On tuskaista tehdä yhteistyötä ja kehittää toimintaa ympäristössä, joka tuntuu liikkumattomalta ja pysähtyneeltä. Meillä on resursseina osaavaa, nuorta, fiksua ja nälkäistä voimaa, joka on antamassa periksi liian suuren ja jähmeän organisaation edessä.

Se ei tarkoita, että puolue pitää vallata(vai tarkoittaako?), ja keski-iän pitäisi olla alle 30-vuotta. Mutta ei se tarkoita sitäkään että sen pitäisi olla lähellä 60 -vuotta.
Soppatykkejä tarvitaan ja uutteria senioreita, jotka tekivät upeaa työtä näidenkin vaalien kampanjassa. Mutta sen lisäksi tarvitaan myös uutta osaamista. Kynnyksen on oltava matala myös sisäänpäin, ei ainoastaan puolueesta pois päin.

En haluaisi SDP:n seuraavasta kampanjasta karkkia ja sirkusta. Mutta olisin mielelläni ensi kerralla tekemässä kampanjaa joka viesti kertoo toimivasta, välittävästä, yhteistyökykyisestä ja oikealla vuosikymmenellä toimivasta puolueesta, ja jonka viestin takana myös puolue itse seisoo.
Kuva: Hanna Kopra

Haa haa haa, siitäs sai demarit -Vastakkainasettelun aika on ohi

Tätä on odotettu ja tässä se tulee:
Harmittaako Norppa? No ei harmita. Tulos oli ikään kuin tiedossa, ikäävähän se on mutta ehkä nyt aikaa ja tilaa kääntää kurssia siihen suuntaan mihin oikeasti on tarkoitus mennäkin, ja nopeuttaa perille pääsyä oikeiden purjeiden valinnalla.
Kävimme ennen vaaleja keskustelua siitä, että pitäisikö SDP:n mennä huilimaan hetkeksi oppositioon. Tämä siis ennen vaalituloksen julkaisemista, ja vain omia tuntoja ääneen lausuen. Ja keskustelijoiden keski-ikä oli n. 30 -vuotta, ja kaikki läsnäolijat olivat naisia, joten mistään kattavasta gallupista ei ollut kysymys. En ole puolueaktivisti, ja osaltani myös häpeän laiskuuttani ja osallistumattomuuttani. Odotanko että asiat tipahtavat vain taivaasta, tai että joku muu puolustaa niiden oikeuksia jotka eivät itse siihen pysty tai jaksa? Yhteiskunnallinen osallistuminen vie todella paljon aikaa. Se vaatii perehtymistä, osallistumista ja periksiantamattomuutta. Tai sitten äärimmäistä motivaatiota jonkun itsekkään näkemyksen tai tahtotilan saavuttamiseen. Viime vuosina en ole löytänyt näitä itsestäni, ja osallistuminen on valitettavasti valinaiseksi. Toisaalta myös tiedän, että jos olisin jäänyt varsinais-suomeen, olisi ollut varsin luonnollista osallistua siellä kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaan. Mutta silti on ollut kiinnostavaa miten paljon palautetta saan siitä että kuitenkin olen "demari". Ja kuinka monta viestiä tai kommenttia viime vuosina olen saanut siitä mitä Lipponen, Heinäluoma, Pajamäki tai "demarit taas" ovat tehneet. Siksi ilmeisesti myös vaalianalyysiä odotetaan.
Vaalien voittajia olivat
Vaalien voittajia olivat meitä parikymmentä vuotta vanhempi sukupolvi. Huolestuttaako? No ainakaan tämän sivun lukijoita ei huolestuta. Tärkeämpää on ollut tappio kuin voitto. Punikit hävisivät.(entä Keskusta?)Kolmekymppisenä pitäisi olla huolestunut siitä, että tulevaisuuden visioita suunnittelee ja johtaa ikäpolvi jolla ei tule kantamaan vastuuta visioinnistaan tai sen puutteesta. On hienoa että luotetaan kokemukseen ja turvalliseen ikäryhmään mutta jos halutaan kehittää maata, ja huolehtia siitä että meistä seuraavilla sukupolvilla on jotakin, niin silloin pitäisi kyllä tajuta äänestää hieman iskukykyisempää sukupolvea.
Tämän päivän 30 -vuotias elää ihan eri yhteiskunnassa kuin 50-luvulla syntynyt. Minkälaisia kehitysvisioita ja tulevaisuuden tavoitteita on lähellä eläkeikää edustavalla kansanedustajalla, ja olisiko kehityksen kannalta ja tulevaisuuden turvaamisen kannalta KAIKILLE suotuisampaa jos eduskunnassa olisi myös parhaassa työiässä olevia? Vaikka ikä on pelkkiä numeroita(haa haa haa), niin on pakko ihan järjelläkin käsittää että elämänsä alkuiltaa elävät edustajat ovat nälkäisiä eri asioille kuin vasta alkuiltapäivää elävät. Haluaisitko että 64-vuotias rakentaisi omakotitalosi? Tai valitsisi oppikirjasi? Kyse ei ole siitä että 60-vuotiaissa olisi jotain vikaa, suurimmat idolini ovat isoäitini ja isotätini, joista kukaan ei ole alle 70-vuotias, ja tuo sisarusjengi on minusta maailman karismaattisin ja viisain ja järkevin(tosin myös hieman persoonallinen..köh..) Mutta en välttämättä silti haluaisi, että juuri he yksistään päättäisivät yhteiskunnallisista asioista.
Kokoomus - suomen paras puolue
Korvaan särähti kun Katainen sykemittaripunaisella hoki että Kokoomus on suomen kansainvälisin ja parhain puolue..
No onhan se "siistiä" että jakkupukupu ja että ollaan kansainvälisiä ja parhaita. Ja mainitsinko että parhaita. Se tuli vaalivalvojaisten puheesta selväksi. Kokoomus on suomen paras puolue. No mitä ne muut ovat? Huonoja? Paskoja? Jotain siltä väliltä? Miten yhteiskunallisissa asioissa ja arvoissa, voi määrittää että "minun mielipiteeni on paras ja minun puolueeni on paras"
Mutta Nythän on myös mahdollista että saadaan presidentti jolla on hyvin leikattu tukka, ja joka osaa myös lausua r-kirjaimen oikein, ja jolla ei ainakaan ole huonosti istuvaa lippalakkia päässä.
Kuka sitten kävi ketäkin vastaan.. Oma suosikkini oli Tuomas Nurmelan tapa lähestyä asiaa. (Hnna huom. myös kokkarilla voi pukeutua demarimaisesti.)
Vastaikkainasetteluan aika on ohi?! No älkää viitsikö naurattaa. Since when? Siksi että Kokoomus niin hokee. Hei, Saarioistenkin mainoksessa hoetaan että "Tänään ei sada yhtään niin paljon kuin eilen". Ja ihan samalla tavalla sataa kaatamalla ja kastut litimäräksi.
Vastakkainasettelun aika on ohi -mantraa ei ole koskaa hoettu näin paljoa kuin hoetaan ja osoitellaan nyt kun sitä muka ei ole. We`ll see.
Taistelu porvarijohtajuudesta tulee olemaan herkullinen. Taistelu hallitusohjelmasta ja ministeripaikoista tulee olemaan kiivas. On vaikea kuvitella että kumpikin porvaripuolue tekisi käsikädessä sulavaa politiikkaa. Energiaa tulee menemään toinen toisen rynttäämiseen. Ai niin mutta vastakkainasettelun aikahan on ohi..Mutta haluaisiko kokoomus tehdä ennemmin yhteistyötä kivasti puetun demarin kanssa vai ah, niin helposti takkia kääntävän kepulaisen kanssa? Enpä tiedä.. Ehkä pitäisi pyytää entistä työtoveria kommentoimaan tänne. Ode oli jo ekana haastattelupäivänä joutunut krapulaisen vasurin kanssa samaan radiostudioon..joten ehkä absolutisti-kepussa on puolensa..
No miksi demarit hävisivät?
Mm. siksi että demarit eivät ole seksikkäitä, eivätkä trendikkäitä, eikä ne vaan näytä hyvältä. On kivempi äänestää puoluetta jonka vaalimainoksessa on karkkia. Siksi että
niillä oli huonompi mainostoimisto kuin noilla toisilla ja siksi että kylmään oikeistopolitiikkaan uskovat lähtevät lumimyrskyssä vaikka taksilla äänestämään mutta jalkoihin jäävät lähiöön miettimään .
Mutta jotta nostaisin keskustelun rimaa, ja kertoisin mitä oikeasti ajattelen, tulkoon se tässä:
Henkilökohtaisesti toivon että demarit menevät oppositioon. En siksi, että näkisin että demarit eivät olisi tarpeellisia hallituksessa,vaan että puolueella olisi tarmoa uudistumiseen. Tämä tarkoittaa myös niiden tarmoa jotka eivät ole aktiivisesti toiminnassa. Muutos ei koskaan tule johdosta vaan kentältä, ja se muutos on jokaisen tavallisen demarin vastuulla.
Erkki Tuomiojaa lainatakseni:
Tarkoitan, että SDP:n ongelma ei ole vain sanoman perille saamisessa vaan siinä, että emme ole ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen koskaan pysähtyneet kunnolla miettimään yhteiskunnan tilaa ja tavoitteitamme. Saattaisiko edessä oleva Siperia opettaa? Ikävää vain on, että tässä SDP:n itseaiheuttamassa Siperiassa eniten saavat kärsiä vähäväkisimmät ja heikoimmin suojatut ihmiset.
Puolueen johdon voi halutessaan vaihtaan. Tässä kohdassa tosin tänään kysyisin, että kehen? Demarit tarvitsisivat takataskustaan ärhäkkään ja pystyvän naisen. Puolueen johdossa pitää olla vahva ja karismaattinen. Ulkonäkökään ei olisi pahitteeksi jos halutaan vaikuttaa "hällä väliä" -massoihin.
Muutos vaatii aktiivista järjestötyötä. Demareina valjastaisin nuoremman porukaan mukaan puoluetyöhön ja lähtisin kehittämään pitkäjänteisesti sukupolvien välistä yhteistyötä. Valitettavasti olen itse kiinnostunut enemmän ruohonjuuri tason kuin ministeripaikkojen jaosta. Meillähän voi olla vaikka missi kulttuuriministerinä, ja who cares?! Eduskuntaan nyt pääsee vaikka hyvillä urheilusuorituksilla tai heikoilla näyttelijänlahjoilla. Työttömyysturvattomuus ja syrjäyttäminen aiheutuu muualla. Puolueohjelman - ja toiminnan pitää olla niin kiinnostavaa ja vakuuttavaa, että edes huono mainos ei pysty sitä vesittämään. Jos poljetaan paikoillaan, eikä oikein itsekään tiedetä miksi - on silloin vaikea vakuuttaa muitakaan.
Ja kyllä, olen kiinnostunut myös suomen taloudellisesta pärjäämisestä, uusien yrityksien perustamisesta ja yritysten kilpailukyvyn säilyttämisestä, suomalaisten turvallisuudesta ja sivistyksen jakamisesta jokaiseen niemeen ja notkoon. Itse uskon yhteistyöhön. Oman puolueen sisällä, sekä puolueiden välillä.
Esa Suominen on mielestäni tiivistänyt asiaa melko selkeästi blogissaan.
Ja siitä "nyyh, nyyh" -kommentoinnista.. Juuri tuon vuoksi jaksaa käydä tekemässä vaalityötä edes kerran neljässä vuodessa. Ettei itse muuttuisi "nyyh, nyyh" porukaksi. Osku teki hemmetinmoisen duunin kampanjassaan ja vahvaa politiikkaa jo ennen vaaleja, ja sai paljon hyvää ja kannustavaa palautetta. Mutta mikä luotaantyöntävämpää, myös todella paljon suorastaan törkeää kommentointia, joka vielä jatkui vaalien jälkeen. Mut hei, vastakkainasettelun aikahan on ohi.

SSK:n Päättäjäiset

Puoli vuotta yhteistä kirjoittamisaikaa on päättynyt. Tuntuu vielä vähän vaikealta edes käsittää että SSK/SKK:n kaari on tullut nyt päätökseen.
Syksyllä tajusin välähdyksenomaisesti(kuten usein) töistä tullessani bussissa, että "Nyt mä tiedän! Meidänhän pitää kokoontua kirjoittamaan Andun ja Hnnana raskauden ajaksi. Dokumentoida meidän elämät, ja sitten meillä on siinä materiaali josta voi halutessaan "työstää jotain" tai olla työstämättä, jos niikseen tulee." Hetkeäkään en ajatellut että A tai H voisivat pitää outona kun yhtäkkiä soitan heille ja esitän asian. Kumpikin vastasi myöntävästi edes kysymättä "miksi", aivan kuin itsestäänselvyyteen, että kokoonnumme puoleksi vuodeksi kirjoittamaan "ja sitten jotain". Kolmas jäsen liittyi joukkoon aloituksen jälkeen. Kun Jude puhelimessa kuuli että "raskaana olevat naiset miinus yksi kokoontuvat kirjoittamaan" niin hän huusi puhelimen toisessa päässä, että "mä haluan kanssa!!!". Ja niin meillä oli rinki koossa.
Olemme kokoontuneen n. kolmen viikon välein, joskus tiiviimminkin ja jossain välissä oli pidempi tauko. Matkan varrella on tapahtunut paljon. Myös "kirjoittamispiirimme" on saanut osakseen kummastelevia ilmeitä mutta jokseenkin palaute on ollut enemmänkin aidon kiinnostunutta. Käsin ja yhdessä kirjoittaminen on kuitenkin tuttavapiirissämme ilmeisen harvinaista.
Vanessa ja Tyyppi näkevät päivänvalon minä hetkenä tahansa. Nyt heidän odottamisajaltaan on kirjoitettu neljän ihmisen tuntemukset tietyistä päivistä, tietyistä ajanjaksoista ja tietyistä valituista aiheista. Sivuille on kertynyt itkua, naurua, salaisuuksia, totuuksia, tulkintoja, piirustuksia ja varmana myös armotonta spekulaatiota muiden kirjoituksista. Ja mä oon ihan varma että myös paljon yllätyksiä. Mulla on vahva epäilys että annettuja ohjeita on noudatettu toisinaan hieman tulkinnallisesti..
Kukaan meistä ei ole lukenut omia eikä muiden kirjoituksia. Kun on aika, niin on aika. Kiitos Hnna, Andu ja Jude, että sain olla osa puolta vuottanne ja olitte osana omaa puolta vuottani.

****
Voimala käsitteli tänään eri tavoin kirjoittamista. Yhtenä aiheena blogit. Ne luovat kuulemma yhteisöllisyyttä. Minä -muodosta tuleekin Me -muoto. Kirjoittaminen voi yhdistää hengenheimolaisia, tuoda yksinäisiä persoonia yhteen.

Et siis ole täälläkään yksin. 12.3.2007 - 18.3.2007. Sivustolle ovat klikkautuneet eri kävijät mm.

Helsinki601756249342 143



Espoo602167246667 30



Kockby601831247589 19



Vanda603000248500 18



Otaniemi601894248358 13



San Diego327977-1171322 10



Hägersten593000179667 10



Seinäjoki628000228333 6



Kierlä604333225333 6



Rastaala602350247664 5



Lund557000131833 5



Mariehamn601000199500 5



Turku604500222833 5



Korttia606000256000 4



Vaasa631000216000 4



Lidingö593667181333 4



Pohjois-Haaga602253248853 4

Kevyt tilitys - "mä sanon viimeisen sanan, ja se on Eiiii, eiku Ehkäää, eiku Joo sit "

Lauantaina sain ilahduttavan kutsun lähteä Las Palmasiin. Ajatus oli monesta syystä sykähdyttävän ihana. Talviloma pitämättä, väsy aikamoinen, lenkkikausi kaipasi täydellisiä harjoitusolosuhteita, eikä tänä vuonna ole löytynyt edes reissuseuraa, joten ajatus siitä että olisi viikon varran puuhakavereita tuntui ihanalta. Eikun tekstaria esimiehelle ja lentoja selaamaan.

No lomaa ei tippunut. Asiasta käytiin asiallista ja järkevää mielipiteiden vaihtoa. Olin se asiallinen ja järkevä. Katsoin että ammattitaitoni riittää ymmärtämään voinko työni puolesta lähteä vai en. Osoittaakseni joustavuuttani suostuin vielä tulemaan maanantaiksi töihin. Silti ei. Vastaus oli jyrkkä "Ymmärrän mutta ei käy".

MUTTA - voihan ananasakäämä - TÄNÄÄN sitten valon näkemänä, loma olisi irronnutkin.

HARMI vain että koneessa oli TÄNÄÄN tilaa, lento oli puoli-ilmainen TÄNÄÄN.

Huomasinko muuten jo kertoa, että olisin tänään voinut lähteä superkivaan paikkaan, superhalvalla, supersopivaan aikaan, superkivan porukan kanssa, ja että se olisi ollut musta superkivaa. But no.

Kuva 1. reissumajoituskohteesta.

Kuva 2. työpaikan ikkunasta.

Odotettu takatalvi

Vaalit on käyty ja osa kansasta on äänestänyt. Suomeen saadaan pitkään kaivattu ei holhoava-porvarihallitus. Hallitusneuvotteluista tulee kuulemma pitkät ja vaikeat. Epäilemättä. Keskustan ja Kokoomuksen yhteiseloa tulee olemaan mielenkiintoista seurata. Tangoon tarvitaan kaksi. Toivottavasti ei ole edes vaihtoehtona, että demarit olisivat hallituksessa. Oppositio antaa näkökulmaa oman viestin kirkastamiseen ja pontta tekemiseen.

Mutta odotettu takatalvi tuli eilen. Ilmansuunnista viis. Räntäshittiä lensi vaakasuorassa oikealta.

Lisää huomenna.

Hyvää äänestyspäivää Ihmiset!

Tänään on jännittävä päivä. Oikeastaan kamalankin jännittävä. En ole nyt niinkään huolestunut, vaikka syytä olisikin, hallituskokoonpanosta, vaan aivan itsekkäästi Oskun pärjäämisestä ja siitä että yhteen päivään kumuloituu tehty työ vaalien kannalta ja koko edellisen vaalikauden aikana tapahtunut muu poliittinen työ. On todella vaikea arvioida millään tavalla miten ennusmerkit konkretisoituvat lopullisiksi ääniksi. Lopputulokseen vaikuttavat niin sää, huhut kuin faktiset suorat äänestäjäkontaktit.
Eilen vaalipiirakoita jakamassa oli helvetillinen keli. Alan kuullostaa pian kokoomuslaiseslta edustajaehdokkaalta: "Tavallisten ihmisten keskellä on niin ihana käydä!" (Niin. Kävisit useammin niin se ei olisi niin upeaa ja jännittävän ihmeellistä.) Mutta ihmisten kohtaaminen saa aidosti hiljaiseksi. Keskustelin eilen pitkään 65 -vuotiaan hoitajan kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä, ja elämän tarinansa jälkeen hän toivotti aidosti kaikkea hyvää tulevaisuudelle. Mietin että ehdimme lyhyessä ajassa keskustelemaan "tutut" demarihahmot, sdp:n johtajakysymyksen ja ihmisten laitostumisen hoitolaitoksissa. Toinen mieleenpainuva hahmo oli tahallaan provosoimaan tullut humalainen mies, joka aloitti ärhentelevästi että "kuule sano sinä miksi muka pitää äänestää" mutta loppujen lopuksi mukavan juttutuokion jälkeen hänkin totesi, ettei se kansanedustajan homma taida niin kaksista olla, että hän sitä viitsisi itse tehdä.
Kaipa tuota kaikkea leimaa sellainen todella suomalaisen aito ja rehellinen keskusteleminen. Arvostan sitä että ihmiset pysähtyvät kertomaan mitä he ajattelevat, ja haluavat myös kuulla mitä mieltä itse olet. Eikä haittaa vaikka olisit eri mieltä, kunhan osaat kertoa miksi jostain olet sitä mieltä kuin olet.
Paluumatkalla mietittiin huulet sinisinä ihan epävirallisesti että tekisikö demareille hyvää olla hetki oppositiossa. (tämä sen jälkeen kun nanna kertoi ihanasta päivi-kauppakeskus marssistaan ja tulevasta "penkkariajelusta")Katsottaisiin missä ollaan ja minne ollaan menossa. Toisaalta, olen jo pitkään miettinyt millä saisi kolmekymppiset pysähtymään ja miettimään yhteiskunnallisesti sitä samaa asiaa. Sitä mistä palvelut ja verot tulevat, ja miten tämä yhteiskunta pyörii. Ei ole mitään järkeä luulla ja olettaa että muutoksen tekee jo elämänsä alkuillassa elävä sukupolvi. Kyllä valta pitää valitettavasti ottaa ja jokainen liike muutetaan sisältä käsin.
Koska olemme kaikki pienessä ystävyysporukassa jo äänestäneet, päätimme kokoontua saaristoon juhlalliselle vaaliruokailulle. Olen varma että myös Korkeasaari kotieläinpuistoksi -vaadeprojekti tulee puheeksi.
Onnellista yhteiskunnallista valintapäivää kaikille.

Bikinit ja sukset - sukset ja bikinit

Istun bikinit päällä olohuoneessa ja eteisessä ovat uudet sukset. Kelejä vain ei ole. Tietenkään. Kummillekaan.
Tosin käyn yksipuolisilta tuntuvia lomaneuvotteluja esimieheni kanssa. Talviloma on pitämättä. Kevät tuli jo. Ja pian kesälomat, joita niitäkään ei varmaankaan ole hyvä aika pitää.
Temppu sai kuningataridean(skumppapäissään päivällä), että mähän voin lähteä heidän mukaansa Canarialle ja haki vielä parit bikinit tarjouslaatikosta kaupan päälle. Jostain kumman syystä tähänei nyt löytynyt "päällä" -kuvaa.. Ja toden totta, lenkkeily- ja kirjanlukuloma tämän uskomattoman alkukvarttaalin väliin ei olisi ollenkaan huono juttu. Itseasiassa ajatus lämmöstä ja levosta saa melkein kyyneleet herahtamaan silmäkulmiin.
Minkki P ystävällisesti kysyi tuosta hiihtoharrastuksesta.. ja kiitos, sillehän kuuluu tosi hyvää! Basselta hain sukset. Oli voideltu ja siteet kiinnitetty. Kaupan päälle tuli vielä kiinnitysnauhat. Ihan hyvä sinänsä koska meinasin puhkaista jo muutamien kanssakulkijoiden silmät. Harrastus on siis hyvällä mallilla. Ensinhän hankittiin hanskat, sitten hiihtopuku, ja loppujen lopuksi vielä itse välineetkin.
Lomaa ei tippunut. Eläköön työelämän joustot, henkilökohtainen sitoutuminen, lojaalisuus ja aito välittäminen. On tärkeää että työntekijä laittaa pk-yrityksessä oman henkilökohtaisen osaamisensa ja sitoutumisensa peliin. Tekee työtä yrittäjänä työyhteisössä eikä tuijota kellokorttia liian tarkkaan. Erityisesti tällä alalla ylityöt ja pieni ylimääräinen tekeminen kuuluu työn kuvaan. Hyvä etten ole pois neljää päivää niin yritys pelastuu ja sen mukana työpaikat.

Norpalle lunta ja äkkiä!

Hei nyt loppuu se "onpa ihanaa kun on ilmasto lämmennyt" -lässytys. Ei ole.

Suomessa on neljä vuodenaikaa. Kunnon talvivarusteet ja talviharrastukset niin ei tarvi vikistä puolta vuotta neljän seinänsisällä.

Nyt on vasta maaliskuu, yksi parhaimmista suomen talvikuukausista, joten lunta vaan taivaalta alas ja paljon. (tämä ei johdu pelkästään siitä että uudet sukset odottavat käyttäjäänsä vaan esim. lajitoveri saimaannorppa kärsii lumenpuutteesta!)

Yleensä saimaannorpan kuutit syntyvät Nestorin päivän aikaan rauhallisten luotojen ja niemien lumikinoksiin kaivettuihin lumipesiin. Alkuviikosta lumitilanne näytti Saimaalla vielä lupaavalta, mutta viime viikon sateet ovat sulattaneet lumet monilta norppien tärkeimmiltä pesimäpaikoilta. Jo yksikin kunnon pyry voi tuoda ratkaisevan helpotuksen niihin norppaperheisiin, jossa synnytys ei ole vielä käynnistynyt, mutta jo syntyneille kuuteille taivaan apu saattaa tulla liian myöhään.

"Pitkällä aikavälillä paras apu saimaannorpille on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Jos ilmasto lämpenee tätä tahtia, norpalla ei tulevaisuudessa ole minään vuonna riittävästi lunta onnistuneeseen pesintään", varoittaa WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Pohkeet maitohapoilla

Olemme tainneet saada Juden kanssa todella suppean läpileikkauksen Helsinkiläisistä rappukäytävistä. Meilahti ja Töölö eivät kerro mitään rappukäytävistä töölönlahden tuolla puolen..
Eilen vedettiin hyvä läpileikkaus takatöölön sivistysrappukäytäviin. En edes osaa matkia sitä kohteliaan huoliteltua "haloota", jota ovipuhelimissa kuuli.. Ja olisi pitänyt kuvata joka ikinen ihanasti väkerretty ovikoriste, rappukäytävän välituolit tai ne jumalaiset sukunimet joita kaupunkimme on täynnä(esim. Kuningas). Mutta huippu oli persialaiset rappukäytävä matot. Eihän sitä nyt hyvänen aika sentään kotiin mennä kengät jalassa! Siinähän tulee kaikenlaisia bakteereja kadulta ja ulkomaailmasta. Kengät jätetään rappukäytävään persialaiselle käsinkudotulle matolle..
Ensimämisessä talossa tuli vielä nelosessa vastaan mäyräkoira ja ajokoira iloisesti häntä heiluen. "tultiin tervehtimään vaalilehdenjakajia henkilökohtaisesti, vuh!" Huom. Töölössä koiratkin osaavat käyttäytyä. Oltiin Juden kanssa hetken aikaa sanattomia. Sinänsä ennätys koska muuten suu kävi taukoamatta Aiheina mm. Rosen, kannattaako poliittinen tiedostaminen tuoda esiin työpaikalla ja meidäthän olisi ammuttu punaisina sata vuotta sitten.
Nyt arvostaa lehdenjakajia, erityisesti ilmaislehden jakajia - ovet ovat täynnä materiaalista valittavia tarroja, joista osasta ei saa selvää, osa on valikoivia ja osa muuten vain nuivia. Ja missään, miiiiiisssääään ei ole hissiä. Pohkeet kiittävät.
Kylttejä omaan kotiin täältä

Blonin pulu-stoori

Kun Jude kuuli että Elkkillä on ollut pulu-kohtaaminen - ensimmäinen kommentti oli: " ai, yrittikse vääntää siltä niskat nurin?" No arvaus ei ollut sinänsä henkisesti kaukana, koska sama ajatus käväisi myös Elkin(nykyinen metsästäjän avovaimo) itsensä mielessä. Ikävästi vain työkaverit halusivat pelastaa pulun poikasen.

Mutta annetaanpa Elkin itse kertoa:

- Tapahtumapaikka: Kalevankatu 3 porttikongi
- uhri: pulun poikanen (on muuten harvinaista nähdä, sanoi kaupungin eläinlääkäri, ollaan siis melkein julkkiksia)
- asianosaiset: allekirjoittanut ja työkaveri sekä pulun poikasen isä ja äiti
- huolen aihe: pulun poikanen hengittää raskaasti, höyhenet ovat märät, ei liiku.
- ongelma: mitä tehdä? Itse koetin ehdottaa huoltomiehelle soittoa, joka nakkaisi kaverin jonnekin, mutta sain kuulla olevani eläintenmurhaaja..vaikka ainoastaan ajattelin päästää kaverin kärsimyksistään..
- ratkaisu: soitto pieneläinklinikalle - ei vastausta. soitto poliisille, jonka kautta yhteys kaupungin eläinlääkäriin, joka lupasi tulla hakemaan polon pulun pois.
- ratkaisuajatuksia ennen varsinaista ratkaisua: Jossakin vaiheessa suunniteltiin jo pulun ottamista laatikkoon (kuka ottaa, minne ottaa????) ja viemistä Viikin pieneläinklinikalle..mutta onneksi ei lähdetty siihen puuhasteluun, eläinlääkäri sanoi, että äiti ja isä pulut olisivat saattaneet käydä päälle, ja siitäkös riemu vasta urkenisi..
- tulos: pe 9.3. klo 16.08 pulun poikanen oli kadonnut/haettu/lentänyt (epätodennäköistä)
- loppukevennys ja hyvä mieli: pulun poikasen höyhenet olivat kuivanneet klo 15.00 mennessä! Hän selviää ehkä sittenkin!
- miinus: häntä jäivät ikävöimään puluvanhemmat, ellei sitten heitäkin otettu mukaan lääkärille..

Ja kuka vielä sanoo, ettei meillä täällä kaupungissa ole luontokohtaamisia. Eikä tarvitse edes Animal Planettia, tai jotain muuta hc-kanavaa, jossa 400 kiloinen gepardi roikkuu aina 12 kiloisen bambin kimpussa. Joka ikisessä jaksossa.

Voi gsus...

Kannatti herätä tänäänkin! Selvisi taas miksi käyn töissä. Käyn töissä jotta voisin laittaa koko palkkani vaatteisiin, joita auttamattomasti tarvitsen. Tietysti vielä vaatteisiin jotka "hetken ajan kuluttua" sopivat paremmin kuin tänään. Massakausi alkoi naurattaa ehkä asteen vähemmän tänään kuin maanantaina.
Ystismyynnissä on kiva käydä. Ystismyynnissä ei ostamisella ole rajaa. Ystismyynnissä todella säästää ja laittaa rahaa pankkiin(jonkun muun). Ystismyynnissä kaikki vaan on niin järkky halpaa ja hyvännäköistä. Tietty on vielä hauska nähdä Ystiksiä, jotka niin kivasti sanoo että "IIIIiiihaaana! Toi ooon iiiihaaaan täääääyyydellinen!!!!!" "Ja hei toi sun on iiihan pakko ottaa!!"
Tarvitsinko sammaleen vihreän keinoturkisjakun. Ehdottomasti. Entä abouts kymmenen suhteellisen samaa kangasta ja saman väristä(mustaa)trikoopaitaa eri hihapituuksilla ja kaula-aukoilla?Kyyyllä. Entä hassun hauskan, mutta ah niin hyvän näköisen "sadejakun(!)". No tottakai! Tai tarvisinko farkut joiden sopimisesta pohdin vieläkin... Tietty tarvitsin! Koska miksi muuten kävisin töissä ansaitsemassa rahaa.
Suurinta hupia oli myös iso yhteispukuhuone, jossa kelmeän kalpeassa liian kirkkaassa loistevalossa on jo haaste olla puolialasti samaa sukupuolta olevien laiheliinien kanssa mutta kun samaan tilaan saapui laiheliini male, teki se tilanteesta mielenkiintoisen ja päivästä heräämisen arvoisen. (Onneksi työkaverini oli iltapäivällä mitannut takapuoleni metrimitalla asiakkaan pihalla ja todennut että ihan on ookkoo(suora lainaus), niin ei tarvinnut kärsiä epäluulosta ja epävarmuudesta omasta kropastaan.) Raporttia etu-töölöltä "oothan säkin tyttömäinen - tyttömäisyyttäkin on niin monenlaista(suora lainaus)" ja Miss C:ltä odotetaan.

Luukuttaa luukuttaa

No niin. Tänään on liikuttu paita hiessä. Ensin epätoivoinen lenkki töihin. Jännä miten se pieni ylämäki raitiovaunun ikkunasta on iiiiihan erilainen kun reppuselässä yrittää metsäkaurismaisesti loikkia sitä ylöspäin aamusella, ja päätykin näyttämään lyhytjalkaiselta dumbo-normsulta..
Kaikenlisäksi jännitystä päivään lisäsi se että työpaikkamme suihkun ulommaisessa ovessa ei ole lukkoa. Kävin ystävällisesti huutamassa pojille tullessani etteivät pelästy, olen menossa suihkuun.(koska siis wc:t ja suihkut ovat samoissa tiloissa) No, hassun hauskasti kävikin niin että pomo tulikin vasta jälkeeni töihin, eikä siis kuullut varoitus huutoa.. Ja sekunti sen jälkeen kun olen pelastautunut lukollisen suihkun puolelle ns. pukutilasta, revähtää ovi reippaasti auki!
Kumpikohan siinä olisi säihkätänyt enemmän..Voi vaan spekuloida.
Töiden jälkeen luukuttamaan Juden kanssa vaalilehtiä. Neljä hyvää puolta, liikkuminen, sosiaalinen kontakti ja että hyvä vaalilehti tuli jaettua sekä Meikun kauniit rappukäytävät. Oikeastaan melkein kadutti että oli aamulla tultu juostua koska rappusia ylös alas olisi tälle päivälle riittänyt mainiosti. Ei nyt tarvi liioitella sentään.
Jakaminen sujui yllättävän häiriöttömästi. Kukaan ei sylkenyt eikä haukkunut. Päästiin jopa sisään rappuihin. Aina kun oli painanut noin 8 asunnon ovikelloa. Tosin muutamia kertoja odotin että työntäessäni lehteä postilaatikoista(niitäkin on kerrostaloissa muuten hyvin erilaisia) että sormessani roikkuu äkäinen jättiläisrotta mutta ilmeisesti ihmiset ovat rauhoittuneet sekopää eläinten omistamisen kanssa. Mutta kauniita rappukäytäviä, ihania yksityiskohtia kaiteissa, kattomaalauksia ja kattoikkunoita. Ensi kerralla soitetaan ovikelloja ja pyydetään että saadaan ihan vaan kurkata pohjaratkaisua.

Saaristossa tapahtuu kummia

Siiiiiis eiiiikäääää! Nyt on taas Heippa -lapun vuoro, tällä kertaa Laajasalossa. Hnnan ja Jaken porrastasanne taidekoristeluun oli törkeesti kajottu. Iiiihan törkeeeeetä. Istutukset sikin sokin lattialla ja ruusut viety.

Ei mitään rajaa. Toiset yrittää ilahduttaa, ja missä kiitos.

Ilmeisesti alkuvuosi 07 ei ole rappukäytävien vuosi.

Aina niin rakentava homokeskustelu

Homo-keskustelua kannattaa käydä aina silloin tällöin. Ja taas sitä käytiin eilen. Eräässäkin kahvipöytäkeskustelussa kävi ilmi että äänestäjällä oli kaksi syytä valita ehdokkaansa. Toinen oli perintöveron poisto, ja toinen homojen adoptio-oikeuden kieltäminen. Ehdokkaan löytäminen on kuulemma vaikeaa koska kaikkien mielestä homous on nykyään niin muodikasta ja siistiä, ja jokainen nainenkin hankkii homokaverin vaan sen vuoksi koska se on niin "hienoo"..
Saman hengenvetoon piti kysyä haastavana muulta seurueelta että "no onks teidän mielestä sit tosi siistii että homot saa lapsia?!"
Keskustelun pitäisi olla nostettu tietylle tasolle jotta sitä voisi kutsua keskusteluksi mutta paremman puutteessa oli osallistuttava siihen mitä oli tarjolla. Halusi tai ei.

Luonnonvastaisuus. " Se nyt on vaan niin luonnonvastaista eikä normaalia! "
- Yksihuoltaja äiti Loimaallakin oli 70-luvulla luonnonvastaisuus mutta ihan hyvin siitäkin on selvitty. Ja jos ei Ylppöä olisi ollut niin meidät keskoslapset oltaisiin varmaan laitettu patterin päälle lämmittelemään ja annettu happee hiustenkuivaajalla..

"Niillä no vain kaksi äitiä tai kaksi isää, eikä sitä toista ollenkaan"
- No entä leskillä, sairastuneilla, toisen vanhemman hylänneillä? Se että on syntynyt heteroparin siittämänä, ei takaa onnellista lapsuutta. Monissa perheissä lapsi joutuu valiettavasti kasvamaan ilman toisen sukupuolen antamaa roolimallia. Joissakin perheissä roolimalli kyllä asuukin kotona mutta se mallin antaminen vai puuttuu

"Se on täysin sen vastaista mitä meille on opetettu?"
- No mulle on opetettu, että jeesus lapsi syntyi naisesta jota ei edes oltu..hmm..lähestytty "siinä mielessä" TAI että ihminen onkin tullut apinasta. Jos ristiriitaisuus "luonnollisuusteoriassa" tulee jo tässä vaiheessa, mikä sitten on se absoluuttinen totuus ja hyväksyntä.

"Homojen lapsia kiusataan"
- Niin kiusataan muitakin.Valitettavasti. värillisten lapsia, köyhien lapsia, erikoisten lapsia, rikkaiden lapsia, hyviä lapsia, huonoja lapsia.. kaikkia kiusataan. Kiusaamiseen pitäisi puuttua, ei homouteen.

Suomessa elää 15 000 lasta kodin ulkopuolella. Lastensuojelulla ja sosiaaliviranomaisilla ei ole tarpeeksi varoja ja resursseja hoitaa tilannetta niin että kaikki lapset tai edes suurin osa saisi onnellisen ja tasapainoisen lapsuuden. Lapsen edun ja oikeuden pitäisi olla etusijalla päätöstä tehtäessä, ei seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuva epäluulo ja syrhintä.
Norja on tiivistänyt asian hyvin:

Tällä säädöksellä ilmaistaan, että lapsen tarpeet on aina asetettava etusijalle. Jokaisella, joka haluaa toimia sijaisvanhempana, on oikeus tulla arvioiduksi. Tärkeimpinä tekijöinä prosessissa pidetään yksilön kykyä toimia huoltajana ja kunkin lapsen tarpeita, ei henkilön seksuaalista suuntautumista tai siviilisäätyä.

Tiistai viimeinen ennakkoäänestyspäivä

Ennakkoäänestys on alkanut vilkkaana. Hyvä! Toivottavasti innostus jatkuu näissä vaaleissa loppuun saakka. Huomenna on viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Äänestää voi posteissa kun ottaa henkkarit mukaan.
Oskun tunnelmista vaalityön viimeisen viikon käynnistymisestä voi käydä lukemassa täältä.
Ja näiden vaalien parhaimman vaalilehden Maksasukupolvi täältä!
ps. huomenna tiistaina Ajankohtainen kakkonen klo 21.00 - Loimaan Sonera-case.

Älä ota tyttö juoppoa miestä

Miten ollakaan raitiovaunussa oli yksi juopon mentävä tyhjäpaikka vieressäni. "Reissumies", joksi hän itseään kutsui, kysyi kyllä kohteliaasti "saako istua" ja kun vastasin myöntävästi, hän totesi heti perään ettei ole kylläkään "herrasmies". En viitsinyt viljellä turhaan aamusarkasmia ja esittänyt yllättynyttä.
Viiden minuutin yhteisen matkan jälkeen Reissumies sanoi että: "Älä ota juoppoa miestä". Lupasin olla ottamatta. Totesimme kumpikin ettei sellaisen kanssa pärjää, että tietäähän sen sitten miten siinä käy. Aloin miettimään että onko se niin että mies otetaan. Reissumies kyllä vakuutti, että hän pystyisi hankkimaan miehen minulle. Totesin täynnä maanantain optimistia että eiköhän se löydy ilmankin. Reissumies uskoi löytyvän. Tytötteli ja sanoi että olen vielä nuori nainen. Punainen (laina)pipo ja kaikki. (oma henkilökohtainen pipo on työpaikan aulan sohvan alla jonne jouduin sen hädissäni perjantaina potkaisemaan asiakkaan tullessa kahville).
Poistuessani Reissumies ehdotti että istuisin hänen polvelleen. Vastasin ystävällisen tiukasti että " ei kiitos. " Alkoi jankkaaminen. Koko aamuraitiovaunullinen seurasi hieman kiusalliseksi muuttuvaa tilannetta. Reissumies ei päästänyt minua ohitsee, ja piti myös kiinni. Ymmärsin, että jos en itse selviydy tilanteesta, kukaan ei tulisi väliin. Kukaan.

Osaatteko hiihtää? No sittenhän te voitte suksia...

Puhelin soi viime talvena useasti, niin että kun vastasi; ääni toisessa päässä kysyi: " Osaatteko hiihtää? " Jos menit ajattelmatta vastaamaaan: "Kyyllä." Niin ystävällinen ääni toisessa päässä vastasi: " No sittehän te voitte suksia v***uun". Joka kerta yhtä hauskaa. (terkkuja peppikselle costa ricaan)
Talvi on kuulemma ohi. Sehän nähdään. Juuri sen vuoksi tai siitä huolimatta, uhmalla, löysimme Carden kanssa itsemme ns. suksikaupasta hieman ennen sulkemista. Kun olimme jo lentäneet henkisesti ulos monesta kukkakaupasta samana päivänä, kävi jo sääliksi(melkein) Bassea joka sai meidät asiakkaaksi. (hei, asiakaspalvelu on sallittua suomessakin).
Myyjä löytyikin kivasti kesken palvelutilanteen kun C marssi väliin kysymään melko selkeästi missä on suksimyyjät, jonka jälkeen tarkistettuaan tilanteen Basse(hyvä luusto, hyvä ryhti) tajusi fiksuna kaverina, että nyt on parempi suunnata energia tähän kaksikkoon. Johon minä kysyn tarkentavasti että "osaatko sä myydä suksia". Johon B:n oikea vastaus, oikealla äänensävyllä kuului: "Kyllä." Ei selittelyä, ei ylimielisyyttä, ei lässyn-lässyn läätä, vaan selkeään kysymykseen selkeä vastaus.
Ja näin myös oli. C tenttasi. B vastasi. Norppa seurasi. Pinnani oli lyhytkäyrän lyhyemmällä puolella, joten konsepti toimi. (ei otettu niitä joilla voi kävellä jäällä kahville - kahville pääsee paikallisbussilakin jossain toisessa yhteydessä, siihen ei suksia tarvita)
Parissa minuutissa seisoin jo uusien suksien päällä(kiitollisena siitä että kerrankin olin laittanut jalkaani muut kuin eripari yliväri -sukat) ja parissa minuutissa C ja B olivat todenneet että "nämä ne olivat". Sen jälkeen oranget sauvat(yllis) ja tiskille. Maksamisesta tulikin sitten oma shownsa..sitä vaan ihmettelee, että missä se piilokamera on silloin kun sitä eniten(lue:vähiten) kaipaa??
Monot jalassa, lunta odotellessa.

Idols-ryyppäyspeli viikonlopulle (vastuullinen)

2.3.2007, 09.31
Idols-kisa sattuu korviin ja mieleen, mutta ei huolta: Polttopisteessä kehitettiin ryyppäyspeli, joka tekee kisan seuraamisesta siedettävää. Samalla vilkaistiin sivusilmin päivän lööppiaiheet läpi.
Näin menee Polttopisteen eilen illalla kehittämä Idols-ryyppäyspeli:
Joka kerta kun joku tuomareista käyttää sanaa vedit, juodaan lasi maitoa (Polttopiste kannustaa vastuulliseen elämään).
Jos jompi kumpi juontajista käyttää sanaa vedit, maitolaseja juodaan kaksi.
Jos tuomaristo sanoo prikulleen sanatarkasti ”sä vedit ton tosi hyvin”, maitolaseja kumotaan peräkkäin kolme.
Jos joku peliin osallistujista sanoo seuraavana aamuna ”vedettiin tosi hyvät lärvit”, kilpailu alkaa uudestaan.
American-Idolissa on bonuksena se, että kilpailijat osaavat laulaa. Sinne on jo kehitetty oma kisansa.
Sitten päivän lööppeihin: Ilta-Sanomat veti tosi hyvin (kluk-kluk-kluk) Idols-draaman esiin. Nyt herisytellään kansan syviä tuntoja aivan samoin kuin hevi-Kristian eilen illalla. Kertalaululla naisten uniin. Vielä kun mies tekisi hiuksilleen jotain.
Lapin perukoilla ei haluta jäädä Kauhavasta jälkeen. Nyt pitäisi enää tietää, millainen on Iltalehden kertoma ”säiliöllinen jäteauto”, johon yksi draaman uhreista törmäsi. Tai siis kysytään näin päin: millainen on säiliötön jäteauto. Toi ei ollut nyt oikein hyvin vedetty (kluk-kluk-kluk).

Lievä luiki -häiriö

Hyvä kieli on kaunista ja kiinnostavaa. Sitä voisi lukea ja kuunnella tuntikausia. Hyvä kieli vie kuuntelijan tai lukijan mukanaan.Hyvä ja mielenkiintoinen kieli ei pelkästään toista jäykästi oikeinkirjoitussääntöjä mutta mielenkiintoinenkin sanoma saattaa peittyä kirjoitusvirheiden tai huolimattoman kielen alle. Ja sehän on sääli se!
No, tämä blogi on asultaan puhemainen. Valitettavasti jo ajan puutteenkin vuoksi. Mutta myös kirjoittajan taidoilla ja valitulla muodolla on osansa asiaan. Silti, rajansa kaikella. Ai mistäkö tämä tuli mieleen. Voitte tarkistaa, kun laitatte googleen hakusanaksi "Valikone".
# 5 suosituinta avainsanaa
loimaannorppa
valikone
anna karenina baletti
minkki p
susan kuronen

Perjantain linkkiVinkiksi..eeh ainakin persoonallinen: Outi Alanen.

Naistenpäivä -kirje

Naistenpäivän kunniaksi haluan julkaista kirjeen jonka sain tänään postissa, ja samalla toivottaa hyvää naistenpäivää kaikille, sukupuoleen tai huumorintajuun katsomatta.

Ja palanen historiaa:
Kansainvälinen naistenpäivä on kertomus tavallisista naisista, jotka ovat luoneet historiaa. Päivä liittyy naisten vuosisatoja kestäneeseen taisteluun oikeudesta osallistua yhteiskuntaelämään tasavertaisesti miesten kanssa. Antiikin ajan Kreikassa Lysistrate johti naisten seksilakkoa, jonka tarkoituksena oli saada miehet lopettamaan sotiminen. Ranskan vallankumouksen aikana pariisilaiset naiset marssivat Versailles'hin vaatimaan yleistä äänioikeutta taisteluhuudoin "vapaus,veljeys, tasa-arvoisuus."
Tänään YK:n toiminnan pääperiaatteena on se, että kaikkein vaikeimmille sosiaalisille, taloudellisille ja poliittisille ongelmille ei voida löytääpysyviä ratkaisuja, ellei naisilla ole täysiä osallistumismahdollisuuksia ja enemmän vaikutusvaltaa.
Linkki.