Pysäköidä voi niin monella tavalla. Keskelle pihaa jättäminen on yksi tapa. Sitä on meidän pihapiirissä suosittu viime aikoina. Ei sitä jaksa aina seinustalle saakka. Pyöräkellarista puhumattakaan. Pihalelut meillä jätetään myös pitkin nurmikkoa. Yleensä ne ovat siellä levällään ensi lumeen saakka. Sitten talkooväki kerää ne vartavasten rakennettuun kannelliseen säilytyslaatikkoon.ps-lisäys: Missä on Kielipoliisi? Noloa, että täällä on ollut varta vasten kirjoitettuna yhteen useamman päivän.
5 kommenttia:
Kai minäkin pysäköisin keskelle pihaa, ellei siinä luultavasti ajettaisi yli...
Miten alas sitä voikaan vajota... Kommenttitäkyjen pitää olla parempia. Paljon parempia.
Heiheihei! Kyllä ne sitten päiväkodissa ja koulussa opetetaan. Ei kotona taaaaarvi. :P
Hyi! Päinvastoin! Vanhempien pitää tuottaa lapsille pettymyksiä (jotta kestävät niiden nostattamaa stressiä aikuisina), ettei niistä kasva psykopaatteja! Ei kasvatusvastuuta voi ulkoistaa. Perhe vetää rajat lapselta sallittavalle käyttäytymiselle: pitää olla linjassa pväkodin ja koulun kanssa. Nyt kuitenkin pyörän sijainnille voi olla mitä ihmeellisimpiä muitakin syitä kuin piittaamaton kasvatus.
Joku, ei meillä edes naarmuteta keskelle pihaa jätettyä omaisuutta.. ;)
Anonyymi, Hanna oli sarkastinen. Mutta jos nyt vielä jatkan sen verran, että meillä on tässä taloyhtiössä mukavat pyöräsuojat, jonne sekä aikuisten että lasten pyörät voi laittaa käytön jälkeen.
Kysehän ei ole isosta asiasta, ja voihan olla että esim. pyörän käyttäjä on tarvinnut äkillistä sairaalahoitoa ja siksi pyörä on kiireessä jäänyt keskelle pihaa.
Lähetä kommentti