perjantaina, tammikuuta 28, 2011

Noita kuuluu rakentaa itse

Työpaikkani sijaitsee lähellä "sisustuskauppa Mokoa". Nyt kun kyseinen liike on ollut helpommin saavutettavissa ja hintatasoa on tullut seurattua kovinkin pitkään, en ole paikasta yhtä viehättynyt kuin joskus menneinä vuosina. Tarjonta tuntuu kalliilta ja valikoima suppeahkolta, en myöskään pidä siitä, että rikkinäisiä tavaroita myydään alennuksella, etenkään jos niistä puuttuu paloja ja alennus on siltikin 20 % luokkaa. Myös lounasruuan hintaa on kohotettu tässä parin vuoden aikana sitä vauhtia, että paikka on mennyt boikottiin, ja enää vain hyvien ystävien seura nostaa tason paikan vastaamaan hintakehitystä. Mutta mitäpä siitä - kaupanteko perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin.
Tänään tein kuitenkin Mokosta löydön. Metsolan linnut saavat uuden laudan. Edellinen hinta kyseiselle laudalle oli lähempänä kolmeakymmentä euroa mutta kun ne eivät näyttäneet liikkuvan, niin kerrankin hinta oli alennettu kohtaamaan minun kukkaroni. Uuden lintulaudan sai mukaansa viidellä eurolla!  Kohtuullista sanoisin minä. 
Työpaikalla ostokseni herätti suurta kiinnostusta. Ensimmäinen kommentti toki oli että "noitahan kuuluu tehdä ite". Jouduin toteamaan, että viidellä eurolla saisi korkeintaan narun koko rakennukseen tarvikeaineista ja työkaluista puhumattakaan.
Ehostusta uusi lauta toki kaipaa. Laitan sitten uuden kuvan kun olen saanut sen maalattua ensi vuoden trendiväreillä. Ei taida tulla vielä ensi viikon aikana.
ps. remontti hommia voi seurata tarkemmin Harrastelijat Harjulla blogista. Vaikka toki kerron uuden kodin kuulumisia täälläkin, en viitsi nakuttaa kaikkia näitä sivuja täyteen kakkosnelosta ja öljypoltinta ;)

torstaina, tammikuuta 27, 2011

Ilman sokeriakin pystyy juomaan kahvia

Mitääh, eikö ketään kiinnosta "mitä sille sun sokerinkäytön lopettamiselle kahvissa on tapahtunut?" Kiitos, kysymästä. Kerrotaan.
Sille joka ei koskaan ole aiheesta kuullutkaan, kerrottakoon että olen jo kerran aikaisemmin koittanut lopettaa sokerin käytön kahvissa, joka muistaakseni kesti epämääräisesti viikon verran ja päätyi siihen etten välttämättä halunnut koko kahvia, jos sitä elintärkeää sokeria ei siihen saanut.
En ole sen kummemmin asian kanssa paininut mutta lokakuussahan sain idean yrittää uudelleen, ja kuulkaahan, se on toiminut! Minusta on tullut sokerivapaa kahvinjuoja. Sen vuoksi tuskin kukaan sokerinviljelijä jää työttömäksi, ja lupaan ostaa vaikka paketillisen reilun kaupan sokeria, jotakin hyvää leipomusta(sitä odotellessa...) varten mutta turhasta kahvin makeuttamisesta ollaan päästy. Eikä siihen kuulkaa mennyt kuin muutama viikko, ja varsinaiseen rutiiniin ehkä kuukauden verran.
Toivon kuitenkin että verensokeri arvoni kiittävät minua tästä suorituksesta tulevina vuosina. Työpäivän aikana saattoi ennen isoon mukiin sujahtaa kaksikin sokeripalaa ja kyllähän siihen tummapaahtoiseen latteen piti sokeria sujauttaa viikonloppuaamuisin kotonakin. Loppuaikoina tosin huomasin, että sokeria meni vähemmän ja vähemmän, joten ehkä siitä tulikin ajatus, että sen voisi kokonaan lopettaa.

maanantaina, tammikuuta 24, 2011

Jeanne d`Arc ja Marrakesh

Ensimmäinen kuukausi uudella paikkakunnalla, uudessa kodissa ja vanhassa talossa on ylittänyt odotukset jo nyt. Toivotaan, ettei tämä lähinnä heijastele odotusten tasoa...
Mutta positiivisen vireen, joskin tämän hieman erikoisen kaaoksen keskellä ovat saaneet aikaan ystävät.  Ystäviä on nimittäin jaksanut jo nyt raahautua tänne maalle, raitiovaunun tavoittamattomiin. 
Olin henkisesti valmistautunut, että "sitten kesällä" ja "ehkä vähän myöhemmin" -vierailuihin mutta monta kulkijaa on jo löytänyt tiensä tänne Metsolaan. Muutamat aivan yökylään asti. 
Tämä aasinsiltana seuraavaan tee-esittelyyn. Ystävien tuomana tuliaisiksi tuli teetä suoraan Eerikinkadulta. Olen melkein päivittäin mennyt bussilla tämän houkuttelevan teeliikkeen ohi, mutta en ole koskaan ottanut asiakseni käydä siellä. 
Nyt pääsin vihdoin maistamaan ja haistamaan kahta varsin erilaista mutta yhtä hyvää yhdistelmää. Jeanne d´Arc tuoksuu aivan ihanalta. Hieman ehkä omenaiselta ja tuoksutellessani sitä, se saakin minut hymyilemään ja muistamaan Hubba Bubba -purkan.   Marrakesh puolestaan tuoksahtaa hieman arvokkaammalta mutta kuitenkin puhtaalta, lempeältä ja ihanan raikkaalta. Se onkin marokkolaistyyppinen minttutee, johon on yhdistetty vihreää kiinalaista gunpower teetä.
Kiitos Papunen erittäin paljon. Kun sinun raikkautesi ja hienolaatuisuutesi, eivät ole täällä ilahduttamassa niin Marrakesh ja Jean d´Arc ovat. Kumpaakin ovat jo ehtineet nauttia ja kiitellä muutkin.

torstaina, tammikuuta 20, 2011

Ihana talvi - murteella tai ilman

Herätessäni katsoin lumisia kuusia ja miten kauniita ne olivat lumen peittämine oksineen. Samoin pihalla olevat omenapuut pysäyttivät hetkeksi hengähtämään ja katselemaan talven kauneutta.
Vielä ei ole  siis otsasuoni napsahtanut lumitöiden kanssa mutta ehkä sekin päivä tässä kevään edetessä tulee. Itseasiassa olen vielä talviaikataulustani jäljessä ja odotan sitä päivää kun pääsen sukset jalassa hiihtämään, joten antaa tulla lunta vaan!


Ihana talvi - (Heli Laaksosta mukaillen - tullut sähköpostiin kiertokirjeenä)

Tammikuu 1. klo 17.00

Lunt satta! Lumi o sit kaunist!
Luanto tule kaunim valkkoseks ja miäli piristy,
ku ei ol enä nimpal pimmiä. Mää tei itellen kuuma rommitoti ja mää
istusin ikkuna äären kattoma hiutaleitte leijumist maaha. Tosi kaunist.


Tammikuu 2.

Mää heräsi ja kattosi akkunast pihal.

Koko maisemam peitti uus puhtavalkone lumi.

Hiano näky! Jokasel puul ja penssal o valkone kaapu. Mää tei talven
lumityä
ja nauti joka kolallisest. Mää kolasi sekä piha et jalkakäytävä
Myähemmi
päiväl tielaitoksse aura auras tiä ja tyäns lume piha ette.

Kuljettaja naureskel mul ja vilkutti. Määki vilkuti hänel ja kolasi
piha


Tammikuu 3.

Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o parikytä astet.

Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost.
Mää tei lumityä ja taas ku mää sai tyä
valmiks, tuli aura-auto. Lumi ol täl kertta ruskian harmaat.


Tammikuu 4.

Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane taas
kiristys.

Kaatusin perssellen postilaatikom eress. 22 eurom
poliklinikkamaksu, mut onneks mittä ei ollu poikki.
Sääennustus lupas lissä lunt.


Tammikuu 5.

Viäläki nii kauhja kylm. Pittää osta maasturi, et mää päässe töihi.

Auto liukus päi kairet ja oikkia etukulma meni aika pahaste kassa.

Viime yän sato reilu 15 sentti lunta. Auto o iha sualas ja kuras.
Tiaros  ol  lumitöit tänäpä.
Se perkele aura ajo ohitte kaks kertta.


Tammikuu 6.

26 astet pakkast. Lissä tota perhana lunt.

Pihal ei ol yhtäm puuta tai pensast, mikä ei olsis vahinkoittunu.
Sähkö oliva poikki melkke koko yä.
Mää yriti pittä talo lämpimänä kynttilöil
ja pensalämmittimel, joka kylläki roiskas hiuka yli, syttys tule ja oli
poltta koko talo.
Mää sai onneks matol tukahrutettu liäki, mut mää sai toise
aste palovammoi kässi ja silmäripse ja kulmakarva palova.
Auto karkas käsist matkal poliklinikal ja hajos  lunastuskuntto.


Tammikuu 7.

Tota vitunperkele valkost paska tule koko aja.

Kaik perkele vaatte pitäsis olla pääl, jos halu käyrä postilaatikol.

Jos mää saa kässi sen saatanan kusipää, mikä aja tota aura-auto,
niin mää revi silt syräme rinnast! Se o ain varma kulman taka kytikses
ja orotta, ku mää saa piha puhtaks!
Sähkö ova viälki poikki.
Vesijohro jäätys ja näyttäsis silt, ettei katto kestä tol lume paino.


Tammikuu 8.

Saatana, 12 perkelee sentti uutta vitu lunt ja vitu ränttä ja vitu
jäät, ja herra yksinäs tiättä mitä paska sitä taivast viime yän tuli.

Mää yriti ossu aura-auton kuljettaja jäähakul, mut see pääs pakko.

Auto ei  lähre käyntti. Mää luule, et must on tulos lumisokkia.
Mää em pysty liikuttama varppaitan. En ol nähny aurinkko montte viikko.
Ennusteis luvata lissä lunt. Viima tekke ilma purevaks. Perkele, mää muuta
Espanja, tai ainaki Tampereell.
Vitutta nii perkeleste! Saatana lumi ja koko talv.


maanantaina, tammikuuta 17, 2011

Ai kylppäri?

Terveisiä remontointi- ja sisustusmaailmasta. Paljon energiaa kuluu koneen ääressä sekä päänsisällä mutta varsinaista konkreettista ja näkyvää edistystä ei ole vielä tapahtunut. 
Sisäkylpyhuone on siis vielä samalla mallillaan. Paitsi henkisesti. Huomaan myös olevani paljon kiinnostuneempi tulevan huoneen rakenteista ja syntyvän tilan muodosta kuin pyyhekoukuista kiinnitysmekanismeineen.. Odotukset ovat korkealla yläkerran rappusten ja seinälevyn takaa löytyneen oven suhteen. Yläkerran rappuset haluaisin jättää esiin tuomaan suihkutilaan hieman elävyyttä, ja tuon löytyneen oven haluaisin siirtää kellarin oveksi näkyviin..
 Taidan laittaa projektikalenteriin merkinnän toukokuulle. Kyllä - se tuntuisi hyvältä kuukaudelta kylpyhuoneen olla kunnossa. Kun aikajanan toinen pää on tiedossa mutta ei kuitenkaan ihan ensi viikolla, ei tarvitse hosua mutta on sentään selkeä tavoite, jos joku kysyy. Eihän sen toukokuunkaan ei olisi niin väliä. Vettähän tässä  säästyy kun ei ole jatkuvasti turhaan lotraamassa...

keskiviikkona, tammikuuta 12, 2011

Supershopping - pyytämättä ja tilaamatta

Kotipostilaatikkoon oli  eilen tullut pakettikuori. Talouden miespuoliselle suunnatusta lähetyksestä tupsahti "laihdutussaippua" ja 13 euron lasku. Pari minuuttia päivässä, ja appelsiini-iho olisi mennyttä ja senttejäkin olisi nopeasti kadonnut vyötäröltä ja reisistä.
Houkuttelevista lupauksista huolimatta, paketin saajaa kyrsi. Ensimmäisenä ajatuksena oli lähettää vastapalveluna asiakaspalveluun paketillinen silakoita, ja lasku perään. Silakat jäänevät lähettämättä mutta yrityksen toimintatapa harmittaa. Illalla myöhään kotiin tullessaan ei halua löytää postilaatikostaan ylimääräistä krääsää. Jo pelkästään aiheellisissa lippulappusissa on tarpeeksi tekemistä. Saippuan lähettäminen takaisin Tallinnaan ei ole huvi, joka ensimmäisenä tulee mieleen kun vapaa-aika koittaa.
"Tilauksensa" voi peruuttaa vain lähettämällä palasaippuan siis Tallinnaan. Mikäli saippuan lähettää jonnekin muualle, Supershopping ei voi kuulemma taata että tilaus peruuntuu.
Jos kyseinen markkinointitapa yleistyy, pitänee hankkia suurempi postilaatikko. Samalla viikolla voi tupsahtaa postilaatikkoon laihdutussaippuaa, saapassukkia, rypistymätön penkinpäällinen, kaljuuntumisesto-geeliä, linnunsiemeniä, autovahaa, ihmeitä tekevää huuhteluainetta, ternimaitokapseleita ja punkkipihdit? Kenellä on aikaa ja mahdollisuutta palautella tavaroita, joita ei ole edes tilannut, saatika jos postilaatikkoon pitäisi mahtua myös päivän lehti ja ne aiheelliset laskut.

Kuluttajaneuvonnan yhteyteystiedot

Myös muilla on ollut ongelmia kyseisen yrityksen kanssa:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9320101

http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/566333-supershopping-fi.html

tiistaina, tammikuuta 11, 2011

No jos vaikka vähän jotain laattaa ja maalia..


"Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa.." Ei mikään mutta kun olen aivan varma, että jos tässä puolen vuoden sisällä en keksi kylpyhuoneeseen ratkaisua, aletaan sitä tarjoamaan ulkopuolisten toimesta. Mikä sinänsä ei pian ala tuntua yhtään hassummalta vaihtoehdolta..
Täytyy kyllä tunnustaa, että samoin kuin verhotangot ja vieläpä niiden kiinnitysmekanismit, myös hanat ja suihkut eivät lukeudu suurimpiin kiinnostuksen kohteisiini. Maalaminenhan on hauskaa. Tapetoinnistakin tulee varmasti ikimuistoista mutta hanat, laatat, allasmallit ja suihkunurkkaukset..*huoh*
Älkää käsittäkö väärin. Arvostan todella paljon yksityiskohtia ja muotoilua - en vain ole niitä ihmisiä, jotka nauttivat ajan käyttämisestään suihkutankojen ja sulkuventtiilien parissa.
Kenenkään on turha marista tässä maassa, ettei meillä ole vaihtoehtoja. Ainakin erilaisia suihkumalleja on enemmän kuin yksikään ihminen ehtii elämänsä aikana kaivata.. Verkkokaupoissahan niitä on sitten lisää mutta olen ehtinyt vasta puuduttamaan itseni alan liikkeissä. Tosin - myönnettäköön, että esim. Venuksen Kylpy liikkeessä, jossa tänään vierailin, oli hyvää ja ystävällistä palvelua. Se jos mikä tekee monestakin tuskallisesta tapahtumasta jopa ihan siedettävän.




tiistaina, tammikuuta 04, 2011

SIKA Siististi cuul

Express Bussin mainokset ovat jo vuosia aiheuttaneet monelle puistatuksia. Halutessaan nuorentaa imagoaan trendikkääksi, Express Bussit palkkasivat keulahahmokseen -70 luvun anarkistinuorukaisen reggaemyssyineen, ja päättivät bussillamatkustamisen olevan "siististi cool".  Nyt, muutamia vuosia myöhemmin, nuorekas vaeltaja istuu jo keinutuolissa, pikku possu sylissään, ja EB(näin ystävien kesken) onkin "SIKA siististi cool".  Olisinpa halunnut olla kehittämässä ja myymässä tuota konseptia...
Oli miten oli, olen saanut tutustua tähän siististi cuuliin systeemiin nyt uuden työmatkareitityksen vuoksi. Eikä se ole hassumpi. Kotoa pysäkille pyrähtää 10 minuutissa, sikacuul tulee ajoissa ja matkalla ehtii ottamaan torkut, lukemaan sähköpostit tai vaikkapa ihan vain pohtimaan maailman menoa. Ns. pitkän matkan bussin etu on ettei se pysähtele minuutin välein vaan huristelee motaria pitkin tasaisesti, eikä kukaan huuda kännykään. Ja suomalainen nauttii kun istuakin saa ihan yksin. Junamatkalaisille tiedoksi; tänäänkin bussini oli jopa minuutin etuajassa perillä. Taitaa se sittenkin olla SIKAsiististicuulia näinä aikoina..

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...