sunnuntaina, joulukuuta 12, 2010

Piharuokailijat lempipuuhassaan

Talon luovutuksen yhteydessä, ystävälliset ja sydämelliset myyjät jättivät meille paljon tarpeellista. Eivätkä vähäisemmät näistä suinkaan olleet lumikola ja -tuuppari, vaikkakin täällä on satanut lunta huomattavasti vähemmän mitä pääkaupunkiseudulla.
Puuvajasta löytyi myös suurikokoinen lintulauta, sekä entisen omistajan tyttärentyttären 3. luokalla tekemä lintulauta. Historiaa ja perinteitä arvostavana ihmisenä valjastin ne oitis hyötykäyttöön.
Turhanpanttina laudat eivät suinkaan ole olleet. Kovia ovat näiden huudien siivekkäät syömään. Aamurutiineihin kuuluukin lintulautojen täyttö, ja vaikka miten täyteen ne laittaisit, ovat ne illalla kotiin tullessa tyhjiä. Onneksi on viikonloput, että edes hieman pysyy kärryillä, kuka niitä jyviä oikein popsii.

3 kommenttia:

Nora kirjoitti...

Kyllä on ahmija löytänyt paikalle.
Mutta hyvä, että siellä on silti vain lintuja, eikä oravia.

Norppa kirjoitti...

No onhan tää vähän kimuranttia hommaa kun oravat ja harakka viimeistään ahmii kaiken mitä vain irti saa mutta milläs niitä vahdit, kun on päivätyökin.
Ehkä ensi vuonna pitää satsata ruokinta-automaatteihin, koska joku jo pelotteli hiirillä ja rotillakin mutta ehkä mä nyt keskityn tässä alkuvaiheessa vain ajatuksellisesti tuohon lintujen ruokintapuoleen. Etenkin kun kissa ei ole tilauksessa.. ;)

ps. mun joulukaktuksen kukat näyttää jotenkin merkillisiltä.

Nora kirjoitti...

Onhan noita, jotka pelottelee, mutta ei kai sitä kannata reagoida kuin vasta sitten, kun niitä näkyy. Olishan ne rotat ja hiiret jo roskien kimoussa, jos niitä olis, eikö?

Mun joulukaktuksen kukat tippui Rukan reissun aikana, mutta orkideat on vieläkin villinä ja pukkaa uutta kukkavartta.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...