Joulukuusi. Mistä puskista se nyt tuli? No, tuli mistä tuli - mielessä käväisi, että huomenna voisin sen jostain hakea, tai - ehkäpä, jopa odottaa lauantaihin.
Tai tiedänhän minä mihin tämä liittyy. Joulu on lyhyt. Paras aika on sitä odotusta ja rauhtoittumista. Kun pitkien päivien keskellä ei oikein ehdi rauhoittua, eikä oikein odottaakaan sitä rauhtoittumista - yrittää ennakoida. Että jos vaikka sen kuusen toisi sisään nyt, ja pari joulukukkaa ja polttaisi kynttilöitä, niin ehkä siinä olisi sitä loppuvuoden juhlaa kerrakseen. Ylimääräisiä vapaapäiviä ei ole vielä kertynyt ja aatto muine pyhäpäivineen taitaa mennä hieman ympäriinsä ajeluksi. Kaiken lisäksi huolestuttaa norppaisoäidin kunto - Grand Old Lady ei ole aivan parhammaissa terässään. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Kun vanha rouva on heikossa kunnossa, on nuoremmalla sukupolvella joulupallo hukassa.
Ajattelin siis ratkaista tämän mieltäni kaihertavan asian konkreettisesti. Menen ja haen kuusen. Jostain.
Jalkaa ei taida olla..eikä koristeitakaan mutta eihän tässä niitä ollakaan hakemassa, vaan kuusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti