Olisi kiinnostavaa, jos huonekaluissa lukisi kuka ne on tehnyt, missä ne ovat olleet, ja mitä on ajateltu kun kyseistä huonekalua on kunnostettu. Alan vähitellen ymmärtää vanhoja ihmisä, jotka ovat lyijykynällä kirjoittaneet pöytien tai lipastojen pohjaan, tai niin kuin meillä Loimaalla on tapana; maalinteippiin, huonekalujensa alkuperän.Mutta alkuperää kiinnostavampaa olisi tietää, miksi jokin lista on kiinnitetty 50 naulalla kun kaksikin olisi riittänyt tai hylly jätetty vinoon vaikka sen olisi saanut suoraankin, tai miksi jokin sivulauta on täynnä reikiä, vaikka ne samalla vaivalla maalatessa olisi voinut kitatakin.
Kuvahaasteen yhtenä aiheena oli viimeisin sisustushankinta. Se on sarjastani: Todelliset ja Epätodelliset Löydöt. Tämä pieni kaappi on menossa kylpyhuoneeseen..tai keittiöön..tai saunaan..tai yläkerran wc:n kaapiksi. Ihan heti ei tarvitse päättää mutta hyvä siitä tulee kunhan sitä ensin vähän hioo ja maalaa.. Kaapin taakse aion kirjoittaa maalarinteippiin, mitä ajattelin(kehysriihtä ja työttömyysturvaa) kun kunnostin sitä.
2 kommenttia:
Mummoni ja taatani huonekaluissa lukee kaikissa nimi ja osoite. Tulivat evakkoina Karjalasta kaksi kertaa. Hellyys putkahtaa aina kun ne näen...
Kiva kaappi!
Minullakin on pari huonekalua jotka olivat isoisoäitini pienessä mökissä maalla ja vieläkin katsoessani niitä tulee lämmin muisto siitä, missä kohdassa pientä huonetta ne olivat ja myös muisto niistä ympärillä olleista ihmisistä.
Tietysti nykyään teksti olisi hieman tunteettomampi: "Haettu Espoon Ikeasta. Valtava ruuhka. Pakkauksesta puuttui kaksi ruuvia. Söimme pinaattipannaria, se oli luomua."
Lähetä kommentti