Lippu joulukuuseen & George Clooney

Yöpöydälläni(mikä itseasiassa on tuoli) on pyörinyt pitkään ja kärsivällisesti Anna Politkovskajan Venäläinen päiväkirja. En ole saanut tartuttua siihen. Olin jo palauttamassa sitä takaisin kirjastoon mutta tuli toisiin ajatuksiin. Matkalla avasin kirjan summamutikassa ja eteeni avautui kohta: "Ovelleni koputetaan. Olen hotellissa Nazranissa. Oven ulkopuolella on vanhuksia jonossa. He ovat Ingusiassa kadonneiden äitejä ja isiä. He kertovat, että ihmisiä teurastetaan kuin karjaa. Federaation joukkojen tunnistamattomat osastot ajavat kaduilla yötä päivää. -- Näimme naamioituneiden sotilaiden kiskovan nuoren pojan ulos edessä olevasta autosta. He paiskasivat hänet maahan ja ampuivat niille sijoilleen, vaikka hän ei vastustellut lainkaan." Suljin kirjan ja päätin ottaa sen takaisin yötuolilleni.
Kirja tuli mieleen kun luin tänä aamuna Hesaria(17.3.B7). Valko-Venäjällä poliittinen vanki Siarhej Kavalenka on ollut viikkoja syömälakossa ja hänen äitinsä kertoo poikansa kasvojen kuihtuneen ryppyisiksi poimuiksi pääkallon ympärille. Kavalenka oli mennyt kiinnittämään Valko-Venäjän kansallislipun Vitebeskin torilla vuonna 2009. No, liikkumisrajoitustahan siitä sitten rapsahti. Mutta kun rajoitusta vahtineet miliisit raportoivat kuusiterroristin myöhästyneen kolme kertaa kotiintuloajoistaan, heilahti rikolliselle häkkiä parin vuoden verran. Nyt ollaankin siinä tilanteessa, että Kavalenka ennemmin kuolee periaatteensa vuoksi kuin antaa mielivallalle periksi.
- Miksikö minä tästä blogitan? No siksi, että ystäväni sanoi sen edellisviikolla ääneen, mitä itse olen usein miettinyt. "Musta on aivan käsittämätöntä, että me annetaan sen kaiken tapahtua." Olisin halunnut heiluttaa räikkää ja huutaa megafoniin, että "juuri tuota mäkin aina pohdin ällistyneenä". Miten me ollaan  tässä aivan naapurissa, ja meitä ei haittaa?
Eilen koin myös hetken, jota en taas osannut etukäteen ennustaa. Olisin halunnut olla George Clooney. (Prepe komppaa tässä kohden?) Clooney pidätettiin eilen Washingtonissa Sudanin suurlähetystön edustalla. Isänsä kanssa, mikä sekin oli mielestäni sympaattista. En tiedä saisinko norppa-Äitiä lähtemään kanssani mielenosoitukseen...

Mielenosoittajat syyttävät Sudanin presidentti Omar al-Bashiria humanitäärisen kriisin pahentamisesta ja ruoka-avun perille pääsyn estämisestä maan eteläosassa Nuba-vuoristossa.(yle)

Milloin Helsingissä on viimeksi ollut rauhanmarssi? Entä mielenosoitus ihmisoikeuksien puolesta? Näitä mietin tänään.

Venäläisen päiväkirjan takakannesta:

"Ihmiset sanovat usein, että olen pessimisti, että en usko Venäjän kansan voimaan ja että Putinin vastustaminen on minulle pakkomielle ja ainoa päämäärä. -- Jos ihmiset luulevat saavansa lohtua 'optimistisesta' ennusteesta, antee heidän uskoa siihen. Tuo tie on ehdottomasti helpomi mutta myös kuolemantuomio lapsenlapsillemme.