Yksi asia usein johtaa toiseen. Työpöydälleni ilmestyi Väyrys-kuppi. Tilaamatta ja pyytämättä. Mutta epäkaupallinen ja ekologinen. Itse tuunattu. Mutta voi miten "
Onks sulla tollanen?!" -huudahduksia on riittänyt. Kädestä pitäen on pitänyt vakuuttaa että "tämä
ei ole aito".
Ja onhan noita kuppeja maailmallakin ja jotta tästä työkaverini viehättävästä eleestä olisi poikinut jotakin elämää suurempaa - piti itsekin osallistua.
2 kommenttia:
Mä oon silti NIIN kade! Kai sä otat sen mukaan Tahkolle? MinkkiP
Tai sitten meille tulee mukaan jotain vielä hienompaa! Kyllä, se ON mahdollista!
Lähetä kommentti