Hankin kuukausi sitten kierrätyspalstan kautta yli 50 vuotta vanhan pöydän ja tuolit keittiöön. Vuosien aikana tuoleilla oli istuttu kerta, jos toinenkin ja päällys odotti vapautusta autuaammille kangasmaille. Eipä muuta kuin kangaskauppaan. Taitaa muuten olla kauppa, jossa elämän aikana on tullut vähiten vierailtua.
Olin jollakin käsittämättömällä optimismilla ajatellut, että päällystän tuolit itse. Sinänsä se ei välttämättä ole vaikeaa mutta ensinnäkin jo kankaan leikkaaminen, jossa on sekä pysty- sekä vaakaraitoja, vaatii keskittymistä. Myös nurkkien taittaminen (kädettömälle) ensikertalaiselle saattaa tuottaa oletettua enemmän tuskaa.
Naapuri tarjoutui avuksi. Vaikuttavine kangassaksineen sekä kunnon niittausvälineineen. Hieno apu olikin, sillä avun askarrellessa, tuolin omistaja istui koira sylissä vieressä ja katseli. Nokkelat ehdotukset olivat vähissä.
Olisin varmasti saanut tuoleihin niitattua uuden päällyskankaan mutta en aio kuvitellakaan, että niistä olisi tullut neljää samanlaista, tai etteikö olisi ollut kankaan leikkaamisen jälkeen mahdollista, että samaiseen kangaskauppaan olisi joutunut lähtemään toiselle kierrokselle.
Vaihtariksi naapuri sai muutaman metrin koira-aitaa. En ole ollenkaan varma, että vaihtokauppa oli tasapuolinen mutta ehkä tässä ajan kanssa voi sitten taas puolestaan jeesata muissa asioissa. Mutta hyvä tuli.
8 kommenttia:
Hienot!
Tosi kiva tuo kangas! Mä en osaisi edes kuvitella tekeväni mitään tuommoista itse, joten propsit jo yrityksestä.
IHANAA! Superia, tommonen. Ja hienot tuli, että onnittelut naapuriin. Kyllä on taitava!
Ja koira-aidastakin tulee varmaan hieno!
MissJenny, ainahan sitä vastoin parempaa tietoaan voi kuvitella mitä vain. Mutta se olen ainakin oppinut, että niin tapetissa kuin leikattavassa kankaassakin olisi hyvä olla mahdollisimman vähän kohtia, mistä muut voivat päätellä, onko kuvio "oikein, suorassa tai samanlainen muiden kanssa".
Hanna, välitän kehut aidan toiselle puolelle - ja lopullisessa aidassa on varmasti vielä vähän hiomista, koska sankari sai pari päivää sitten aivan uuden itsetunnon puuskan ja ihan muina kavereina livahti meidän puolellemme portin raosta. Sähän tiedät, vitsikästä.
Kas, tarviitteko jämerää auktoriteettia pitämään naapurin Rekku kurissa? Minulla olisi kokemusta.
Miika, täysin vastaava tilanne ja vielä hyvin paljon Rekkua muistuttava habitus tälläkin kaverilla!
Ohhoijaa, kylläpäs taas hymyilyttää.
Eipä silti, tänään sanoin pihallamme vierailevalle naapurin kissalle - melko hyvin voivalle sellaiselle - painokkaasti "jaahans!" - kissa katsoi melkein järkyttyneenä ja suorastaan pinkaisi toisen naapurin tontille. ;)
Juma! Meillä on kaksi tuolia jotka pitää päällystää ja ajattelin tehdä itse. Ellei sun naapuria saa houkuteltua tekemään tätä. Osaiskohan se kertoa miten tuolin istuin kannattaa jousien ja pehmusteen osalta uusia?
Lähetä kommentti