Viikko nutrausta

Tie helvettiinhän on kivetty hyvillä aikeilla. Olen varma, että olen jo aikoja sitten  iskenyt myös reunakivet omaan polkuuni ja ehkä jopa asentanut katuvalotkin menoa siivittämään. Mutta mitenkäs se Irwin lauloi aikoinaan; " kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan.."?
Työkaverini päättivät nutrata eli hankkia Nutriletin Quick Start -paketin viikoksi ja hieman pudottaa painoa. Minähän olen jo aikoja sitten päättänyt jättää väliin kaikki kuurit, vedonlyönnit ja muut itsekidutuksen muodot mutta niinpä vaan kävi, että huomasin nyökkääväni kun osallistumistani kysyttiin.
Nyt on menossa toinen päivä. Aamu alkoi mukavasti suklaa"pirtelöllä". Ei hassumpaa. Eikä eilisessä päivässäkään ollut tiukkoja kohtia. Nutrauksen lisäksi saa "ruokaansa" lisätä kuitenkin esim. makua antamaan vaikka rucolaa, versoja, salaattisipulia yms, joten aivan pelkkien jauhojen ja veden varassa ei tarvitse sinnitellä.
Ehkä ikä tuo tietynlaista varmuutta ja rentoutta tekemisiin. Ei ole yhtään sellainen "apuaaa, en saa mitään ruokaaaa" -olo, vaan ihan hyväntuulinen "tätä nyt tämä päivä" -tunnelma.
Lounaaksi on luvassa hieman epäillyttävä juustopasta mutta välipalaksi saa vielä kasvisliemen ja illalla kotona jopa jälkiruokavanukkaan. Eilinen päivällispasta oli hieman haastava. Pussisekoitus tehdään maitoon, eikä kotona ollut muuta kuin aina varalla olevaa hylamaitoa. No, hylamaitohan ei ruuan seassa yleensä niin ihmeelliseltä maistu mutta annoksesta tuli hieman...möhnäinen..Ei kaunis arvio ruuasta mutta sitä se suu- ja makutuntuma vain oli.
Ai, mikäkö on tavoitteeni? Se voisi olla kahden kilon tiputtaminen mutta sehän tulee takaisin heti seuraavalla viikolla kun ns. "normaali ruokailu" alkaa. Tavoitteeni on katkaista rutiinit. Kun vähitellen valuu arkirutiineihin, jotka eivät ehkä ole niitä parhaimpia - on äkillinen kuuri hyvä herätys. Kun normaalisti tulisi kotiin töistä pää himmeänä valon vähyydestä, alkaa suhtautua ruuankin laittamiseen ajattelematta. Mitä kaapista löytyy, on aivan hyvä. Myös annoskoko saattaa näin kaamoksen lähestyessä(vai onko se jo täällä?) nousta. Pieni herätyskuuri tähän väliin, osuu ajankohdallisesti juuri nappiin, ennen kuin mopo alkaa kokonaan liusua ojan puolelle. Lisäksi vielä Möllerin tuplaa ja kirkasvaloa niin ehkä marraskuustakin selvitään hengissä.