
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ympäristö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ympäristö. Näytä kaikki tekstit
torstaina, toukokuuta 24, 2012
tiistaina, heinäkuuta 19, 2011
Se joka itselle kuoppaa kaivaa...
Naapurissa kaivetaan kaivinkoneella. Kolmatta päivää. Alkaa olla lomarentoutuminen ja otsapanta hieman tiukassa. Aamukahvi rakennustyömaan ääressä ei ole kesäkuvista auvoisin. Parista kaivinkoneesta ja traktorista siirtolavoineen lähtee yllättävästi ääntä. Ymmärrettävää, että rakentaessa pitää kaivaa mutta todella häiritsevää.
Oma moka. Olisi pitänyt taloa hankkiessa selvittää naapuritonttien tilanne, eikä vain huolettomasti luottaa siihen, että ympärillä olevat talot olisivat paikoillaan ikuisesti. Mutta sen vain sanon, että lähitalojen postilaatikoihin olisi ollut kohteliasta vaikka laittaa lappunen, että kuinka kauan tämä Operaatio Melu&Mekkala kestää, eikä olisi yhtään hassumpaa lopettaa vaikka jo iltapäivällä normaalityöajan puitteissa, jäisi ympäristöllekin muutama tunti aikaa olla pihoillaan. Jännityksellä odotan miten tulevalla työmaalla suhtaudutaan sunnuntaisirkkelöintiin.
Oma moka. Olisi pitänyt taloa hankkiessa selvittää naapuritonttien tilanne, eikä vain huolettomasti luottaa siihen, että ympärillä olevat talot olisivat paikoillaan ikuisesti. Mutta sen vain sanon, että lähitalojen postilaatikoihin olisi ollut kohteliasta vaikka laittaa lappunen, että kuinka kauan tämä Operaatio Melu&Mekkala kestää, eikä olisi yhtään hassumpaa lopettaa vaikka jo iltapäivällä normaalityöajan puitteissa, jäisi ympäristöllekin muutama tunti aikaa olla pihoillaan. Jännityksellä odotan miten tulevalla työmaalla suhtaudutaan sunnuntaisirkkelöintiin.
sunnuntaina, kesäkuuta 20, 2010
Miksi kaikki rakastavat nurmikoita?
Nyt kun olen tuhlannut elämääni ja hermojani seuraavan mahdollisen kodin etsimiseen, on huomio kiinnittynyt myös rakennusten ympäristöön. Voisitteko valaista minua, miksi ihmiset ovat niin ihastuneita nurmikkoon? Kun ajelee pitkin espoita, vantaita ja kirkkonummia, näkee paljon tasaisen vihreää pintaa, joka on aivan käyttämättä.Nurmikkohan on pihassa/puutarhassa kaikkein työläin. Nurmikko ei myöskään kevällä puhkea kukkaan, ei ilahduta värillään vuoden aikojen vaihtuessa ja aiheuttaa kesänaikana myös runsaasti työtä.
Kyllä, ymmärrän että lapset voivat potkia siinä palloa, koiran voi hätätapauksessa pissittää, toiset rakastavat oman nurmen leikkaamista ja nurmikaistale on hyvä aluerajauskeino mutta tuota viherkenttää on vain paljon.
Taloyhtiöillä on järjettömän kokoisia nurmialueita, joita kukaan ei käytä koska ne ovat "ei kenenkään maata", eikä niitä ole alunperin suunniteltukaan käytettäväksi.
Miksi, näillä alueilla ei voisi kasvattaa vaikka yrttejä, vihanneksia, kukkia tai ottaa ne jollakin muulla tavalla hyöty/virkistyskäyttöön. Kasvihuoneita, yhteisiä grillausalueita, tai vaikka kesäsunnuntaisin taloyhtiön kirpparialue? Tietenkään niin ei ole ollut tapana, eikä kukaan voi "niin vain mennä" rakentamaan kasvihuonetta taloyhtiön alueelle mutta katsokaapa vain ympärillenne, meillä on todella asuinalueilla "vain pelkkää nurmikkoa". Taloyhtiön yleiset yrttiviljelylaatikot voisivat olla kevyempi vaihtoehto ns. kunnon kasvimaille ja monelle ihan virkistäväkin kokemus.Nelosen sivustolta löytyy muuten Edenin "Arvostele mun piha" -kuvasovellus.
Viherpihan pihakuvia
Tunnisteet:
arjen keskeltä,
arkkitehtuuri,
luonto,
norppa hämmästelee,
ympäristö
tiistaina, helmikuuta 23, 2010
Muovikassiton maaliskuu ?
Totutuista tavoista on vaikea päästä eroon. Etenkin, jos ne ovat tapoja joista haluaisi eroon.
Seuraa tunnustus: Itselleni muovikassien ostaminen on eräs näistä. Liian usein huomaa, että on ajattelematta käynyt kaupassa ja yhtä ajattelematta ottanut automaattisesti muovikassin ostoksilleen. Tuntuu olevan vaikea muistaa ajoissa korvaava kassi. Kassalla ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ostaa(taas kerran) kaupan muovi- tai paperikassi, kun kerran se oma, ympäristöystävällinen, ostoskassi puuttuu. Ei se "voi eiii" enää siinä kassalla auta, kangaskassi olisi taiteltava käsilaukkuun, auton hanskalokeroon tai takin taskuun jo hyvissä ajoin.
Pohdin asiaa viikko sitten "puoliääneen" facebookissa, ja muutama innokas ilmoittautui heti suunnitelemani Muovikassittoman Maaliskuun kannattajaksi. Voi toki olla, ettei koko maailmaa pelasteta muovijätteeltä kuukaudessa mutta on mukava alku jos muutamakin kaupassa kävijä saa tästä lopullisen kimmokkeen käyttäytymisensä korjaamiseksi. Erityisesti, jos se joku olen minä itse.
Ei muuta kuin kassit kiertoon ja kangasta kantoon! Maaliskuu - olen haastanut itseni.
Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen
Seuraa tunnustus: Itselleni muovikassien ostaminen on eräs näistä. Liian usein huomaa, että on ajattelematta käynyt kaupassa ja yhtä ajattelematta ottanut automaattisesti muovikassin ostoksilleen. Tuntuu olevan vaikea muistaa ajoissa korvaava kassi. Kassalla ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ostaa(taas kerran) kaupan muovi- tai paperikassi, kun kerran se oma, ympäristöystävällinen, ostoskassi puuttuu. Ei se "voi eiii" enää siinä kassalla auta, kangaskassi olisi taiteltava käsilaukkuun, auton hanskalokeroon tai takin taskuun jo hyvissä ajoin.
Pohdin asiaa viikko sitten "puoliääneen" facebookissa, ja muutama innokas ilmoittautui heti suunnitelemani Muovikassittoman Maaliskuun kannattajaksi. Voi toki olla, ettei koko maailmaa pelasteta muovijätteeltä kuukaudessa mutta on mukava alku jos muutamakin kaupassa kävijä saa tästä lopullisen kimmokkeen käyttäytymisensä korjaamiseksi. Erityisesti, jos se joku olen minä itse.
Ei muuta kuin kassit kiertoon ja kangasta kantoon! Maaliskuu - olen haastanut itseni.
Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen
maanantaina, maaliskuuta 30, 2009
After Earth Hour

Nyt kun kaikilla on vielä muistissa viime lauantain Earth Hour ja tunnelmallinen kynttiläilta, on oivallinen aika muistuttaa norppasähköstä. (Sain huomautuksen kyynisyydestäni sunnuntaisilla juhlilla kun rohkenin ääneen epäillä, että sammuuko ne valot kerran vuodessa tunniksi, ja sen jälkeen niitä taas poltetaan kaksi kertaa enemmän, kaksi kertaa paremmalla omallatunnolla. Aiheellinen huomautus. Otan opikseni.)
Sähköhän käyttää joka tapauksessa. Enemmän tai vähemmään mutta jokaisella meillä on sähkösopimus, ja vuoden aikana laskuja tippuu melko tasaisesti. Sähkösopimuksensa voi siis vaihtaa norppasähköön. Sähkön hintahan muodostuu sähkön myymisestä ja välittämisestä. Sähkön toimittaa aina paikallinen sähköyhtiö mutta lopun voi kilpailuttaa ja vaihtaa vihreämmäksi "ekosähköksi". On ilmiselvää ettei sähkön tuottaminen suorastaan elvytä ja paranna luontoa mutta jos voi osallistua siihen vähemmän kuormittavaan, miksi ei.
Ja mikä parasta, tarjouksen pystyy pyytämään, yhdellä lomakkeella TÄÄLTÄ. En tiedä miksi en ole hoitanut asiaa kuntoon aiemmin mutta parempi nytkin kun ei koskaan. Samalla tuli mieleen, että enemmänhän sähköä käyttää asunto-osakeyhtiö jossa asuu. Yhtiökokous on ensi viikolla, joten otetaanpa asia esille sielläkin. Pihapiirissämme liikkuu kuitenkin kohtuullisen täyspäisen näköisiä ihmisiä.
Norppamerkin saaneet yhtiöt täältä.
Suomen luonnonsuojeluliiton säästövinkit
keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2007
Lisää ruuasta - läheltä ja luomusta
Hyvä, haaste on otettu vastaan, ja varsin vielä innokkaasti tuntuu. Odottelen tilannekommentteja, ja nyt kun tuo ulkomailla tuotettu kahvi tippuu pannussa, niin tässä samalla lupaan ostaa kauppaan mennessäni Reilun kaupan tai luomukahvia. Mitä nyt tässä miettiessäni ihmettelen, että miksi en aina osta, ei se niin suuri vaiva olisi, ja nyt katson tätä Reilun kaupan listaa, niin tarjonta ei olekaan niin suppea kuin esim. Jake pelkäsi hienon kahvikoneensa kanssa. Ja heii, nähtävästi Reilusta ruuasta voi tehdä herkullista, tätä on pakko kokeilla: Banaanisuklaakakku! (katinappa norppa pyrkii taas pintaan)
Tilanne on mutkikas, samalla kun haluaa suojella Itämerta, haluaa tukea myös paikallista maanviljelyä ja lähellä tuotettua ruokaa.
Kuisma ja Prepekin, jos oikein ymmärsin, totesivat että possun kasvattaminen näillä alueilla kuormittaa Itämerta. Toisaalta, myös sisämaan possunkasvattajat arvostavat, että ostamme kotimaista, eikä ole tarkoitus että tarvitsee luopua ruokansa syömisestä. Pidä toki Prepe jatkossakin possufile lautasella, tarkoitus olisi vain samalla syödä kotimaista kun se on mahdollista, ihan jo oman hyvinvoinnin kannalta.
Mitä tulee Kuisman huomautukseen kasviksista ja kalasta, suomihan on tuhansien järvien maa, ja meillä on aivan huippukalaa. Kesällä esim. grillatessa kala on aivan todellista herkkua, ja kaikkihan me tarvitaan enemmän omega-3:sta. On käsittämätöntä, että meille on tuotu ennätysmäärä tuontikalaa tällä hetkellä, ja omaa kalaa joudutaan syöttämään eläimille...
Ja Noran linkki oli hyvä. Varmasti suomalainen maatalous on puutteellinen. Energiaa kuluu, samoin luonnonvaroja, ympäristöä voidaan kuormittaa tarpeettomasti ja onko ruokamme sittenkään sen turvallisemaa kuin muiden.
Ruotsalainen, italialainen ja venäläinen luomuruoka saattaa olla aivan yhtä turvallista ja
terveellistä. Kotimaisen ruuan tuotantoketjun vain pitäisi olla seurattavampaa, valvotumpaa ja turvallisempaa kuin ulkomailta tuodun, jossa jo logistiikka saattaa aiheuttaa ravintoarvojen laskua ja kuormittaa ympäristöä.
Fogues, mites joku näistä juustoista. Toi base-miitti on ihan ehdoton. Mulla on jo vahva näkemys, että sen pöydän ympärillä ratkeaa ongelma kuin ongelma. Siinä ei montaa kierrosta tarvitse istua kun on jo luomutalousjärjestyksessä. Ja seuraavan päivän ruokahuoltokin on kunnossa, kun ei yksinkertaisesti pysty syömään mitään..
Kuva alkukesän työpiipahdukselta, jossa kaikki tarjottava oli läheltä tai omilta mailta.
Finnfood Luomu ja Jyväskylän Yliopiston ympäristöopas
Tilanne on mutkikas, samalla kun haluaa suojella Itämerta, haluaa tukea myös paikallista maanviljelyä ja lähellä tuotettua ruokaa.
Kuisma ja Prepekin, jos oikein ymmärsin, totesivat että possun kasvattaminen näillä alueilla kuormittaa Itämerta. Toisaalta, myös sisämaan possunkasvattajat arvostavat, että ostamme kotimaista, eikä ole tarkoitus että tarvitsee luopua ruokansa syömisestä. Pidä toki Prepe jatkossakin possufile lautasella, tarkoitus olisi vain samalla syödä kotimaista kun se on mahdollista, ihan jo oman hyvinvoinnin kannalta.
Mitä tulee Kuisman huomautukseen kasviksista ja kalasta, suomihan on tuhansien järvien maa, ja meillä on aivan huippukalaa. Kesällä esim. grillatessa kala on aivan todellista herkkua, ja kaikkihan me tarvitaan enemmän omega-3:sta. On käsittämätöntä, että meille on tuotu ennätysmäärä tuontikalaa tällä hetkellä, ja omaa kalaa joudutaan syöttämään eläimille...
Ja Noran linkki oli hyvä. Varmasti suomalainen maatalous on puutteellinen. Energiaa kuluu, samoin luonnonvaroja, ympäristöä voidaan kuormittaa tarpeettomasti ja onko ruokamme sittenkään sen turvallisemaa kuin muiden.
Ruotsalainen, italialainen ja venäläinen luomuruoka saattaa olla aivan yhtä turvallista ja
terveellistä. Kotimaisen ruuan tuotantoketjun vain pitäisi olla seurattavampaa, valvotumpaa ja turvallisempaa kuin ulkomailta tuodun, jossa jo logistiikka saattaa aiheuttaa ravintoarvojen laskua ja kuormittaa ympäristöä.Fogues, mites joku näistä juustoista. Toi base-miitti on ihan ehdoton. Mulla on jo vahva näkemys, että sen pöydän ympärillä ratkeaa ongelma kuin ongelma. Siinä ei montaa kierrosta tarvitse istua kun on jo luomutalousjärjestyksessä. Ja seuraavan päivän ruokahuoltokin on kunnossa, kun ei yksinkertaisesti pysty syömään mitään..
Kuva alkukesän työpiipahdukselta, jossa kaikki tarjottava oli läheltä tai omilta mailta.
Finnfood Luomu ja Jyväskylän Yliopiston ympäristöopas
tiistaina, heinäkuuta 17, 2007
Mikä ihmeen GMO?
Ruoka on yksi elämäämme liittyvistä arkisimmista ja juhlavimmista asioista. Sen lisäksi että sitä päivittäin tarvii, jotta jaksaa sykkiä, ruuan laatu vaikuttaa myös omaan vointiin. Mielellään sitä söisi hyvää ruokaa, niin maullisesti kuin muutenkin laadullisesti.
Ystäväni laittoi tekstiviestin jossa pyydettiin boikotoimaan LSO:ta GMO:n vuoksi. No nyt tiedän että kehotus johtui
geenimuunnellun (gm) soijan käyttöönotosta sikojen rehuissa. Itse olen hieman sivussa tästä joukkueesta siksi, etten muutenkaan syö lihaa mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö silti haluaisi että ystäväni lapsineen, söisivät puhtaampaa ruokaa.
Piti oikein uudestaan miettiä että mikäs se elintarvikkeiden tilanne nyt olikaan meillä kotosuomessa, ja joko mä nyt syön jotain geenimuunneltuja tomaatteja tietämättäni, kun en vain ole jaksanut pysyä asioista kärryillä.
Siispä, kertaukseksi:
Muuntogeeninen tarkoittaa geneettisesti muunnettua eliötä, esimerkiksi kasvia tai bakteeria, jonka perimää on muunnettu geenitekniikan menetelmin (GMO = geeniteknisesti muunneltu organismi). Muuntogeeniset elintarvikkeet ovat siis valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai sisältävät niitä.
Suomessa on myös meneillään GMO-vapaa Suomi -kampanja. Enkä muuten tiennyt, että on sellainenkin kuin Kansalaisten Bioturvayhdistys.

Eikä kyse ole tietenkään pelkästä lihasta, vaan myös muusta ruuasta. Esim. suomalaisten suosituin kasvis, ja oma kesän ykkössuosikkini, peruna on myös ollut koemuuntelun kohteena.
No pakkauksissa pitää olla suomen lain mukaan merkintä siitä että on käytetty muuntogeenisiä aineksia. Ainesosaluettelossa on välittömästi muuntogeenisen ainesosan jälkeen tai muuntogeenisestä lajista valmistettujen ainesosien jälkeen oltava maininta "muuntogeeninen" tai esimerkiksi "valmistettu muuntogeenisestä soijasta".
Mutta kuinka moni lukee pakkausselostuksia? Ei kovinkaan moni. Tai siis tiedän ystäväpiirissäni ihmisiä jotka ovat todellisia pakkausluettelo haukkoja, ja tiedän myös ihmisiä jotka eivät vieläkään ole kunnolla hahmottaneet että pakkauksessa lukee muuta kuin hinta, eikä aina sitäkään.
Tässä muutama rivi ruuasta ja muuntogeeneistä. Linkkien läpi käyminen sai aikaan taas enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Asia on iso. Se on herkkä ja tärkeä aihe niin tuottajalle kuin kuluttajalle. Erityisen tärkeää on vastuu oikeasta tiedottamisesta. Miten pidetään huolta siitä että kuluttajalle, sekä tuottajalle jää aito valinnan mahdollisuus. Sekä tuotanto-, että myyntivaiheessa voi elintarvikkeita tai tuotantoaineita sekottua, vahingossa tai tahallaan, ja näin ollen tavallinen kotikokkaaja voi joutua tilanteeseen, jossa ei enää voi olla varma ostamansa ja nauttimansa ruuan turvallisuudesta, laadusta tai terveellisyydestä.
Miten geenitekniikkalakia sitten valvotaan? Siitä ympäristöministeriön sivuilta.
Tietoa Finnfoodin luomusivuilta.
Lisää Eviran sivuilta.
Ystäväni laittoi tekstiviestin jossa pyydettiin boikotoimaan LSO:ta GMO:n vuoksi. No nyt tiedän että kehotus johtui
geenimuunnellun (gm) soijan käyttöönotosta sikojen rehuissa. Itse olen hieman sivussa tästä joukkueesta siksi, etten muutenkaan syö lihaa mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö silti haluaisi että ystäväni lapsineen, söisivät puhtaampaa ruokaa.Piti oikein uudestaan miettiä että mikäs se elintarvikkeiden tilanne nyt olikaan meillä kotosuomessa, ja joko mä nyt syön jotain geenimuunneltuja tomaatteja tietämättäni, kun en vain ole jaksanut pysyä asioista kärryillä.
Siispä, kertaukseksi:
Muuntogeeninen tarkoittaa geneettisesti muunnettua eliötä, esimerkiksi kasvia tai bakteeria, jonka perimää on muunnettu geenitekniikan menetelmin (GMO = geeniteknisesti muunneltu organismi). Muuntogeeniset elintarvikkeet ovat siis valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai sisältävät niitä.
Suomessa on myös meneillään GMO-vapaa Suomi -kampanja. Enkä muuten tiennyt, että on sellainenkin kuin Kansalaisten Bioturvayhdistys.

Eikä kyse ole tietenkään pelkästä lihasta, vaan myös muusta ruuasta. Esim. suomalaisten suosituin kasvis, ja oma kesän ykkössuosikkini, peruna on myös ollut koemuuntelun kohteena.
No pakkauksissa pitää olla suomen lain mukaan merkintä siitä että on käytetty muuntogeenisiä aineksia. Ainesosaluettelossa on välittömästi muuntogeenisen ainesosan jälkeen tai muuntogeenisestä lajista valmistettujen ainesosien jälkeen oltava maininta "muuntogeeninen" tai esimerkiksi "valmistettu muuntogeenisestä soijasta".
Mutta kuinka moni lukee pakkausselostuksia? Ei kovinkaan moni. Tai siis tiedän ystäväpiirissäni ihmisiä jotka ovat todellisia pakkausluettelo haukkoja, ja tiedän myös ihmisiä jotka eivät vieläkään ole kunnolla hahmottaneet että pakkauksessa lukee muuta kuin hinta, eikä aina sitäkään.
Tässä muutama rivi ruuasta ja muuntogeeneistä. Linkkien läpi käyminen sai aikaan taas enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Asia on iso. Se on herkkä ja tärkeä aihe niin tuottajalle kuin kuluttajalle. Erityisen tärkeää on vastuu oikeasta tiedottamisesta. Miten pidetään huolta siitä että kuluttajalle, sekä tuottajalle jää aito valinnan mahdollisuus. Sekä tuotanto-, että myyntivaiheessa voi elintarvikkeita tai tuotantoaineita sekottua, vahingossa tai tahallaan, ja näin ollen tavallinen kotikokkaaja voi joutua tilanteeseen, jossa ei enää voi olla varma ostamansa ja nauttimansa ruuan turvallisuudesta, laadusta tai terveellisyydestä.
Miten geenitekniikkalakia sitten valvotaan? Siitä ympäristöministeriön sivuilta.
Tietoa Finnfoodin luomusivuilta.
Lisää Eviran sivuilta.
tiistaina, huhtikuuta 17, 2007
Vaatteet puhtaaksi..pähkinöillä
Miten tähän pisteeseen tultiin..en tiedä. Kuulin kuitenkin ehdottavani Judelle tullessamme Rosen-luennolta että poikkeaisimme Ekokauppaan koska haluaisin ostaa pesupähkinöitä... Pesupähkinöitä!(wtf?!)Nyt mulla on sitten pieniä kangaspusseja ja pähkinän puolikkaita, jotka laitan seuraavan pyykkikoneellisen kanssa koneeseen pyörimään.. Ja kädet kyllä syyhysivät jo heittää kamaa koneeseen välittömästi, koska jollakin tavalla musta on aivan uskomatonta että vaatteet puhdistuvat pähkinöillä! Mutta tiun tikittäessä ehtoopuolella, pelkäsin ettei innostus jaksaisi pitää minua tarpeeksi kauaa hereillä, joten joudun odottamaan yön yli.
Ekokaupassa tuli vähän viherpiipertäjä olo.. Tosin oli vähän sama fiilis kuin ulkomailla kaupassa; mahtavaa tuijotella erilaisia pakkauksia ja katsoa uteliaana mitä seuraavalta hyllyltä löytyy! Myös muiden kaupassa olijoiden tuijotteluun meni enemmän aikaa kuin normi lähikaupassa olisi mennyt. Terveellisen ja ekologisen näköistä tuotetta. Mutta siihen on vielä aikaa että sunnuntain pakestepizzani on toiselta puolelta kaupungia raahattua luomupizzaa..
Maaemon pesupähkinät ovat aito luonnontuote. Ne eivät sisällä mitään keinotekoista. Siksi ne sopivatkin monille allergikoille (kokeile ensin varovasti!) sekä tietysti ympäristötietoiselle kuluttajalle.
Tänään olin siis ympäristötietoinen kuluttaja.
perjantaina, maaliskuuta 30, 2007
Roskaa päässä - roskaa kadulla
Roskien kadulle, pihalle tai ympäristöön heittäminen on törkeää. Millä oikeudella kukaan heittää karkkipaperinsa, röökiaskinsa, pullonsa tai minkä tahansa roskan autosta, taskusta, kassista tai kädestään vain kadulle??! Tai dumppaa roskansa metsätielle tai jättää piknik-kamansa korjaamatta?!
Ensinnäkin olen sitä mieltä että 100 euron sakko roskaamisesta olisi ihan aiheellinen. Pullojen rikkomisesta voisi tulla ylimääräinen 50 euroa, tai ei, mitä mä tässä maitoilen, toinen satanen. Samoilla mestoilla kävelee toiset ihmiset eläintensä kanssa, ja on se nyt hemmetti että pitää mennä eläinlääkäriin sen takia että joku ei saa vietyä pulloa palautukseen tai edes jätettyä sitä ehjänä kerääjiä varten! Jos ei ole ennen kouluun menoa oppinut, ettei roskia heitetä maahan niin sitten on aika oppia, vaikka sitten maksamalla.
Kuka sen maahan heitetyn roskan kerää?! " Joku ?" Häviääkö se siitä itsestään ja menee roskien taivaaseen? Vai maatuuko se, etenkin jos se on lasia tai muovia?
Myös sekopää lokkeja parveilee huomattavasti vähemmän ympä
rillä jos ei jätä niitä ruuanjämiä vain lopumaan nurmikolle, saatika heittele niitä tähteitä ympäriinsä.Sama juttu kaikkien grillausten, piknikkien, vappujen ja muiden suhteen. Kaiken mitä saa kannettua jonnekin, saa myös kannettua takaisin. Eikä siihen kukaan kuole jos vahingossa poimii jonkun jonkun toisen roskan, ehkä joku tekee sen saman myöhemmin itselle.
Roska Päivässä liike
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


