Kumisaapasrakkaus sisältää runoja rakkaudesta, viinanjuonnista ja naimisen loiskeesta. Tylsää? Ei muuten yhtään. Marjo Isopahkalan runot eivät ole akateemisia opinnäytteitä, vaan ne kuvaavat elettyä elämää. Kirjailijan henkilöt sanovat asioista suoraan ja tekevät mitä lystäävät.
(Ville Hänninen, Ilta-Sanomat)
POLIISIVUOSI
Tammikuussa poliisi runkkkaa
hihaani baarissa.
Helmikuussa se aloittaa häirikkösoitot.
Maaliskuussa se heittää polkupyörän
alakerran ikkunasta sisään.
Toukokuussa isänmaallinen aamu valkenee,
Totuuden henki soi turkulaisessa juoppojenkeräilyautossa.
Vittu saatana.
miten ne kehtaa?
laittavat putkaan naisen jolla on saparot,
SUOMI-verkkarit ja kassi täynnä Eeva Joenpeltoa.
Mulla on ahtaanpaikankammo
ja moninkertaisia ahdistushäiriöitä,
tuo hehkulamppu haittaa untani
ja saatan myös kuolla nälkään.
Päätän että tähän loppuu poliisivuosi,
mutta jo heinäkuussa
minun sanotaan olevan
kaunein poliisi mitä on koskaan nähty,
huonosti savoa puhuva undercover-cop.
Marjo Isopahkala, Kumisaapasrakkaus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti