Ahti, tuo suomalaisten Neptunus oli tänään nuivalla tuulella. Kelikin olisi suosinut torkkupeiton alle kirjan kanssa jäämistä mutta halusin lähteä vihdoin korkkaamaan ensimmäisen oman virvelini.
Huh huh, kylläpä on oman ruokansa pyydystäminen(tai siis sen yrittäminen) kylmää hommaa täällä neljän vuodenajan maassa. Ja vaarallista, koska enemmän kuin hypotermiaa, pelkäsin liukkaalla kalliolla liukastumista. Liukuneista sammalista päätellen alueella oli joku muukin mennyt kuperkeikkaa. Vaikka pukeutuminen oli sään mukaista, tuntuu siltä että kroppa on kohmeessa vieläkin. Eikä siitä saalistakaan tullut... Vaikka viimeisiä heittoja heittäessäni taisin turvautua jopa kalojen käskemiseen.
Eikä homma ollut kyllä välineistä kiinni. Kiitos vain vielä lahjoittajille, hyvän valitsitte! Tarpeeksi kevyt, jotta jaksaa heitellä pidempäänkin(vaikka voimaahan on kuin pienessä kylässä), ja tekniseltään toteutukseltaan niin onnistunut, etten edes minä seonnut omaan näppäryyteeni. Yhden vieheen jouduin valitettavasti luovuttamaan Itämerelle mutta se on pieni aloitusmaksu.
Paikaksi tälle sunnuntainarraukselle valikoitui Mustikkamaa. Maisema oli ehkä hieman..hmm..karuhko mutta ajattelin, ettei se kala siellä pinnan alapuolella siitä perusta. Mustikkamaa on myös niitä erikoisia paikkoja, josta voi virvelöidessään ihalla metroa..
Eipä näyttänyt sitä kalaa tulevan lähimaastossa toisillekaan heittelijöille, joten en ottanut tätä nyt Ahdilta henkilökohtaisena mielenilmaisuna.
Päivän perho täältä
Pervokalastajat täällä
Kalastukseen tarvittavat luvat ja maksut puolestaan täältä
Ja jos etsit kesäksi erityistä kalamökkiä, katso täältä
3 kommenttia:
Olisit käynyt hakemassa sieltä Kaivarin rannasta niitä puolikkaita lahnoja!
nii just, eiranrannassa on kalastettu isänpäivän kunniaksi dynamiitilla!
Ens YK:n päivänä tuodaan sitten ihan uudenlaiset räjähtävät kalastusvälineet.
Lähetä kommentti