Ponilta kyytiä - aurinkoista issikkavaellusta

Astuin tänään ulos junasta Jokelan asemalla. Ensimmäistä kertaa elämässäni. Bongasin laiturille astuneista muista matkustajista pari tyttöä joiden arvelin myös tulevan ratsastusretkelle jonne olin suuntaamassa. Saman henkinen kolmas tyttö kääntyi meitä kohden myös laiturilla ja kysyi olemmeko menossa ratsastamaan. Kielen vaihdoimme englanniksi, koska kaksi näistä muukalaisista olikin kotoisin Saksasta. Muutaman minuutin epäröinnin jälkeen löysimme myös aseman parkkipaikan sekä sovitun kyydin tallille, samalla kävi ilmi ettei kukaan meistä ollut aiemmin vieraillut kyseisellä tallilla.
Issikkavaellus osui kelillisesti nappiin. Koska vaelluksen tempo oli verkkaisa, oli mukava tiirailla eläinten lumeen jättämiä jälkiä auringon paistaessa, ja samalla saada varastoon aina niin tärkeää D-vitamiinia.
Ratsastus"urani" aikana olen kerran jos toisenkin tullut alas hevosen selästä. Pyytämättä ja tilaamatta. Enkä aina niin pienenkään hevosen. Minua on myös purtu sekä potkaistu.(siis myös hevoset) Olen myös useammin kuin kerran ollut hevosretkellä, jolloin yksi tai useampi nelijalkainen on säikähtänyt käsittämättömän liioitellusti joko kuviteltua tai olemassa olevaa tekijää(oksa, koira, auto, pyöräilijä, talo, heinäpaali, oma varjo yms.), josta seurauksena on ollut villisti ympäriinsä laukkaavia hevosia ympäri maita ja mantuja. Näiden retkien jälkeen porukasta useampi kuin yksi on yrittänyt olla ontumatta kun joku vanhemmista on tullut hakemaan kotiin.

Tästä taustasta johtuen, tai siitä huolimatta, oli todella hauska käydä pitkästä aikaa ratsastamassa turvallisten hevosten kanssa ja viettää pari tuntia aurinkoisessa metsässä ilman että koko ajan piti tarkkailla kuka ampaisee hullunlaukkaan hetkenä minä hyvänsä. Sen sijaan nämä laumasieluiset islanninhevoset retkeilivät sulassa sovussa ja säikähtämättä koko parituntisen ajan, ja saivat harkitsemaan pidempääkin vaellusta kesäksi. Vaikka en alunperin oikeastaan tuntenutkaan ketään, kaikki muut seurueesta olivat myös ystävällisiä ja mukavia. Issikathan itsessään ovat hurmaavia luonteeltaan, jopa minun mielestäni joka aina kritisoin kaikkea...

Islanninhevoslinkkejä