tiistaina, huhtikuuta 24, 2012

Luonto tuli tervehtimään

Näin näkökenttäni laidalla liikettä. Hiiri hiirinenhän se siinä kipitteli olohuoneen poikki. Olin paljain jaloin, joten ensimmäisenä vedin jalat turvaan sohvalle. Sen jälkeen piti ottaa puhelin käteen ja soittaa 60 kilometrin päähän, että "täällä on hiiri". Se ei konkreettisesti liiemmin vaikuttanut tilanteeseen.
Hiiri oli pieni. Ei mikään ällöttävä ja pelottava rotta, vaan pikkuruinen hiirulainen. Silti jäädyin. Hiiri meni puulaatikon taakse piiloon ja odotteli, että josko sulaisin. Kun en sulanut vaan toljottelin sitä sohvalta, huomasi se nopeasti, että olin vaaraton, ja alkoi ottaa tilaa haltuun. Hyvin näytti viihtyvän. Pesi tyytyväisen näköisenä käpäliään käsilaukkuni päällä istuen.
Niin kuin järkevä aikuinen tekee, laitoin mahdolliset ovet kiinni ja lähdin ulos.
Poissaoloni aikaina vieraileva tähti oli ymmärtänyt sentään häipyä näkyvistä. Nyt hiirinen on jossakin. Jostakin se on myös tullut - ja voi olla, että sillä on siellä jossakin kavereita/perhettä tai muuta jengiä. Niin kovin toivon, että ymmärtäisivät pysyä pois näkyvistä. Muussa tapauksessa on jo pakko tarttua niihin suositeltaviin häätötoimenpiteisiin.

6 kommenttia:

Anti Sport kirjoitti...

http://harmiton.blogspot.com/2012/04/kissa-ja-hiiri-leikki.html

Hiiret ns. hyppivät silmille näin keväällä...

Norppa kirjoitti...

Todellakin! :D

Täällä luonnnon kanssa kohtaaminen päätyi - tällä kertaa - siihen, että luonto siirrettiin elävänä takaisin ulos. Löytyi kylpyhuoneesta nauttimasta lattialämmityksestä, ja oli vähän loukkaantunut siitä, että noin vaan varoittamatta humpsautettiin takaisin raittiiseen ilmaan.

Perunalastu kirjoitti...

Tämän takia monet maalla pitävät kissaa, niillä on oikeasti "töitä" siellä. :) Jo pelkkä kissan läsnäolo riittää siihen, että hiiriä ei näy sisätiloissa.

Norppa kirjoitti...

Ongelmana onkin, että ei asuta tarpeeksi maalla muuten varmasti meilläkin olisi viiksekäs vahti töissä.
Nyt tosin on kaksi loukkua ja niiden laittamisen jälkeen ei ole hiirestä näkynyt jälkeäkään. :)

Sanna Ha kirjoitti...

Hienosti reagoitu hiiren kohtaamiseen - minullakin taitaisi olla puhelin kädessä ensimmäisenä... :) Kissasta haaveillaan tässä osoitteessa, vaikkei ihan maalla asuta mekään - yksi kissa-allergikko ja kummalliset elämänrytmit (reissut yms) on vielä estäneet elikon kotiuttamisen. Ehkä joskus.

Marja-Leena kirjoitti...

Meillä on kissa, 13-wee, onneksi ei hiiriä täällä kerrostalon viidennessä. Mutta parin vuoden sisällä on muutto maalle takaisin, missä kissammekin eleli aikoinaan ensimmäisen vuotensa. Ei siitä taida enää olla hiiriä nitistämään, mutta silloin aikoinaan se piti meiltä kyllä hiiret poissa. Varmasti se sen tekee vieläkin.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...