torstaina, huhtikuuta 12, 2012

Sitä niittää, mitä kylvää

Saapa nähdä. Vaikka viime vuonna tuli laitettua esim. useampikin herneenpapu multaan, niin yksikään ei sieltä suostunut päätään nostamaan pinnan yläpuolelle. Kyseiset lajikkeet olivat vieläpä "takuuvarmoja" ja nopeakasvuisia.. Peruna sen sijaan oli todellinen yllättäjä; herkullinen ja satoisa, eikä salaattienkaan kanssa ollut ongelmia. Ainoastaan rucola meni parempiin, eli kirppojen suihin. Vielä tarkennettuna juovakirppojen.
Tänä vuonna jatketaan hyötykasvilinjalla. Siemenet olisi voinut laittaa itämään jo vähän aikaisemminkin mutta mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa, ja osahan tökätään joka tapauksessa suoraan kasvupaikalleen. Siinäkin on vielä yksi suuri kysymysmerkki. Kasvupaikka. Viime vuonna kaikki tuli laitettua hätäpäissään entisen kasvimaan paikalle, joka myöhemmin osottautui pihan rauhallisemmaksi ja iltaaurinkoisemmaksi paikaksi. On tietysti mukavaa, että raparperi saa nauttia kesäillan hellivästä lämmöstä mutta ehkä sen pihan on hankkinut juuri siksi, että niistä parhaista puolista voisi itsekin nauttia. Viljelylaatikot houkuttelevat, joten yritän sinnikkäästi hankkia lavakauluksia, ja onpa sitä tullut soiteltua jo Lohjan kaupungillekin, josko kasvimaa siirtyisi ihan vuokramaalle. 
Tärkein, eli kurpitsa on nyt saatu multaan. Tänä vuonna kurpitsakilpailu on levittäytynyt Pietarsaareen asti eli homma on taas levinnyt käsistä. Kilpailu tulee olemaan armoton, ja mikäli vähänkään muita kilpailijoita tunnen, sitä tullaan myös käymään keinoja kaihtamatta. 

2 kommenttia:

Joku kirjoitti...

Ihan(an) psykedeelinen otsakekuva.

Norppa kirjoitti...

Eikö olekin? :)
Kiitos ystäväni Antti Anderssonille, joka ystävällisesti muokkasi tuon blogin kuvitukseksi. Blogin kuvista luonnollisesti.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...