Miten heti kun jotakin hyvää ja ihanaa taphtuu, alkaa kaduttamaan kaikki kauheudet mitä on ikiinää sanonut ja tehnyt? Ja melkeinpä koko olemassa olo alkaa nolottaa kun itseen kohdistuu jotakin ystävällistä ja kaunista?
Sain puhelun Helsinki Day spasta. Ystävällinen Sonja ilmoitti että minulle varattu hoito, ja nyt voisimme vain sopia ajan.
- "öö...anteeksmitäää..kukaonvarannut..siisaijokumullevai?"
Sonja ei tiennyt varaajan nimeä, eikä muistanut oikein ulkonäöstäkään mitään(*naiset*) oli olettanut kyseessä olleen kihlattuni(heeh), koska hän oli niin tarkkaan tiennyt että tulen varaamaan ajan joko lauantaiksi tai maanantaiksi koska olen niin stressaantunut(aimitenniinmuka?!jossitänyteimuutamaanviikkoonnukuniineihänsevielämitääntarkoita). Mutta siis aivan äärettömän kaunis, huomaavainen ja ilahduttava ajatus ja teko. Olen aivan sanaton.(työkaverini kiittävät.)
2 kommenttia:
Mä ooooooooooon NIIIIIIIIIIIIIIIIIIiiii... ...iiiiIIIIIIIIIIIN kade, kade, kade, kade, kade, kade, kade! Mutta siis solidaarisesti tietenkin KAUHEEEEEN iloinen.
Kerro sit heti miten ihanaa oli!
Lähetä kommentti