Päästyäni kotiin joulun vietosta, sekosin. Ensimmäiseksi siivosin keittiön kaapin, jossa säilytän mausteita. Laitoin kaikki irrallaan pyörivät pussit järjestykseen läpinäkyvään laatikkoon, leipomiseen tarkoitetut toiseen ja ruuanlaittoon tarkoitetut toiseen. Pyyhin hyllyt ja järjestin säilykkeet sekä muut kuiva-aineet järjestykseen. Heitin reippaasti pois tarpeettoman ja laitoin suklaat ylähyllylle odottamaan enemmän sitä arvostavia.
Kaapin jälkeen siirryin seuraavaan ja tein tilajärjestelyjä. Turha ja tarpeeton löysi tiensä kirppiskassiin ja kertisastiat omaansa odottamaan kesän korkkausta.(optimismista puheenollen).
Vaihtoehtona olisi ollut nauttia vapaaillasta, lähteä esim. leffaan tai baariin. Etenkin kun Loimaallakin ulkonakäyminen ja vanhojen luokkakavereihin törmääminen valitettavasti jäi väliin. (Kiinnostusta olisi riittänyt, jaksamista ei. ) Mietin, että onkohan kyse vakavastakin siivousmielenhäiriöstä mutta oikeastaan asialle on hyvinkin yksinkertainen selitys. Keittiön kaapin siivoamiseen ja järjestelemiseen tarvitaan energiaa. Ylimääräistä energiaa. Koska huomasin kaappia avatessani vakavasti harkitsevani hyllyn pyyhkimistä kostealla rätillä, oli se pakko toteuttaa niin kauan kun mahdollisuus roikkui ilmassa. Toista samanlaista fiilistä tuskin tulee seuraavan puolen vuoden aikana. Väsyneenä on aivan sama vaikka kaapissa ei olisi mausteita ollenkaan.
Toisaalta hymyilytti koska vuosi sitten tein vähän samaa, onneksi eri mittakaavassa. Silloin piti järjestää asuttavaksi koko koti. Tuntuu kuin muutosta olisi huomattavasti pidempi aika, tai ehkä se johtuu siitä, että yhden vuoden aikana ehtii tapahtumaan paljon. Ensi vuoden teema onkin kvarttaali. Ehkä teen kaikkea pienemmissä osissa, silloin ei rusinapakettikaan pääse salakavalasti kuivahtamaan.
1 kommentti:
Tai maailman tasapainosta. Koska multa kiellettiin siivoaminen, niin jonnekin se sitten (ehkä) siirtyi. Jollekin sisäiseksi dürfeniksi toteuttaa… Saman sä voisitkin tulla tekee meille. Mausteet ovat menneet jo vähän epäjärjestykseen.
Lähetä kommentti