lauantaina, joulukuuta 20, 2008

Last christmas ja next cristmas

Aikataulukapeikon vuoksi, olen ollut jumissa myös blogin kanssa. Olen ollut lähellä myös stressiansaa. Stressaaminen on yhtä hyödyllistä kuin huutaminen. Jos asia ei mene perille puheäänellä, niin eihän volyymin lisääminen kirkasta vastaanottajan ymmärrystä. Sama juttu stressaamisen kanssa. Mitä hyötyä? Ei mitään.
(Televisiosta tulee Last Christmas. Petollinen jouluvideo. Näin myöhemmin on vaikea kuvitella George Michaelia naisen kanssa. Luonnotonta, mutta hei, niin oli koko 80 -lukukin föönitukkineen ja lepakkohihoineen.)
Stressaaminen tuntuu enemmänkin kropassa kuin päässä. Päätään voi hallita, kehoaan ei. Stressatessa energia ei kulje, hartiat ovat lukossa, uni ei tule ja tuntuu että olisi vain yhtä isoa limpputaikinaa päästä jalkoihin. Ja jos olotila ei miellytä, pitää asialle tehdä jotain.
Nyt jotain hauskempaa. Firmojen lähettävät joulukortit ovat olleet mielestäni viimeiset viisi vuotta aivan turhia. Eivätkä yhtään enempää tai vähempää sen vuoksi, että itse olen ollut se joka usein on postittanut ne. En ole vain ymmärtänyt miksi liikeyritykset lähettävät toisilleen kortteja. Hyvästä yhteistyöstä voi kiittää hyvän yhteistyön aikana, ja jos suhde ei ole henkilökohtainen, ei virallisen toivotuksen alle lisätty nimikirjoituskaan sitä sellaiseksi tee.
Mutta hyvääkin on yritysmuistamisessa. Joulu saisi liike-elämässä olla kaksi kertaa vuodessa. Silloin kahdesti vuoden aikana yritykset laittaisivat korttirahansa Itämeren suojeluun, SPR:lle tai vähävaraiseille perheille. Joka kerta kun saan sähköpostin että "laitoimme tämän vuoden korttirahat sinne ja sinne, ilahdun". Turhaa paperikrääsää säästyy, turhaa työtä säästyy, luonto kiittää ja joku sitä tarvitseva hyötyy.(hehee, katsoin arkistosta, että olen valittanut tästä asiasta myös viime vuonna - olen tullut siis siihen pisteeseen jossa ihminen enää vain toistaa itseään)
Mutta on niitä muistamisiakin tullut. Tämän vuoden hauskin/hyödyllisin yrityslahja oli erään yhteistyökumppanin kaksi isoa shampoopulloa! Repesin täysillä nähdessäni mitä kauniissa lahjakassissa oli. Olin nimittäin juuri edellisiltana epätoivoisena yrittänyt saada hoitoainepullostani vielä jotain sisältöä hiuksiini, ja turhautuneena todennut, että en ikinä ehdi tämän kaiken keskellä edes kauppaan. Ja seuraavana päivänä saan suoraan työpöydälleni kaksi isoa pulloa hyvälaatuista shampoo- ja hoitoainepulloa. Epätavallista mutta kerrankin hyödyllistä ja tarpeeseen. Soitin henkilökohtaisesti ja kiittin muistamisesta. En uskaltanut kysyä, olinko jotenkin vuoden aikana näyttänyt siltä, että kyseinen lahja olisi tarpeen..
Joulua en ole ehtinyt paljon miettiä. Suurin osa lahjoista tuli hankittua ajoissa, suurin osa korteista tuli lähetettyä suhteellisen ajoissa. Pari jäi viime tippaan mutta elämähän on osiltaan yhtä "juuri vähän ennen kuin". Olen vielä töissä joulua edeltävät päivät, joten joulurauha alkanee vasta aattona. Sitä ennen vielä kuitenkin yhdet 30-v synttärit ja 2 X joulupukkia.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Meillä on ollut duunissa jo pari vuotta käytäntö, että lähetetään email-kortti saatteen kera, missä kerrotaan mihin korttirahat on käytetty. Tänä vuonna kohteena oli Unicef.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...