Kannatti herätä tänäänkin. En tiennytkään että loppiaista nimitetään myös teofaniaksi tai epifaniaksi. Väittäisin kuitenkin olleeni suht hereillä uskonnon tunneilla mutta nuo kaksi sanaa eivät kilkattaneet tuttuuden kelloja.Mutta ei ehkä ihmekään teofonia on ortodoksinen nimitys, ja epifania karjalankielinen.
Muistissa oli kylläkin, että loppiainen lopettaa joulun pyhät, ja silloin voisi viedä jo kuusenkin pihalle(kuten kuvasta näkyy, kuusi on jo/vielä pihalla). Toisaalta meillä suomessa on "bäckinthedays" totuttu, että joulua voi jatkaa Nuutin päivään saakka. Loppiaisena voi juhlia montaa kirkollista asiaa: kristuksen syntymää, jeesuksen
kastetta, kaanaan häitä tai itämaan tietäjien saapumispäivää. Viimeisestä johtuen, monessa maassa loppiaista kutsutaankin Kolmen kuninkaan juhlaksi. En niinkään tiedä tuosta kirkollisesta puolesta mutta loppiainen on myös valon juhla, ja jos tarkoituksena on myös muistaa etteivät kaikki hyvät ajatukset pysähdy vain jouluun, niin miksei. Joulun ja uuden vuoden juhlimisen jälkeen on ehkä hyvä nähdä hieman valoa ja hyvää arjessakin.Loppiaisesta tuli vähäluminen ja pakkanenkin humahti nollaan. Pihalla käydessäni katsoin kuin hiekkalaatikolla kökki orvon näköinen isä lapsensa kanssa. Tammikuussa saattaisi ehkä toivoa pääsevänsä pulkkamäkeen. Mutta minkäs teet. Mummoille ja papoille nämä kelit ovat puolestaan juhlaa. Mitä vähemmän lunta, sitä paremmat lonkat. Koska kuusta ei ole, päätän itse joulun pyhäni luopumalla joulukorttikavalkadista. Kiitos kaikille kortin lähtettäneille. Skaala oli taas laaja ja ilahdutti suuresti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti