tiistaina, tammikuuta 20, 2009

Kuin tuhka tuuleen

Kirjoitin eilen illalla huolellisen selonteon viime perjantaista ja lauantaista. Tallensin melkein valmiin kirjoituksen luonnoksiin viimeistä silausta varten - ja aamulla avatessani bloggerin - luonnos oli häipynyt. (yksi..kaksi...kolme...)
Ilmiö on sama kun on kirjoittanut elämää suurempaa tajunnanolavivirta-tekstiviestiä ystävälle, ja yhtäkkinen "oho"-painallus deletoi koko tunneskaalaa säkenöivän viestin. Ei pysty uusintaan. Mennyttä mikä mennyttä.
Mutta siis perjantaina kävin Minkki P:n ikimuistoisella Kirpputorilla, ja lauantai meni toipuessa. Koko lauantai. Sunnuntaina pystyi sitten kokeilemaan mitä oli ostanut.
Lisää kierrätystä tuli kun ostin naapurirapusta noin satakiloa painavan cd-telineen. Kätevää mutta tarpeellista. Ruuveja olisi, samoin väärän kokoisia proppuja. Hyvältä näyttää.
Muitakin hyviä päätöksiä/tekoja. Olen myös ilmoittautunut kurssille. Kielenhuollon kurssille. Aina voi toivoa, että muutaman kuukauden päästä sato kantaa hedelmää täälläkin. Tai sitten teen niin kuin kunnon suomalainen tekee sääntöviidakon edessä. Täydellisen stopin. Jos ei osaa tehdä täydellisesti, ei tehdä sitten ollenkaan.

Yksinkertainen on välillä niin hauskaa. Tämä nauratti sunnuntai-illalla; Jäniskevennys

2 kommenttia:

Delight kirjoitti...

Hahaa, jäniskevennys on klassikko! :)

Norppa, Noora kirjoitti...

Jäniskevennys on mahtava todistusesimerkki siitä miten toisto toimii.
En monestikaan pysty katsomaan "Se on siinä" -ohjelmaa mutta sunnuntai-illan koomassa jäin Risto Kaskilahden vuoksi kanavalle. Ja ehdin hämärästi ikävöimään jäniskevennystä - ja kuin tilauksesta paikalla ollut, muuten aika kylmäksi jättänyt, tangokuningatar tajusi aivan loppuun toivoa jäniskevennystä! Sen jälkeen oli hyvä mennä nukkumaan. Lisää jäniskevennyksiä. Joka päivään!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...