keskiviikkona, syyskuuta 02, 2009

Nakki napsahti!

Puhelin soi keskellä työpäivää. Vallilan terveysasemalta ilmoitettiin, että olisin lämpimästi tervetullut seuraavana aamuna viisaudenhampaan leikkaukseen. Silmäilin nopeasti kalenteriani, ja tajusin että valitettavasti voisin mennä. Historiallisesti yhtään palaveria ei ollut vielä varattu loppuviikolle. Viimeksi nimittäin kasvoni näyttivät verrattain isokokoisen metsäkoneen alle jääneiltä..
En ehtinyt miettimä asiaa päivän aikana sen enempää. Eipä monen viikon varoitusaika olisi tilannetta muuttanut mutta hieman kaihersi, etten ollut saanut minkäänlaisia ohjeita esim. aamun ruokailusta, esilääkityksestä puhumattakaan. Sykekin ehti ponkaisemaan ilmoittautuessa, kun uusi "itseilmoittautumislaite" ilmoitti ettei minulla ollut kyseiseen toimipisteeseen varattua aikaa. "Mutta niin se kuulemma vain välillä tekee". Ja jo toisella kokeilukerralla aika löytyi sittenkin, juuri kun olin ponkaisemassa ulos etsimään ympäri kaupunkia sitä oikeaa yksikköä..
Epäilyistäni huolimatta kaikki sujui loistavasti. Nyt on pakko antaa kehuja, niin hyvää oli hoito ja työn laatu. Sekä hoitaja, että lääkäri, olivat kummatkin ystävällisiä, asiakashenkisiä sekä ammattitaitoisia. Ensimmäistä kertaa elämässäni hammaslääkäri vielä selosti kaiken tekemänsä koko toimenpiteen ajan.
Sain myös valtavasti kehuja ;"hienosti sä pärjäät, hyvin sä jaksat, oikein hyvä" jne. (siksihän pidinkin heitä niin paljon) Myös jaksamistani ja vointiani kyseltiin useampaan otteeseen. Olisi naurattanut, jos ei olisi tuntunut siltä kuin hampaani juuret pitävät viimeisillä voimillaan kiinni korvakäytävästäni. Sekunnin ajan pelkäsin että alan itkeä. Kyllä, hammaslääkärillä. (huh, kuinka noloa sitä olisi kertoa) Mutta kokosin itseni ja samaan aikaan myös hampaani ymmärsi hävinneensä vahvemmalleen, ja kaikki päätyi hyvin.
Olin vielä leikkausliina kasvoillani, kun innostunut lääkäri ja hoitaja ihastelivat poistamaansa hammasta ja kysyivät säästetäänkö se minunkin katsottavaksi. En halunnut laimentaa heidän intoaan. Ja totta tosiaan, siinä se oli, todella paksun juurakon kera! Eipä ihme että luulin että samalla kiskaisulla tulee mukana leukaluutakin..
Mutta todella hienoa asiakastyötä. Ja myös todella hienoa hammaslääkärin työtä. (oli myös mahdollista, että homma menee hampaan pilkkomiseksi, ja siitä olisi tullut meille kaikille huoneessa olijoille huomattavasti ikävämpi - ja pidempi - yhteinen kokemus) Julkinen hammashuolto veti pisteet tänään kotiin! Hyvä kuntapalvelut! Maksan kyseisestä toimenpiteestä 52 euroa mielelläni.
Sediksellä hyvä yhteenveto aiheesta täällä.

3 kommenttia:

Hanna Kopra kirjoitti...

Jeee! Noi on aina niin mahtavia kokemuksia.

Heidi kirjoitti...

Onnittelut mukavasta viisaudenhammaskokemuksesta. Onneksi et ole kuullut omaani yli kymmenen vuoden takaa. Et taatusti olisi suostunut kunnalliseen hammaslääkäriin kertomukseni jälkeen.

Norppa kirjoitti...

Sen vuoksi olenkin niin iloinen, että juuri julkinen puoli kunnostautui, koska muitakin tarinoita on kuulluy. Ehkä nyt on tullut terveyskeskuksiin uuden sukupolven lääkärit. Edellinen nuori mieslääkärikin tuntui nimittäin tekevän hyvin, ja miellyttävästi duuninsa.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...