Viime syksyn jälkeen olen selaillut muutaman puutarhakirjan ja -lehden. Voin kaikkien iloksi tiivistää niiden sisällön: Suunnitelu ja pohjatyöt ovat 2/3 puutarhanhoitoon sisältyvistä töistä. Suunnitelu kannattaa teettää ammattilaisella jos itse ei osaa. Kannattaa myös tehdä puutarhasta sellainen mikä maaperään sopii, ei sellainen mistä itse pitää. Kasvien istuttaminen on se hauskin osuus, sitä vaan ei kannata tehdä, jos ei ensin ole raatanut päiväkausia pohjatöiden kimpussa.
Olen valinnut kultaisen keskitien. Muka.
Vapaapäivät hujahtivat nopeasti juurakoita kiskoen ja oksia kärräten. Samaan syssyyn tuli istutettua muutamat maanpeittokasvit, tehtyä avokylvö(lue: pitkin pihaa heitellyt siemenet) apiloille, sekä kylvettyä suomalaisia piha- ja niittykukkia, jotka kukkivat vasta ensi vuonna. On siinäkin lyhytjännitteiselle kaupunkilaiselle kannustin: "Kylvä nämä siemenet, niin ehkä ensi vuonna näet jo kättesi jäljen".
No homma on täysin vapaaehtoista, ja ehkä se juuri viehättääkin koko projektissa. Alunperin täysin hullantunut, eikun villiintynyt, piha-alue ei voi ainakaan mennä pahemmin metsään, ja kuvittelen, että nyt vähän aherrettuani alue pysyykin helpommin kunnossa tulevina vuosina.Isoäitinorppa ilmaisi myös kiinnostuksensa saada erääseen multa/maakasaan kurpitsan. Nyt niitä siemeniä sitten on itämässä. Halloweenina tavataan.
Maatiaiskasveihin erikoistuneita liikkeitä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti