Tänä vuonna jatketaan hyötykasvilinjalla. Siemenet olisi voinut laittaa itämään jo vähän aikaisemminkin mutta mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa, ja osahan tökätään joka tapauksessa suoraan kasvupaikalleen. Siinäkin on vielä yksi suuri kysymysmerkki. Kasvupaikka. Viime vuonna kaikki tuli laitettua hätäpäissään entisen kasvimaan paikalle, joka myöhemmin osottautui pihan rauhallisemmaksi ja iltaaurinkoisemmaksi paikaksi. On tietysti mukavaa, että raparperi saa nauttia kesäillan hellivästä lämmöstä mutta ehkä sen pihan on hankkinut juuri siksi, että niistä parhaista puolista voisi itsekin nauttia. Viljelylaatikot houkuttelevat, joten yritän sinnikkäästi hankkia lavakauluksia, ja onpa sitä tullut soiteltua jo Lohjan kaupungillekin, josko kasvimaa siirtyisi ihan vuokramaalle.
Tärkein, eli kurpitsa on nyt saatu multaan. Tänä vuonna kurpitsakilpailu on levittäytynyt Pietarsaareen asti eli homma on taas levinnyt käsistä. Kilpailu tulee olemaan armoton, ja mikäli vähänkään muita kilpailijoita tunnen, sitä tullaan myös käymään keinoja kaihtamatta.
2 kommenttia:
Ihan(an) psykedeelinen otsakekuva.
Eikö olekin? :)
Kiitos ystäväni Antti Anderssonille, joka ystävällisesti muokkasi tuon blogin kuvitukseksi. Blogin kuvista luonnollisesti.
Lähetä kommentti