Hankin viime maanantaina puolikkaan auton. Kaikki tapahtui taas vähän äkkiä. Nyt minulla on puolikas autoa, puolikas autovakuutuksesta, kokonainen asukaspysäköintilupa, sekä vapaus käydä paikoissa, jotka eivät ole raitiovaunulinjan varrella. Autokuumeesta en kärsinyt mutta ilmeisesti kysyntä ja tarjonta kohtasi. Muutaman päivän miettiminen, lyhyt koeajo, ja homma oli siinä. Now or never.
Lähipiiri on ottanut uutisen vastaan kohteliaasti. Olen saanut kuulla olevani "samanlainen kun kaikki muutkin", "ei-autoihminen", ja muutamilla on ollut vaikeuksia edes kuvitella minua ajamassa autoa.(Tässä vaiheessa on ollut pakko vetää lapsellinen " mullahan on kuorma-autokortti" -ässä hihasta.) No ikäväähän se on, jos oma ympäristönpelastus on ollut ainoastaan minun autottomuuteni varassa. Ja kyllä, Helsingissä asuva itsellinen nainen voi myös haluta liikkua yksityisautolla.
Aina hauska Isoäitinorppa otti hyvän näkökulman ostokseen. Hän kommentoi tuoreeltaan asiaa, että "ei sulla sitä kauaa kuitenkaan ole, kun se varastetaan". Täytyy ilmeisesti käydä ostamassa erillinen rattilukko.. GrandOldLady ilmeisesti muistelee vielä sitä kun edellinen autoni varastettiin kolme kertaa..
Mutta taidan olla sujut tämän epäekologisen teon kanssa. Voin vielä vaikka sopia luonnon kanssa, että en aloita lihan syöntiä muutamaan vuoteen. Sekin tasaa puntteja, että tällä vältän tämän talven lentomatkan, joten näin ollen saatan jäädä jopa plussalle hiilijalanjälkeni kanssa.
Viimeisen 10 vuotta olen käyttänyt ahkerasti julkisia tai kimppakyytejä. Tai sitten olen yksinkertaisesti ollut menemättä tai tekemättä jotakin, koska esim. aikataulut ovat olleet mahdottomia yhdistää julkisiin. Nyt olen siinä iässä, että on virkistävää kokeilla miltä tuntuu kun voi itse päättää lähtöajoistaan ja reiteistään.
Mitenkään ylisekaisin en ole auton(puolikkaan) hankkimisesta. Luonnollisesti ensimmäisenä viikkona tuli ajettua ylimääräistä, vain siitä ilosta, että se oli mahdollista. Taisin tällä viikolla tehdä myös ensimmäisen farkku-taskuparkkeerauksenkin. Kukaan ei vahingoittunut.
10 kommenttia:
Mulla on kuorma-auto- ja moottoripyöräkortti. Ha!
"Ennen lokakuuta 1990 b-ajokortin ajaneet voivat siis ajaa lain puolesta moottoripyörää ilman erillistä moottoripyöräkorttia."
Kaikkihan pitää ottaa, mikä annetaan. ;)
Koska pääsee kyytiin?
MinkkiP
Minkki P, harmi ettei Johtaja asu enää periferiassa, oltaisiin voitu karauttaa Punaisella Tuhkimo-kärryllä suoraan illalliselle mutta näyttää muutenkin kestävän sen menun laatiminen niin kauan, että mahtaako sitä olla edes ajokunnossa enää kutsun toteutuessa..?
Joo muistatko kun ne huumehörhöt istu siellä sun autossas kun tultiin leffasta ja eivät ees tajunneet lähteä karkuun.. :-)
Mä olin jo vähän unohtanut sen mutta tuli eilen just mieleen! Sitä ei ollut vielä edes laskettu noihin kolmeen kertaan. Tullaan leffasta, ja autossa istuukin jo kolme tyyppiä! Ovi on kuitenkin lukossa, ja mä koputan ikkunaan, ja sanon kohteliaasti että "anteeks, mutta kun tää on mun auto, ja meidän pitäisi päästä kotiin!" :D
Nyt myöhemmin ajateltuna, onneksi sulle ei käynyt pahemmin.
Ja vielä loppujen lopuksi annoin kyydin käräjäoikeudesta vastapuolelle, jotta poika pääsi töihin.. "no kun se pyysi ihan nätisti, eikä se sen vikä ollut vaan niiden etupenkkien idioottien"
Kerro vielä se toinen "uus" juttu. Koska siinä, kun kuuli puolikkaasta puhelusta toisen osapuolen kommentit ja se Toinen "uus" juttu mainittiin, niin mä kyllä jotenkin ihan ekaksi ajattelin paria voin 5kymppistä, vähän kenties erakoituvaa poikamiessukulaismiestä…
Ai siis metsästyskortti vai? Kuka siitä nyt enää on kiinnostunut, siis sehän on ihan vaaanha juttu jo! :D
Kurssi alkaa huomenna.
Mä oon niin sinut itsessäni asuvan 5kymppisen erakoituneen poikamiehen kanssa.
Helmiä et sitten kyllä ota asejuttuihin mukaan!
Et sä voi valita, että "toi saa viedä vaan balettikouluun mutta ei metsästämään"
Kyllähän lapsen pitää oppia muodostamaan itse oma mielipiteensä elämisen ja ympäristönhoidon monimuotoisuudesta.
Ehkä kun Helmi on iso niin ei ole Hirviä, Moottoriteitä ja Perheautoja..? Eikä tässä nyt kukaan ole(vielä) ampumassa yhtään mitään. Sitäpaitsi, ei sitä teidänkään perheen makaronilaatikon yhtä ainesosaa halaamalla tainnuteta.
Mä oon menossa teoriakurssille. Teoria. Se on vähän kuin mies lukis g-pisteestä u know.
Lähetä kommentti