lauantaina, helmikuuta 14, 2009

Ystävä - sinä olet Päivä, Yö ja Aamun kaste

Olen kuolla häpeästä, koska unohdin laittaa kummilapsilleni ja isoäidilleni sekä kummitädilleni Ystävänpäiväkortit. Osa syynä oli "ei-postinkuljetuspäivä lauantai" - ja osasyynä aivan totaalinen musta-aukko päässä. Bling, blong...ööö.."ai niin..kortit..eipäehdienää" Oloa ei tietysti parantanut, että omasta postilaatikosta kolahti pari korttia. *huoh* Mutta toivottavasti vuoden varrella lähetetyt "muuten vaan" -kortit korvaavat edes vähän sovittujen juhlapäivien puuttuneita kortteja. Liputan muutenkin vapaaehtoisten huomionosoitusten puolesta. Ne ovat sitäkin mahtavempia ja ilahduttavampia. Kortti ilman syytä, yllätystekstari puskista tai pari valittua kaunista sanaa - valaisevat päivän kuin päivän. Kauniita sanoja - sitä tämä maailma tarvitsee!

Mutta ystävyys, toveruus, kaveruus.. voi olla monimutkainen taiteenlaji. Ystävyys voi olla monisyistä, kerroksellista ja ihmisestä riippuen hyvin erilaista. Jollekin ystävyyttä on vain yhdenlaista, toiselle taas se saattaa muotoutua elämäntilanteen mukaan. Mutta pitää vain ällistellä kiitollisena miten erilaisia ihmisiä on saanut elämänsä aikaan tavata. Hauskoja, epävarmoja, yrittelijäitä, itseriittoisia, ystävällisiä, empaattisia, taiteellisia, älykkäitä, puuhastelijoita, mietiskelijöitä, romanttisia, uteliaita, äkkipikaisia, jyrkkiä, poliittisia, maailmanparantajia, eri ikäisiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolta olevia ystäviä. Jotkut ihmiset ovat vain viivähtäneet elämässä, silti jättäen jotain tärkeää itsestään mennessään ja osan kanssa elämän polut ovat risteytyneet uesampien vuosienkin ajan. Ja kyllä, miesten ja naisten välinen ystävyys on mielestäni aivan samanlaista kuin tyttöjen välinen ystävyyskin - kyse on ihmisistä itsestään, ei sukupuolesta.
Hyvää lauantaita ja hyviä ystäviä kaikille!
Missä on todellista ystävyyttä, ei tarvita mitään [seremonioita]. - William Shakespeare

Tyttöjen välisestä ystävyydestä (vähän suppein sanoin, jos sallitaan kommentoida)
Kaksi ystävää, Vesa-Matti Loiri
Epikuroksen Ystävyyden puutarha
SPR:n ystävävälitys
Ystävän laulu

4 kommenttia:

Katja Tanskanen kirjoitti...

Vaikka seremonia onkin hauska sana, seremonia ei ole edellytys todelliselle ystävyyssuhteelle.

Ystävyys on todellakin toisinaan niin monimutkaista, että sen ylläpitämisestä menee umpisolmuun.

Mutta taas kerran... Todellinen ystävyys on nautinnollisen yksinkertaista.

Monipuolisesti olet asiaa pohdiskellut, ystäväni :)

Norppa kirjoitti...

Ajattelin Katjaseni myös blogiystäviäni :) Pienenä minulla oli kirjeystäviä. Esim. kesällä leireillä ollessani tutustuin toisiin lapsiin ympäri suomea, eikä silloin ollut mitään sähköposteja tai kännyköitä, joten tottui siihen että oli myös sellaisia ystäviä joista kuuli harvoin ja joita ei nähnyt usein mutta silti hyviä ystäviä.
Mutta myöhemmin elämän aikana tulee vivahteita, vaateita, toiveita, pettymyksiä, odotuksia, ylityksiä, alituksia, ja kaikkea mitä elämällä on yleensä tapana tuoda väreineen päivineen, ja siinähän sitä sitten ylläpidät ja haluat onnistua. Mutta kaikkein yksinkertaisempana hetkenä, kaikkein yksinkertaisin ystävyys - on Kaunista.

Ansku kirjoitti...

Muistan vieläkin elävästi sen liftaus reissun ensin Turusta Loimaalle Minnan kanssa ja sieltä sinä kyytiin ja peukulla Lallin talolle :) Se taisi olla meidän ensikohtaaminen ja siitä on aika monta vuotta. Paljon ihania muistoja. Tiimipipot SkiJotakin messuilta esim :) Haleja!

Norppa kirjoitti...

Ansku, niin, ei vaan pysty nauramatta muistelemaan. Oikeestaan mitään. Ja sitähän se on ollut naurua, vaikka välillä on kaikenlaista tupannut sattumaan ja tapahtumaan. Onneksi on tapahtunut enemmän kuin sattunut ja toivottavasti viimeistään kesän tullen taas nähdään! Haleja!! -ja Dui bings; niin kuin marttiservomaisesti sanotaan.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...