perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

Onnekasta perjantaita

Taas on perjantai ja 13. päivä. Koska tiputin jo viime sunnuntaina sakset varpailleni ja kahvinkeittimen käytetyn suodatinpussin pitkin keittiön lattiaa, olen melko toiveikas tämän päivän suhteen. Tunnen myös, ettei varsinaiselle epäonnelle ole tilausta koska koko alkuvuosi on mennyt osittain persiilleen. Tukholman maratoniin on alle 80 päivää, ja eilen kaksi ihmisitä sanoi että keuhkoistani toisinaan kumpuava yskä kuullostaa tulevan jo keuhkoputkista... Fiilis on melkoisen maansa (ja naapurinkin maat) myynyt. On todella vaikea tietää milloin on "oikeasti kipeä" ja milloin "vain väsynyt". Tai missä vaiheessa voi kuitenkin treenata hiukan, ja milloin pitäisi olla totaalisesti levossa. Jääkapin oveen laitettuun treeniohjelmaan on kertynyt huolestuttavan epätasaisesti rasteja, eikä kyse ole ollut viitsimisestä tai ehtimisestä. Ehtimisestä kyllä toisinaan sillä tavalla, että lenkille on voinut päästä useampi tunti myöhemmin mitä on ajatellut mutta kaiken kaikkiaan motivaatiosta ei ole ollut pulaa. Ehkä se on vain epäurheilullisen kroppani tapa kertoa että "suutari pysykööt lestissään". Kriittisiä päiviä elellään. Maanantaina on jo "pakko olla terve" tai Tukholman laiva joutuu starttaamaan ilman norppaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Älä anna laivan startata ilman Norppaa... En juokse (leidit ei juokse...) mutta kaveri juoksee ja olen menossa kannustusjoukoksi Tukholman maratoniin jo kuudennen kerran. Siis se laivamatka on elämys jota ei kannata jättää väliin - myös ei-juoksijalle.

Norppa, Noora kirjoitti...

No pidetään kuitenkin peukkuja, että ollaan samassa laivassa ja vielä intoa puhkuen. Ja totta, koska leidit ei juokse, on vielä mahdollisuus että mä vielä jollain ihmeellä nousen tästä. ;)
Samoin kuin vieraat tekevät juhlan, niin kannustusjoukot tekevät juoksun.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...