Luin tänään Divaania ja pohdin samalla hetkisen omaa sisustustani Antti J Peltosen kolumnin kera. Huomaan olevani melko köyhänlainen sisustaja. Ehkä sitä makua tai taitoa, joko on tai ei ole. En ole asiasta hirveän huolissani. Osaan edelleen iloita siitä, että ulkosivuremontti on ohitse, ja huoneistossa on ikkunat joista näkee ulos.
Sohvani on entiseltä työpaikaltani. Astiakaappi ostettu 20 markalta ystävältä. Vaatekaappi tuli asunnon mukana. Sänky on ostettu Huuto.netistä. Kirjojen hyllykkö raahattu roskalavalta. Keittiön pöytä taisi tulla myös Huuto.netistä ja tuolit Keltaisesta pörssistä. Verhoja ei ole. Vieläkään.
Totta kai välillä mietin, että olisipa ihana tulla kotiin ja lukea kirjaa Imola tuolissa, ja välillä olen aivan varma että nyt tarvitsen "oikean sohvan". Olen myös vakavasti viime aikoina harkinnut paremman(lue: kauniimman) sekä panostamista kunnon kirjahyllyyn. Mutta sitten käykin niin, että ilmaantuu jotakin tärkeämpää ajateltavaa, ja pärjäänkin hyvin nykyisellä kalustuksella.
Tunnelma tulee niin monesta asiasta. Pidän sisäpihastamme ja sen rauhallisesta kodikkuudesta. Pidän myös asuntoni kaakeliuunista, lautalattioista ja kunnon ikkunalaudoista. Hyvä ovimatto rappukäytävässä toivottaa tervetulleeksi kotiin, ja olen niin miljoona kertaa ollut tyytyväinen että satsasin siihen. Pestävä ja nopeasti kuivuva ovimatto on taas arjen sellaista luksusta, jota kiittää joka kerran kun maton ottaa pesukoneesta.
Divaani-lehti löytää kyllä kuvattavat kotinsa muualta, ja minä voin edelleen jatkaa innokkaana lukijana. Stelton, Simpy espresso 218 e, Danish Crash keinutuoli 389 e, Puupolkky 295 e..
9 kommenttia:
Mulla on myynnissä myös sohva, kirjahylly ja parit verhot. :) MinkkiP
Siitä se idea sitten lähti.. ;)
samoilla linjoilla menen: mm. sohvan osti opiskeluaikoinani kierrätyskeskuksesta 200 markalla:), sen piti olla "väliaikainen" vaihtoehto... Tosi väliaikaiselta näyttää...;) Mukava sohva se kuitenkin on ja muutenkin viihdyn kodissani, joten mikäs siinä. Varsinkin kun rahalle, kiinnostukselle ja ajalle kun tuntuu löytyvän parempaa kohdetta kun "kunnon" sisustaminen.
vielä yks juttu tuli mieleen, kun rupes itseä asia huvittamaan: en ole keväisen eron jälkeen saanut ostettua sänkyä, joten nukun edelleen patjoilla lattialla. Ja patjat eivät ole edes minun, vaan uuden poikaystäväni äidin 15-vee patjat. Mutta hei, nekin on mukavat! :)
memyi, mä luulen, että niiiiin monella on kokemusta noista "väliaikaista ratkaisuista" ja erityisesti "väliaikaisista patjoista". Mitä vanhemmaksi tulee sitä kovempi hinta lattialta könymisestään joutuu maksamaan. :) Jossain vaiheessa on vain pakko saada kunnon patja tai normaali sänky. Tosin silloin kun on uusi poikaystävä niin ei sillä hankilla niin kiirettä.. ;)
Kolumnissa myös kerrottiin siitä miten monelle sisustaminen liittyy perheen perustamiseen, tai joku satsaa puolestaan mahdollisimman vähän jotta "on kevyt lähteä". Toisille asunto on tapa kertoa itsestä muille, ja toiset taas pitävät kotiaan täysin yksityisenä tilana.
Kaikki seinät olen tosin maalannut, joten niiden väri on sentään "oma".
Musta tuntuu että suurimmalla osalla "tavallisia" ihmisiä on just samanlainen meininki sisustamisen suhteen kun sulla Noora. Ja se on ehdottomasti paras! Kaikilla tavararoilla on tarina ja tavallaan oma luonne, joka on paljon mielenkiintoisempaa kuin isolla rahalla hankittu design huonekalu. Ne näyttää ehkä tosi hienoilta lehden sivuilla, mutta onko niistä kotoisaan oleskeluun?
Hei memyi - mulla ois kaupan myös 140cm runkopatja jaloilla. :) MinkkiP
:) Kiitos MinkkiP, jos ei oisi putkiremppa ja muutto eessä, niin voisin ehkä tarttuakin tuohon tarjoukseen=D Nyt on vain hyvä, että ei ole huonekaluja hirveesti kun joutuu kämpän tyhjentämään ja tavarat siirtämään.
Noora, kyllä sitä sängyn hankkimista mietin heti keväällä, mutta sitten se ikäänkuin vain jäi. Ja sitten tosiaan kun elämäntilanne on sellainen, että vuoden sisällä voipi tulla useampikin muutto, kun ei tiedä mihin elämä nyt vie kevään jälkeen, niin noi patjat sopii mun tämänhetkiseen elämäntyyliin mitä mainioimmin :) Minäkin olen kaikki seinät maalannut itse, tuntuu että kodin värit ovat tärkeämmät kuin se, onko huonekalut uusia ja hienoja. Olen myös miettinyt että tällainen sisustamistrendi on kovin ekologinen: ei tule usein uutta roinaa ja sekin tavara mikä kämppään tulee on hyvin pysyväistä.
KAAKELIUUNI. KAAKELIUUNI!!
Lähetä kommentti