keskiviikkona, syyskuuta 10, 2008

Vallilan kotikeittiö kuumana

Tuli sitten sekin päivä, että norpalla oli uuni kuumana, ja urakalla. Isoäiti-norppa antoi ystävällisesti pyhänä mukaan kaupunkiin vietäväksi pari muovikassillista omenoita. Ennen kuin maailman suurin kärpäsparvi ehti laskeutua Valkaan, piti omenat taikoa "jonnekin". Parasta tietysti oli että tänä iltana olisi ollut muutakin tekemistä, niin kuin huomenna ja ylihuomennakin, joten oli parempi ottaa omena kauniiseen käteen ja alkaa pilkkominen.
En ole koskaan tehnyt omenasosetta tai omenapiirakkaa. Viime vuonna tuli tehtyä muutamat raparperipiirakat. "Keittiöinnostus" iski vähän samasta syystä, sain järjettömän sylillisen raparperia, ja nekin piti taikoa "jonnekin".
Finnrexiä naamaan, interweb auki, ja omenasoseohjetta kehiin. Dansukker on tehnyt kyllä loistavaa markkinointia. Aivan joka paikassa lukee "2 kiloa omenoita, 1 kilo sokeria." Kilo sokeria! Se on aivan järjettömän paljon. Milloin missään tarvitaan kokonaista kiloa sokeria?? Ostamastani hillosokerista kului desi, ja siinäkin taisi olla vähän liikaa. Samaan hengenvetoon ostin mukaani myös hyytelösokerin sekä hillo-marmeladisokerin. En kestä sitä, että joku kerta haluaisin varioida jotakin ja juuri se oikea sokeri puuttuisi. Kokkaaminen on kuin huonekalujen maalaaminen. Sillä ja sitä maalataan mitä on. Alan arvostaa, että asioita löytyy kaapista, ilman että joka ikinen kerta se jokin pitää hakea lähiValtsusta.
Keittiössäkin huomaa iän(lue=kokemuksen) karttumisen. Ja pelkästään hyvällä. On vapauttavaa, että voi tehdä aivan mitä vain. Jos haluaa laittaa inkivääriä, laittaa sitä, jos ei halua koristella taikinaa rusinoilla, ei todellakaan ole pakko käyttää rusinan rusinaa. Sen kun vaan laittaa bassoradion soimaan ja heiluu mukana! (pikku lasillinen calvadosta olisi kruunannut homman mutta ensi kerralla, ensi kerralla)
Kellon ollessa puoli kymmenen illalla, pitää vielä odottaa, että viimeinen piiras tulee uunista, vaatimattoman 45 minuutin jälkeen. Tiskiäkin kertyi toisen 45 minuutin verran. Ja koko touhuun meni kaikenkaikkiaan n. 5 X 45 minuuttia. ( Täytyy tosin tuulettaa tähän väliin, että omenatouhuilun lomassa, ehdin loihtimaan täydellisen kaali/kukkakaali/purjo-keiton. Maustettu kuminalla ja korianterilla)
Nyt on sitten omenasosetta, vadelmall(löytyi pakastimesta - kaupasta ostettuja)ja ilman. On omenapiirakkaa..vadelmalla ja ilman..Itseasiassa kolmekin vuokaa. Näyttäisin mitoittaneen projektin melko täsmällisesti yhden hengen taloudelle.
Miksi muuten netti on täynnä "Helppo omenapiirakka" -ohjeita. Jos saan vielä joskus aikaiseksi, aion kehittää "Vaikea omenapiirakka" tai "Tosi vaikea omenapiirakka" -ohjeen. Haastetta haluaville.

Helppo ohje Hellapoliisilta

5 kommenttia:

Prepe kirjoitti...

"Tuli sitten sekin päivä, että norpalla oli uuni kuumana, ja urakalla"

Just...

Anonyymi kirjoitti...

Koska saa tulla maistamaan?

Norppa kirjoitti...

minkki p: vikasta tuli parhainta ja tässä on vielä mahis, että mä saatan jaksaa tehä toisen version rahkavadelmalla paranneltuna mutta pe ja la varmaan on vielä jäljellä, joten vellkam!

ja prepe; "Just..." itelles.

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy takoa kun uuni on kuuma vai miten se nyt oli.

Anonyymi kirjoitti...

ennemmin uuni kuin pakkanen kuumana!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...