Ihania ihmisiä

Maailma on täynnä ihania ihmisiä. Sen vuoksi kai sitä aamuisin nousee ylös. Vaikkei ehkä juuri sinä päivänä kohtaakaan ketään, seuraavana päivänä on taas uusi mahdollisuus. Ja seuraavana.
Viime viikolla sain kutsun lounaalle kahden ystäväni kanssa. Työpaikkani naapuriin, koska se oli minulle kätevää. Kovin ystävällistä, etenkin kun ystäväni itse ovat aivan toisella puolella kaupunkia. Hymyilytti, koska oli vähän liioiteltua oikein sopimalla sopia päivä ja aika lounaan vuoksi. Etenkin kun muussa kanssakäymisessä olemme hyvinkin casuaaleja - lisäksi kuulin myös "saavani jotakin". Pelotti. Minähän pidän ja en pidä yllätyksistä. Siis pidän, koska ne ovat ihania - enkä pidä, koska..hmm.. joskus ne ovat vähän erilaisia.
No tänään istuiduimme sovitulle lounaalle samaan pöydän ääreen. Kahdella sienikeittoa ja yhdellä vuohenjuustousti. Pienimmällä oli paras. Suklaapuputikkari ja pääsiäismuna. Juhlalounas siis. Viime kerrasta lienee noin tuhannen vuotta.
Lähtiessä ystäväni saivat vihdoin kakaistua ulos asiansa. Mutta melkein ulko-ovelle asti piti päästä. Minulle oli siis lahja. Halausten saattelemana sain lahjakortin. (melkein pelotti katsoa minne, nykyäänhän lahjakortin voi ostaa vaikka lobotomiaan) Mutta kortti oli hieronta/hoitokortti. Minulle! Eikä ollut edes synttäri, Pyhäinnaistenpäivä tai 10 vuotta sitten tavattiin Turussa Vikingin terminaalissa -merkkipäivä. Ystävät olivat vain olleet huolissaan jaksamisestani ja halusivat tsempata. Kuinka mielettömän herttaista ja huomaavaista. Ja kilttiä.