Runebergin päivän kunniaksi, yksi runebergin palkinnon saanut.
Monipuolisesta tuotannostaan Tuulaliina Varis on saanut sekä journalisti- että kirjallisuuspalkintoja. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon hän sai vuonna 1994, Marja Liisa Vartio-palkinnon 1996 ja Runeberg-palkinnon 2000.
Tuulaliina Variksen ensimmäinen romaani Maan päällä paikka yksi kertoo vahvoista naisista kolmessa sukupolvessa. Minäkertoja on Ulla, toinen Elias Suokon ja Palosen Ainon kaksostyttäristä. Ajallisesti kuljetaan ristiinrastiin viime vuosisataa, autonomian aika keisareineen ja elementtitaloja rakentava nykyaika, Ullan vuosilukuihin sitomaton aikuisuus asettavat kerronnan rajat. Ulla, Leena ja Aulikki ovat syntyneet sota-aikana, heidän nuoruutensa – kirjan kerronnallinen keskipiste osuu 50-luvun alkupuoliskolle, ja sen ajan nuorison elämästä Tuulaliinana Varis antaakin eloisan kuvan.
ps. "Esiäiti kellarissani ja muita juttuja" vuodelta 1993 on Tuula-Liina Variksen esikoisteos. Variksen kirjallisuuden tyypillisiä elementtejä ovat sujuva kerronta ja onnistunut sisäisen puheen kuvaus. Elämisen arvoja ja ehtoja, valtaa ja rakkautta, hän pohtii usein läheisen ihmissuhteen kautta, lukijan ennakkoasenteilla leikitellen. Fiktiivinen muistelma "Kilpikonna ja olkimarsalkka" kertoo hänen ja Pentti Saarikosken myrskyisästä avioliitosta. Tämä kirja on ollut Runeberg-palkintoehdokkaana vuonna 1994
Päivän linkkisuosituksena:Älyköt keskustelevat Radio Helsingin keskustelupalstalla yliarvostetuista kirjoista.
5 kommenttia:
Onko Loimaalla aina noin kova meno kuin kuvassa?
Ei. Joskus siellä on myös rauhallisempaa kun kuunnellaan miten vilja kasvaa ja savimaa kuiskailee salojaan.
(kannattaakohan paluumatkalaisten muutenkaan kauheesti kovasta menosta huomautella..)
Loimaan suuret nimet yllättää aina. Mikä se toinen oli? Yks mikä on hauska juttu on se, että usein ne kaikkein suurimmat ovat juuri näitä, mitä kukaan ei tunne entuudestaan. Niistä luetaan vaan sitten myöhemmin..
Älkää olko huolestuneita. Tätä listaa riittää. Tietysti jos ei ole kiinnostunut kirjallisuudesta tai runoudesta..saattaa Tuulaliina Variskin tuntua täysin merkityksettömältä henkilöltä suomalaisessa kulttuurissa.
On menny kyllä ruuneperipalkinto aivan oikeaan osoitteeseen! Tuulaliina Loimaalta on varsiNAINEN peto kirjoittajaksi, suosittelen hänen tuotantoaan lämpimästi kaikille! Eläköön Loimaa ja sen kivennäisrikkaasta savesta ponnistavat naiset, teistä maailma on tietävä!
Lähetä kommentti